Vapaan sivistystyön koulutuksissa 1 776 000 opiskelijaa vuonna 2024
Tiedote liittyy aiheisiin:
Koulutus ja tutkimusMuutos
Tilastokeskuksen mukaan vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui 1 776 000 opiskelijaa vuonna 2024. Koska moni osallistui useampaan koulutukseen vuoden aikana, oli koulutuksiin osallistuneita yksittäisiä opiskelijoita yhteensä 931 000 (nettolukumäärä). Opetustunteja annettiin yhteensä 2 786 000 tuntia, joista selkeästi suurin osa kansalaisopistoissa.
Keskeisiä poimintoja
- Vuonna 2024 koulutuksia järjestettiin 112 000, joista 75 % kansalaisopistoissa.
- Opetustunteja annettiin eniten kansalaisopistoissa, yhteensä 1 933 000 tuntia.
- Alaikäisiä osallistujia oli 157 000, mikä oli 17 % vapaan sivistystyön koulutuksen opiskelijoista (nettolukumäärä).
- Suosituimmat opintosisällöt olivat opiskelijoiden määrällä mitattuna urheilu ja liikunta, kansalais- ja järjestötoiminta sekä kuvataiteet.
- Opiskelijoista 71 % oli naisia ja tyttöjä.
Vapaan sivistystyön koulutusta järjestettiin ympäri Suomea
Kansalaisopistot järjestivät koulutusta 1 155 000 opiskelijalle (bruttomäärä) 306 kunnassa. Kansalaisopistoissa 39 000 opiskeli taiteen perusopetusta vapaana sivistystyönä järjestettynä koulutuksena. Vapaana sivistystyönä järjestetty taiteen perusopetus on vain osa taiteen perusopetuksesta. Tilastokeskus julkaisee vuonna 2026 tietoja taiteen perusopetuksesta kokonaisuudessaan kulttuuritilaston sivulla.
Kansanopistoissa oli 78 000 opiskelijaa 71 kunnassa. Kansanopistoissa oli 8 500 opiskelijaa maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa. Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa oli 57 000 opiskelijaa, joista suurin osa, 42 000, opiskeli kansalaisopistoissa.
Liikunnan koulutuskeskuksissa oli 163 000 opiskelijaa vuonna 2024. Lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaat) osuus opiskelijoista oli 62 %. Koulutuksia järjestettiin 14 kunnassa.
Opintokeskuksissa oli 297 000 opiskelijaa 282 kunnassa.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia oli lisäksi 9 kunnassa (oppilaitoksen sijaintikunta), joista ei saatu tietoja.
Urheilu ja liikunta keräsi opiskelijoita
Urheiluun ja liikuntaan liittyvät koulutukset olivat monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suosituimpien joukossa. Suosituimmat opintosisällöt kuitenkin vaihtelivat oppilaitostyypeittäin.
Kansanopistoissa oli eniten opiskelijoita yleissivistävässä koulutuksessa sekä uskonnossa ja teologiassa. Kansalaisopistoissa urheilu ja liikunta sekä kuvataiteet keräsivät eniten opiskelijoita. Opintokeskuksissa kansalais- ja järjestötoiminta sekä urheilu ja liikunta olivat opiskelijoiden suosiossa. Kesäyliopistoissa opiskelijoita oli eniten opiskelemassa kasvatustieteitä sekä historiaa ja arkeologiaa. Liikunnan koulutuskeskuksissa opiskeltiin urheilun ja liikunnan lisäksi myös yleissivistävässä koulutuksessa.
Naiset enemmistönä vapaan sivistystyön koulutuksessa
Naisten ja tyttöjen osuudet olivat suurimpia kesäyliopistoissa (77 %), kansalaisopistoissa (74 %) ja opintokeskuksissa (69 %). Ainoastaan liikunnan koulutuskeskuksissa sukupuolten osuudet olivat lähes yhtä suuret, vaikka naisia ja tyttöjä oli sielläkin hieman enemmän (52 %).
Korkeasti koulutetut ja työlliset osallistuivat eniten
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneista 42 % oli korkea-asteen koulutuksen suorittaneita, 33 % toisen asteen ja 25 % perusasteen tai vähemmän suorittaneita opiskelijoita.
Liikunnan koulutuskeskusten järjestämiin koulutuksiin, joissa lasten ja nuorten osuus on suuri, osallistuivat eniten perusasteen koulutustaustan oppilaat. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet osallistuivat muita useammin vapaan sivistystyön koulutuksiin kansalaisopistoissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistoissa. Kansanopistoissa järjestettyyn koulutukseen osallistumissa ei opiskelijan koulutustaustalla ollut suurta merkitystä, vähiten siellä oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita.
Työllisistä 400 000 osallistui vapaan sivistystyön koulutuksiin (43 %). Noin puolet heitä vähemmän osallistuivat eläkeläiset 217 000 (23 %) ja opiskelijat 176 000 (19 %). Työttömien (8 %) ja muun työvoiman ulkopuolella olevien osuudet (7 %) olivat alhaisemmat.
Työlliset olivat suurin ryhmä lähes kaikissa koulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Kansalaisopistoissa, joissa vapaata sivistystyötä järjestetään eniten, työllisiä oli 236 000 (45 %). Eläkeläisiä oli 158 000 (30 %) ja opiskelijoita 63 000 (12 %).
Liikunnan koulutuskeskuksissa oli pääasiallisen toiminnan mukaan eniten opiskelijoita ja koululaisia, 70 000 (66 %). Työllisiä liikunnan koulutuskeskuksissa oli 27 000 (25 %).
Tytöt enemmistönä kansanopistojen vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksessa
Kansanopistojen vapaana sivistystyönä järjestämässä oppivelvollisuuskoulutuksessa (ns. opintovuosi oppivelvollisille) oli 834 opiskelijaa, joista 63 % oli tyttöjä. Eniten opiskelijoita oli Lapin maakunnassa, 165 opiskelijaa (20 %) ja Keski-Suomen maakunnassa, 164 opiskelijaa (20 %) sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, 157 opiskelijaa (19 %) vuonna 2024. Kansanopistojen vapaana sivistystyönä järjestämän oppivelvollisuuskoulutuksen tiedot on poimittu KOSKI-tietovarannosta, eivätkä ne ole mukana yllä mainituissa vapaan sivistystyön koulutuksen tiedoissa.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Sukupuoli
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Koulutuksen sisältö
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Ikä
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Äidinkieli
- Opiskelijan koulutustausta
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Pääasiallinen toiminta
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Alue
- Oppilaitostyyppi
- Alue
- Sukupuoli
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon