Työllisten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 maaliskuussa 2 546 000 (virhemarginaali ±28 000), mikä oli 13 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 3 000 enemmän ja työllisiä naisia 16 000 vähemmän edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli maaliskuussa 75,6 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,1 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 75,4 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 0,3 prosenttiyksikköä 75,7 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden maaliskuusta 0,7 prosenttiyksikköä 69,9 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 maaliskuussa 285 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 31 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 165 000 ja työttömiä naisia 120 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli maaliskuussa 10,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,0 %. Miesten työttömyysaste oli 11,2 %, mikä oli 1,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 8,8 %, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli maaliskuussa 25,3 %, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 20,4 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 12,3 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2025 maaliskuussa 1 334 000, mikä oli suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 10 000 vähemmän ja naisia 8 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (pdf)

KEHA-keskuksen Työllisyyskatsaus