Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-syyskuussa
Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-syyskuussa eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi seitsemässä ja väheni kahdessatoista maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2025Q1*-2025Q3* (* ennakkotieto)
| 2025Q1* | 2025Q2* | 2025Q3* | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| MK01 Uusimaa | 3 819 | 6 944 | 4 621 | 15 384 |
| MK02 Varsinais-Suomi | 239 | 533 | 2 032 | 2 804 |
| MK04 Satakunta | -96 | -245 | -389 | -730 |
| MK05 Kanta-Häme | -172 | -34 | -212 | -418 |
| MK06 Pirkanmaa | 608 | 646 | 2 233 | 3 487 |
| MK07 Päijät-Häme | -42 | 130 | 4 | 92 |
| MK08 Kymenlaakso | -190 | -196 | -303 | -689 |
| MK09 Etelä-Karjala | -242 | -498 | 209 | -531 |
| MK10 Etelä-Savo | -320 | -117 | -444 | -881 |
| MK11 Pohjois-Savo | -121 | -342 | 420 | -43 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -321 | -454 | 318 | -457 |
| MK13 Keski-Suomi | -255 | -447 | 706 | 4 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | -2 | -60 | -381 | -443 |
| MK15 Pohjanmaa | 111 | -312 | 992 | 791 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | -39 | -30 | -173 | -242 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | -27 | -541 | 241 | -327 |
| MK18 Kainuu | -9 | -124 | -214 | -347 |
| MK19 Lappi | 27 | -632 | 203 | -402 |
| MK21 Ahvenanmaa | -27 | 178 | 95 | 246 |
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-syyskuussa eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2025 tammi-syyskuussa suurinta Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2025 tammi-syyskuussa suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi vuoden 2025 tammi-syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 15 384 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 487 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 8,6 ‰, ja Ahvenanmaalla, 8,0 ‰. Pirkanmaalla suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 6,4 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 881 henkeä. Satakunnassa väkiluku väheni 730 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat Etelä-Savo (6,8 ‰), ja Kainuu (5,0 ‰).
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (13 064 henkeä), Pirkanmaa (4 031 henkeä) ja Varsinais-Suomi (3 937 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat niin ikään Varsinais-Suomi, 7,9 ‰, Pirkanmaa, 7,4 ‰ ja Uusimaa, 7,3 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Pohjois-Pohjanmaa (362 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Keski-Pohjanmaalla, 1,2 ‰.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (5 171 henkeä), Pirkanmaa (2 060 henkeä) ja Varsinais-Suomi (1 088 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 3,8 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 1 679 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 6,4 ‰ väestöstä.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon