Työllisten naisten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 helmikuussa 2 528 000 (virhemarginaali ±29 000), mikä oli 64 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 7 000 vähemmän ja työllisiä naisia 58 000 vähemmän edellisvuoden helmikuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli helmikuussa 74,5 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,9 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,7 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 74,8 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 3,1 prosenttiyksikköä 74,2 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden helmikuusta 2,0 prosenttiyksikköä 69,3 %:iin.

Sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 helmikuussa 263 000 (virhemarginaali ±23 000), mikä oli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 146 000 ja työttömiä naisia 117 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli helmikuussa 9,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 %. Miesten työttömyysaste oli 10,1 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 8,7 %, mikä oli 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli helmikuussa 23,9 %, mikä oli 7,1 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 20,2 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 11,4 %.

Naisia työvoiman ulkopuolella enemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2025 helmikuussa 1 373 000, mikä oli 38 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 3 000 vähemmän ja naisia 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (pdf)

KEHA-keskuksen Työllisyyskatsaus