Työllisiä miehiä enemmän ja naisia vähemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2025 syyskuussa 2 589 000 (virhemarginaali ±32 000), mikä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 30 000 enemmän ja työllisiä naisia 14 000 vähemmän edellisvuoden syyskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli syyskuussa 75,9 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,4 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 77,2 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 1,6 prosenttiyksikköä 74,5 %:iin.

20–69-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 20–69-vuotiaista pysyi syyskuussa edellisvuoden tasolla 70,9 %:ssa.

Työttömiä enemmän edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 syyskuussa 259 000 (virhemarginaali ±23 000), mikä oli 32 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 142 000 ja työttömiä naisia 118 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli syyskuussa 9,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 8,1 %. Miesten työttömyysaste oli 9,4 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 8,7 %, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 16,6 %, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 21,2 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,5 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia vähemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2025 syyskuussa 1 320 000, mikä oli 34 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 39 000 vähemmän ja naisia 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (pdf)

KEHA-keskuksen Työllisyyskatsaus