Ulkomaisten yritysten osuus jalostusarvosta 26 % vuonna 2024

Suomessa toimi vuonna 2024 yhteensä 480 160 yritystä (TOL B-S), mikä oli 5,5 % enemmän kuin edellisvuonna. Yrityksillä oli yhteensä 520 000 toimipaikkaa ja yrityksistä 5 700 oli Suomessa toimivia ulkomaisia yrityksiä. Vaikka ulkomaisten yritysten osuus yrityskannasta on pieni, niiden vaikutus talouteen on huomattavasti kokoaan suurempi.

Ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu jalostusarvo Suomessa oli 35 miljardia euroa, eli 26 % kaikista Suomessa toimivista yrityksistä. Jalostusarvo kasvoi 6 % eli 2 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. On syytä huomioida, että yksityisten kotimaisten yritysten jalostusarvo oli hyvin vaatimaton verrattuna ulkomaisiin – kasvu vain 0,6 % eli 534 miljoonaa euroa.

Päätoimialoittain tarkasteltuna ulkomaisten yritysten jalostusarvon osuus koko Suomen yritysten jalostusarvosta vaihteli runsaasti. Eniten jalostusarvoa tuottivat kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) ulkomaalaiset yritykset kattaen jopa 54 % koko Suomen yritysten tuottamasta jalostusarvosta. Vähiten ulkomaiset yritykset Suomessa tuottivat muun palvelutoiminnan yritysten (TOL S) jalostusarvosta, vain 3 %. Muun palvelutoiminnan yritysten jalostusarvon tuotti pääasiassa yksityiset kotimaiset yritykset. Myös informaation ja viestinnän toimialalla (TOL J) ulkomaisten yritysten merkitys oli suuri, ja ne tuottavat 44 % koko Suomen yrityskannan jalostusarvosta.

Yksityinen terveys- ja sosiaaliala voimakkaassa kasvussa

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa, ja tämän rinnalla myös yksityisten palvelujen merkitys vahvistuu. Tämä näkyy terveys- ja sosiaalialan (TOL Q) yritysten määrän yhteensä 29 % kasvuna, jossa lisääntyivät ennen kaikkea mikroyritykset, eli alle 10 henkeä työllistävät yritykset. Terveyspalveluissa (TOL 86) mikroyritysten lukumäärä kasvoi lähes 33 % ja sosiaalihuollon avopalveluissa (TOL 88) 12,6 % vuoteen 2023 verrattuna.

Terveys- ja sosiaalialan (TOL Q) yrityksiä oli vuonna 2024 yhteensä 8 100 yritystä enemmän kuin vuonna 2023 ja niiden liikevaihto oli 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Terveys- ja sosiaalialalla toimivien yksityisten kotimaisten yritysten jalostusarvo kasvoi 15 % ja henkilöstö 4 % vuoteen 2023 verrattuna, kun taas vastaavasti ulkomaisten yritysten jalostusarvo kasvoi 13 % ja henkilöstö 9 %.

Terveys- ja sosiaalialan merkittävimmät ulkomaiset omistajamaat jalostusarvon perusteella olivat Jersey, Ruotsi ja Norja. Jalostusarvo kuvaa sitä lisäarvoa, joka syntyy, kun raaka-aineita jalostetaan tai prosessoidaan eteenpäin tuotannossa.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialan toimipaikkojen lukumäärä kasvoi koko maassa 25,7 % ja niitä syntyi maakunnittain suhteellisesti melko tasaisesti ympäri Suomea. Toimipaikkojen tuotannon yhteenlaskettu jalostusarvo kasvoi kaikilla alueilla edellisvuoteen nähden, eniten Lapin (kasvua 15,5 %), Kymenlaakson (15,3 %) ja Uudenmaan (15,0 %) maakunnissa.

Yli puolet kaivostoiminnan jalostusarvosta syntyy ulkomaisissa yrityksissä

Koko teollisuuden (TOL B-E) jalostusarvo pysyi keskimäärin edellisvuoden tasolla, mutta muihin päätoimialoihin verrattuna teollisuudessa tuotannon tehokkuus oli selvästi omaa luokkaansa. Teollisuusyritykset tuottivat jalostusarvoa keskimäärin 128 000 euroa henkilöä kohden, ja henkilöstökuluja maksettiin 67 900 euroa työntekijää kohti.

Ulkomaiset yritykset Suomessa tuottivat jalostusarvoa 141 000 euroa työntekijää kohden koko teollisuuden toimialla (TOL B-E), ja henkilöstökuluja maksettiin 71 800 euroa työntekijää kohti. Muilla päätoimialoilla (F-S, pl. K) yhden työntekijän vuotuinen jalostusarvo jäi selvästi alemmaksi, noin 82 500–85 800 euroon, ja henkilöstökulut vaihtelivat 56 600–61 800 euron välillä. Ulkomaisten yritysten jalostusarvoa henkeä kohden muilla päätoimialoilla oli keskimäärin 93 200 euroa ja henkilöstökulut henkeä kohden keskimäärin 67 100 euroa.

Teollisuuden aloista vesi- ja jätehuoltoalan (TOL E) jalostusarvo kasvoi 11,7 %, mutta kaivostoiminnassa (TOL B) tuottavuus koheni vielä merkittävämmin: jalostusarvo kasvoi 13,9 %. Ulkomaisten kaivostoiminnan (TOL B) yhtiöiden jalostusarvo kasvoi 24,0 %.

Ulkomaisten yritysten osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli merkittävä erityisesti kaivosteollisuudessa, missä vuoden 2024 ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu jalostusarvo oli 556 miljoonaa euroa ja niiden osuus kaivostoiminnan arvonlisäyksestä oli 54 %. Ulkomaisten yhtiöiden osuus oli yli puolet koko Suomen kaivostoimialan yrityskannan jalostusarvosta. Teollisuuden alan suurinta jalostusarvoa ulkomaisista yrityksistä tuottivat ruotsalaiset, yhdysvaltalaiset ja saksalaiset yritykset.

Maakunnittain kaivosteollisuuden toimipaikkoja oli eniten Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta sekä liikevaihtoa että jalostusarvoa kertyi eniten Lapin ja Kainuun maakuntien toimipaikoilla. Vuonna 2024 kaivostoiminnan toimipaikkojen yhteenlaskettu tuotannon jalostusarvo oli suurin Lapissa, 622 miljoonaa euroa. Lapin maakunnassa jalostusarvo myös kasvoi euromääräisesti eniten 152 miljoonalla eurolla, mikä on 32,4 % edellisvuoteen nähden. Toiseksi suurin tuotannon jalostusarvo oli Kainuun maakunnassa, 97 miljoonaa euroa. Kainuussa jalostusarvo kuitenkin laski euromääräisesti eniten vuodesta 2023 65 miljoonalla eurolla (-40,0 %).

Vuosi 2024 kokonaisuudessaan haastava

Vuosi 2024 oli taloudellisesti haastava. Vaikka yritysten määrä kasvoi ja jalostusarvo vahvistui, liikevaihto laski ja kannattavuus jäi heikoksi useilla suurilla toimialoilla. Erityisesti teollisuus, kuljetus ja rakentaminen kohtasivat merkittäviä vaikeuksia.

Kauppa on yritysmäärällä mitattuna yksi suurimmista toimialoista ja liikevaihdolla mitattuna teollisuuden jälkeen toiseksi suurin toimiala. Kaupan alan liikevaihto supistui 138,7 miljardista eurosta 135,8 miljardiin euroon, eli 2,1 % vuodesta 2023. Käyttökate laski koko kaupan alalla yhteensä 7,4 % edellisvuoteen verrattuna. Kannattavuuden heikkeneminen kertoo siitä, että toimiala ei pystynyt sopeuttamaan kustannuksia myynnin laskiessa. Tämä on tyypillistä matalan marginaalin toimialoille, missä pienikin liikevaihdon muutos voi vaikuttaa tulokseen merkittävästi.

Rakennusala ei näytä vieläkään elpyneen pitkään jatkuneesta taantumasta. Rakennusala on kolmanneksi suurin toimiala liikevaihdolla mitattuna, mutta myös erittäin suhdanneherkkä ala. Liikevaihto laski edelleen vuonna 2024 voimakkaasti, pudoten 45,3 miljardista 41,0 miljardiin euroon, eli 9,4 % edellisvuodesta. Liiketulos kuitenkin kääntyi hienoiseen nousuun usean vuoden heikkenemisen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että alalla on kyetty reagoimaan vaikeaan markkinatilanteeseen.