Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin vuoden 2025 painorakenne perustuu EU-ohjeistuksen mukaisesti kansantalouden tilinpidon laskelmiin yksityisistä kulutusmenoista. Tilinpidon neljännesvuosittaiset yksityiset kulutusmenot vuodelta 2024 muodostavat perustan kuluttajahintaindeksin painorakenteelle 4- ja 5-numerotasoilla. Alempien tasojen eli 6- ja 7-numerotason luokkien painorakenne arvioidaan muiden luotettavien lähteiden perusteella, joita ovat mm. kulutustutkimuksen 2022 tiedot, muiden Suomen virallisten tilastojen (SVT) tuottajien aineistot, yritysten myyntiaineistot ja muiden toimijoiden aineistot.

Kuluttajahintaindeksin kulutuskorin arvo oli vuonna 2024 noin 130 miljardia euroa, kun se vuonna 2023 oli noin 131 miljardia euroa. Yksityisten kulutusmenojen vuosimuutos oli -0,8 %.

Kuviossa yksi esitetään yksityisen kulutuksen painorakenteen jakauma päähyödykeryhmittäin tilastovuodelle 2025. Päähyödykeryhmät kattavat kaikki yksityiseen kulutukseen kuuluvat tuotteet ja palvelut, pl. huumausaineet, prostituutio sekä välilliset rahoituspalvelut (FISIM).

Yli puolet, 53,7 % kuluttajahintaindeksin painosta muodostuu asumisen, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä liikenteen kulutuksesta. Vähiten kulutetaan koulutukseen, viestintään sekä vaatetukseen ja jalkineisiin. Näiden osuus kokonaiskulutuksesta oli yhteensä 7,0 %.

Suurimmat muutokset kulutuksessa edellisvuoteen verrattuna olivat koulutuksessa (ryhmä 10), jossa nousua oli 14,7 %, viestinnässä (ryhmä 08) nousua oli 8,0 % sekä vaatetus ja jalkineet ryhmässä (03), jossa nousua oli 7,6 %.

Kulutuksen arvo laski eniten terveystuotteissa ja -palveluissa (ryhmä 06), laskua lähes 14 % sekä kodin kalusteissa, kodinkoneissa ja kodinhoitopalveluissa (ryhmä 05), jossa kulutus laski noin 11,5 % edellisvuoteen verrattuna.

Pidemmän aikavälin 1995-2025 vertailu esittää vuosikymmenien aikana tapahtunutta muutosta kulutusosuuksissa.

Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet -ryhmän osuus kokonaiskulutuksesta on nyt 28,8 % kun se vuonna 1995 oli hieman alle 20 %.

Vuodesta 1995 on liikenteen kulutusosuus pudonnut 15,6 prosentista alle 12 prosentin, kun taas kulttuurin ja vapaa-ajan osuus kulutuksesta on pudonnut 12,4 prosentista alle 10 prosentin. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kulutus on pysynyt 13 prosentin tuntumassa viimeiset kymmenen vuotta.

Hyödykekori

Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promillen kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti hyödykekorista voidaan poistaa hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promilleen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävän hyödykekorin avulla varmistetaan edustavien tuotteiden ja palveluiden sisältyminen indeksiin.

Vuoden 2025 alussa hyödykekoriin ei lisätty uusia hyödykkeitä. Vähäisestä kulutuksesta johtuen hyödykekorista poistettiin sikareiden, jalkapallo- ja jääkiekko-otteluiden sekä sanomalehtien ja aikakauslehtien irtonumeroiden hintaseuranta.

Hyödykeotoksen päivityksen lisäksi hyödykekorin sisältö päivittyy jatkuvasti yksittäisten keruuseen valittujen tuotteiden osalta. Vuoden 2025 alussa muihin tupakkatuotteisiin lisättiin nikotiinipussit.

Liikeotos

Liikeotos tarkistetaan vuosittain näin varmistaen otoksen edustavuus ja ajantasaisuus. Vuoden 2025 alussa laajennettiin muun muassa taksiliikenteen yritysotosta. Otospäivityksen lisäksi päivitetään vuosittain indeksilaskennassa käytettävät liikekohtaiset painot.

Tiedonkeruu

Massa-aineistojen käyttöä laajennettiin uusiin, käyttötavaroita koskeviin myyntiaineistoihin. Vuoden 2025 alussa myyntiaineistoista otettiin indeksilaskentaan kahvinkeittimet, pölynimurit ja mikroaaltouunit. Tämän päivityksen myötä haastattelijakeruuta vähennetään vastaavasti ja se korvataan automaattisemmalla tietojen keruulla ja käsittelyllä.

Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitus

Hyödykkeiden määrittelyssä käytetään vuonna 2016 käyttöön otettua eurooppalaista hyödykeluokitusta (eCOICOP, European Classification of Individual Consumption According to Purpose), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen.

Eurooppalainen luokituksessa hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla palvelut ja tuotteet erotellaan omiin hyödykeryhmiin. Suomen kansallinen luokitus tarkentaa eurooppalaista luokitusta 6- ja 7-numeroisilla hyödykeryhmillä. Alajako päivittyy vuosittain, kun uusia hyödykkeitä lisätään hyödykekoriin tai poistetaan siitä.

Vuoden 2026 alussa tullaan ottamaan käyttöön globaalisti uudistettu yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitus (COICOP2018). Käyttöönoton aikataulu ja luonnos uudesta kansainvälisestä luokituksesta on tarjolla COICOP2018 sivulla.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään myös vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 83,7 % kansallisesta indeksistä.

Edellisvuoteen verrattuna eniten kulutusmeno-osuus eli painotus indeksissä nousi poisluettujen erien osalta kulutusluottojen koroissa (26,0 %) ja omakotitalon palovakuutusmaksuissa (12,5 %). Rahapelien paino väheni edellisvuodesta prosenttia 42,8 %.

Euroopan keskuspankki on laskenut asuntolainojen korkoja muutamaan kertaan vuoden 2024 aikana. Asuntolainojen korot kuuluvat omistusasumiseen (04.6 ryhmä) kuluttajahintaindeksin hyödykeluokituksessa.

Verotaulukoiden tarkistus

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin (YKHI-KIVE) laskentaa varten hyödykekohtaiset verotaulukot tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Verotaulukko huomioi arvonlisäverot sekä valmisteverot. Vuoden 2025 alussa verokannat päivittyivät seuraavien hyödykkeiden osalta:

1. Väkevät alkoholijuomat (valmisteveron nousu)

2. Vauvan vaipat, kuukautishygienia ja inkontinenssisuojat (arvonlisäveron lasku)

3. Tuotteet ja palvelut 10 prosentin arvonlisäverokannasta siirrettiin 14 prosentin arvonlisäverokannan piiriin, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakausilehtiä

Verokannat tarkistetaan vuoden aikana, jos hyödykkeen verokantaa muutetaan kesken vuotta.

Kuluttajahintaindeksin tammikuun 2025 tiedot on julkaistu tiedotteella.