Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa

Tiedote liittyy aiheisiin:Väestö ja yhteiskunta
tiedote | Väestön ennakkotilasto 2025, 2. vuosineljännes

Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-kesäkuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi viidessä ja väheni neljässätoista maakunnassa.

Keskeisiä poimintoja

  • Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-kesäkuussa eniten Uudellamaalla.
  • Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2025 tammi-kesäkuussa suurinta Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
  • Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2025 tammi-kesäkuussa suurin Uudellamaalla.

Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla

Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 11 648 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 351 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 6,5 ‰, ja Ahvenanmaalla, 5,2 ‰. Pirkanmaalla suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 2,5 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Pohjois-Karjalassa, joka menetti väestöstään 767 henkeä. Etelä-Karjalassa väkiluku väheni 689 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat niin ikään Etelä-Karjala, 5,5 ‰, ja Pohjois-Karjala, 4,7 ‰.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (9 262 henkeä), Pirkanmaa (1 762 henkeä) ja Varsinais-Suomi (1 608 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Uusimaa, 5,2 ‰, Ahvenanmaa, 4,5 ‰ ja Päijät-Häme, 3,7 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Pohjois-Pohjanmaa (457 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Pohjois-Karjalassa, 1,8 ‰.

Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (4 778 henkeä), Pirkanmaa (525 henkeä) ja Päijät-Häme (295 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 2,7 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 1 091 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla, molemmissa 5,3 ‰ väestöstä.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2025, 2. vuosineljännes. ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 26.7.2025].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
info@stat.fi
Joni Rantakari
yliaktuaari
029 551 3249

Muut asiantuntijat

Joonas Toivola
yliaktuaari
029 551 3355
Minna Wallenius
yliaktuaari
029 551 2749

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.