Päästöt laskussa maankäyttösektoria lukuun ottamatta

Pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2024 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 6 % edellisvuodesta. Päästöt ovat laskeneet 46 % vertailuvuodesta 1990 ja 55 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2024 aikana. Kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia, ellei tästä ole erikseen mainintaa. Pikaennakossa vuoden 2024 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot.

Energiasektori oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa muodostaen 69 % (26,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2024. Sektorin päästöt vähenivät 1,9 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia vuodesta 2023, mikä vastasi lähes 7 % laskua. Erityisesti kivihiilen ja turpeen käyttö vähentyi, minkä seurauksena poltosta aiheutuvat päästöt pienenivät kivihiilellä 0,9 ja turpeella 0,6 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Päästöjen vähenemiseen vaikutti uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, tuotannon kasvu sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä on saatavilla energiatilastojen 16.4.2025 julkistetusta katsauksesta.

Liikenteen päästöt lisääntyivät 0,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. pääosin liikennepolttoaineiden bio-osuuden laskun seurauksena.

Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) muodostivat noin 11 % (4,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2024 ja ne laskivat lähes 6 % (0,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edeltävästä vuodesta. Päästöjen vähentymisen merkittävin syy oli mineraaliteollisuuden päästöjen lasku lähes neljänneksellä (0,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.), mikä oli seurausta sementin valmistuksessa tarvittavan klinkkerin tuotannon vähentymisestä. Kemian- ja metalliteollisuuden päästöt pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

F-kaasujen päästöjen osuus oli vajaat 2 % (0,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2024 ja ne laskivat 11 % vuoteen 2023 verrattuna. Kaupan kylmä- ja jäähdytyslaitteiden käytön sekä ajoneuvojen ilmastointilaitteiden päästöt laskivat eniten. Etenkin siirtyminen luonnollisiin tai vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin on laskenut F-kaasupäästöjä kymmenen viime vuoden aikana. Kylmä- ja ilmastointilaitteiden käytön päästöt muodostivat 91 % F-kaasujen päästöistä.

Maatalouden päästöt muodostivat noin 16 % (6,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) ilman maankäyttösektoria lasketuista kokonaispäästöistä vuonna 2024. Maatalouden kokonaispäästöt laskivat noin yhden prosentin edellisvuoden tasolta. Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi ruoansulatuksen päästöjä. Toisaalta lannankäsittelyn päästöt kasvoivat lämpimämpien sääolosuhteiden takia.

Jätesektorin päästöjen osuus oli vajaat 4 % (1,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria vuonna 2024. Jätesektorin laskeva trendi jatkui päästöjen vähetessä 6 % edellisvuodesta.

Maankäyttösektori

Pikaennakkotietojen mukaan maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin eli LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summa oli 13,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia vuonna 2024, eli se oli nettopäästö kuten edeltävinäkin vuosina. Sektorin päästöt kasvoivat 1,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia verrattuna edellisvuoteen.

Myös metsämaalla päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrä, eli metsämaa oli nettopäästölähde vuonna 2024 kuten muutkin maankäyttöluokat. Metsämaan nettopäästö oli 4,2 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia, mikä oli 2,9 miljoonaa CO₂-ekvivalettitonnia edellisvuotta suurempi. Elävän puuston biomassan nettonielu pieneni 3,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia lisääntyneen luonnonpoistuman ja hakkuukertymän vuoksi (ks. myös SVT Luonnonvarakeskus, Hakkuukertymä ja puuston poistuma). Pikaennakkolaskennassa otettiin käyttöön uudet, valtakunnan metsien 13. inventointiin perustuvat luonnonpoistuma- ja hukkapuuarviot vuodelle 2024. Kivennäis- ja turvemaan yhteenlasketut maaperän, karikkeen ja kuolleen puun yhdistetyn hiilivaraston nettopäästöt metsämaalla pienenivät 1,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia, koska lisääntyneet luonnon- ja hakkuupoistumat lisäsivät karikesyötettä maaperään.

Viljelysmaiden nettopäästöt olivat 7,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2024 eli 11 % pienemmät kuin vuonna 2023. Viljelysmaan osalta laskettiin hiilivarastojen muutokset kivennäismaille, kun taas orgaanisten maiden eli turvemaiden osalta käytettiin edellisen vuoden pinta-aloihin perustuvia päästöarvioita. Viljelysmaiden kivennäismailla ei ole selvää pitkäaikaista trendiä, vaan vuosittaiset muutokset johtuvat satotasojen ja sään vaihtelusta.

Puutuotteiden nettonielu vuonna 2024 (-2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kasvoi 29 % edellisvuoteen verrattuna johtuen sahatavan, vanerin sekä mekaanisen ja puolikemiallisen massan tuotannon lisääntymistä. Sellun tuotanto pieneni 0,4 %, ja muiden puulevyjen osalta käytettiin vuoden 2023 tuotantomääriä.

Pikaennakon laskennassa metsämaalle, viljelysmaalle ja puutuotteille laskettiin pikaennakkoarviot vuodelle 2024, kun taas muille maankäyttöluokille käytettiin vuoden 2023 lukuja. Arvio maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summasta eli sektorin nielun tai päästölähteen suuruudesta tarkentuu seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa mm. pinta-aloista, puustosta, lannoituksesta ja maastopaloista. Seuraavassa julkistuksessa päivitetään pikaennakossa vuodelle 2024 käyttöönotetut uudet luonnonpoistuma- ja hukkapuuarviot myös aikasarjaan. Lisätietoja maatalous- ja maankäyttösektorin pikaennakosta löytyy Luken uutisesta.

Taakanjakosektorin päästöt

Kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) jaetaan EU-raportoinnissa yleisen päästökaupan (ETS1) ja taakanjakosektorin päästöihin. Pikaennakon mukaiset taakanjakosektorin päästöt olivat 25,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia vuonna 2024, ja ne laskivat vajaan prosentin edellisvuodesta. Päästökaupan päästöt laskivat 14 % edellisvuodesta ollen 13,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

EU:n taakanjakoasetus määrittelee yleisen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoitteet. Kaikille jäsenmaille on määritetty vuosikohtaiset, kiristyvät päästökiintiöt. Vuoden 2024 pikaennakkotieto Suomen taakanjakosektorin päästöistä on 0,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. kyseiselle vuodelle määritettyä päästökiintiötä korkeampi.

Pikaennakon tiedot tarkentuvat jatkossa

Vuoden 2024 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2025 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2026. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy menetelmäselosteesta.

Kasvihuonekaasuinventaario

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot YK:n ilmastosopimukselle, Pariisin sopimukselle sekä EU:n komissiolle. Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.