Kasvihuonekaasut: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Kasvihuonekaasut
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Kasvihuonekaasut-tilasto sisältää Suomen kasvihuonekaasujen päästö- ja poistumatiedot. Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja käytetään kansallisten päästövähennystoimien ja Suomen kansainvälisten vähennysvelvoitteiden seurannassa. Pikaennakko-, ennakolliset ja lopulliset tiedot julkaistaan vuosittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Kasvihuonekaasut-tilasto kattaa Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnasta, tietyin poikkeuksin, syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (lisäksi HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):
- hiilidioksidi (CO₂)
- metaani (CH₄)
- dityppioksidi (N₂O)
- HFC-yhdisteet
- PFC-yhdisteet
- rikkiheksafluoridi (SF₆)
- typpitrifluoridi (NF₃).
Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO₂) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt.
Päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:
- energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
- teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
- maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH₄-päästöt, lannankäsittelyn CH₄- ja N₂O-päästöt, maaperän N₂O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N₂O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO₂-päästöt
- maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N₂O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH₄-päästöt
- jäte: kaatopaikkojen, kompostoinnin ja mädätyksen sekä jätevesien käsittelyn päästöt
- lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla haihtumien NMVOC- ja CH₄-päästöistä syntyvät epäsuorat CO₂-päästöt.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Kasvihuonekaasut-tilasto kattaa Suomen rajojen sisäpuolella ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat.
Viitealue (SIMS 3.7)
Kansainvälisten sopimusten mukaisesti inventaarion alueellisena tarkastelutasona on koko maa.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilaston aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on YK:n ilmastosopimuksen mukainen perusvuosi.
Aikasarja voi päivittyä laskentamenetelmien tai tarkentuneiden lähtötietojen johdosta taaksepäin aina vuoteen 1990 saakka, koska inventaariossa tehdään jatkuvasti parannuksia ottaen huomioon inventaarion kansainvälisten tarkastusten suositukset, päästölaskentamenetelmien tieteellisen perustan kehittyminen.
Mahdolliset muutokset tehdään koko aikasarjalle sen yhteneväisyyden takaamiseksi. Etenkin LULUCF-sektorin osalta uusien tietojen hyödyntäminen laskennassa tarkentaa vuosittaisia poistumien ja päästöjen summaa (nettonielua tai -päästöä) aikasarjassa taaksepäin, etenkin viimeisimpien vuosien osalta, koska tyypillisesti kaikki tarvittava tieto ei ole ollut saatavilla, kun kutakin vuotta koskeva tieto on julkaistu ensimmäisen kerran.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Mittayksikkönä tilastossa käytetään CO₂ ekvivalenttitonnia (hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Kasvihuonekaasujen päästö- ja poistumalaskenta tehdään hiilidioksidina, metaanina, dityppioksidina ja F-kaasuina.
Eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus yhteismitallistetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi inventaariossa käyttämällä niin kutsuttuja GWP (global warming potential) -kertoimia.
Hiilidioksidille annettu GWP on 1, ja muiden kasvihuonekaasujen GWP-kertoimet on määritetty vertaamalla niiden yhden kilogramman päästön aiheuttamaa säteilypakotetta maan pinnalla (W/m2) hiilidioksidin vastaavaan säteilypakotteeseen. (Taulukko 1).
IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaisia GWP(100) -kertoimia on käytetty vuoden 2021 tietojen raportoinnissa (inventaariolähetys 2023) lähtien EU-raportoinneissa EU:n energiaunionin hallintomalliasetuksen (2018/1999) mukaisesti. Pariisin sopimuksen mukaisessa inventaarioraportoinnissa niitä käytetään vuoden 2024 lähetyksestä lähtien.
Taulukko 1. IPCC:n arviointiraporttien (SAR, AR4 ja AR5) mukaiset GWP-kertoimet
SAR (1996)¹⁾ | AR 4 (2007)²⁾ | AR 5 (2014)³⁾ | |
CO₂ | 1 | 1 | 1 |
CH4 | 21 | 25 | 28 |
N2O | 310 | 298 | 265 |
SF6 | 23 900 | 22 800 | 23 500 |
NF3 | - | 17 200 | 16 100 |
HFC- ja PFC-yhdisteet⁴⁾ | 140-11 700 | 12-17 340 | 4-12 400 |
1) Inventaarion raportointiohjeiden mukaisesti käytössä vuoden 2014 inventaariolähetykseen asti
2) Inventaarion raportointiohjeiden mukaisesti käytössä vuoden 2015 inventaariolähetyksestä lähtien vuoden 2020 tietojen lähettämiseen asti
3) Inventaarion raportointiohjeiden mukaisesti käytössä vuoden 2021 inventaariotietojen lähetyksistä lähtien
4) Inventaariossa pakollisena raportoitavat yhdisteet
Viiteajankohta (SIMS 5)
Viiteajankohta on vuosi. Vuositiedon ensimmäinen tilastojulkistus (pikaennakko) karkeammilla menetelmillä tuotettuna tehdään noin 5 kuukauden viipeellä.
Ennakolliset tiedot julkistetaan noin 12 kuukauden viipeellä ja lopullisten tietojen tietokantajulkistus tehdään 15 kuukauden viipeellä.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Luokitukset perustuvat Pariisin sopimuksen Artikla 13 mukaiseen ohjeeseen Guidance for operationalizing the modalities, procedures and guidance for the enhanced transparency framework (Decision 5/CMA.3).
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Avainluokka
Kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa priorisoitava päästöluokka, koska sillä on huomattava vaikutus maan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin, päästöjen/poistumien määrään ja/tai kehitykseen.
Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio)
Biomassasta peräisin ovat hiilidioksidipäästöt syntyvät biomassan poltosta. Myös biohajoaminen esim. kaatopaikoilla ja jätevedenkäsittelyssä aiheuttaa bioperäisiä CO2-päästöjä, mutta näitä ei arvioida erikseen. Biomassaksi lasketaan esimerkiksi puu, biokaasu, jätevesilietteet ja biohajoavat jätteet. Suomessa polton bioperäisistä CO2-päästöistä suurin osa syntyy metsäteollisuudessa mustalipeän poltosta sekä teollisuuden puutähteiden ja metsätähteiden käytöstä energiatuotannossa. Polton bioperäisiä CO2-päästöjä ei lueta mukaan kasvihuonekaasuinventaarion energiasektorin päästöihin koska ne sisältyvät maakäyttösektorin hiilivarastonmuutoksiin.
Dityppioksidi (N2O)
Dityppioksidi (ilokaasu) on otsonikatoa aiheuttava aine ja merkittävä kasvihuonekaasu. Sen kasvihuonekaasuilmiötä lisäävä vaikutus painoyksikköä kohden on noin 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Suurin dityppioksidipäästöjen aiheuttaja on maatalous.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. metaani (NMVOC)
NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville orgaanisille yhdisteille, poislukien metaani. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu muun muassa palamisprosessissa sekä liuottimien käytöstä. Typen oksidit (NOx) ja NMVOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta, jolloin syntyy otsonia.
Hiilidioksidi
Hiilidioksidi (CO2) on merkittävin ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista. Valtaosa ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista on peräisin fossiilisten polttoaineitten (mm. öljyn, kivihiilen ja maakaasun) käytöstä. Toinen merkittävä päästölähde on trooppisten metsien hävittäminen ja muut maankäytön muutokset.
Hiilidioksidiekvivalentti
Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Ilmastosopimus
Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus (UN Framework Convention on Climate Change, UNFCCC), joka allekirjoitettiin Rio de Janeirossa 1992.
Kasvihuonekaasu
Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut (HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja typpitrifluoridi NF3). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, otsoni sekä Montrealin pöytäkirjan alaiset nk. CFC- ja HCFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen.
Kasvihuonekaasuinventaarion raportointisektori
Kasvihuonekaasuinventaariossa päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta: Energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa Maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt Jäte: kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt
Lähde
Prosessi tai toiminta, joka vapauttaa kasvihuonekaasun, aerosolin tai kasvihuonekaasun esiasteen ilmakehään.
Maankäyttöluokka
Maankäyttöluokka määräytyy maan pinnalla sen yläpuolella vallitsevan ensisijaisen (pääasiallinen käyttötapa) tai taloudellisesti merkittävimmän maankäyttömuodon perusteella. Maa-alueet luokitellaan niiden käytön ja toisaalta sen mukaan, mitä maan pinnalla joko luontaisesti tai ihmistoiminnan vaikutuksesta on. Tietty alue voi kuulua vain yhteen maankäyttöluokkaan. Alueen käytöllä tarkoitetaan sen tosiasiallista käyttämistä johonkin tarkoitukseen, ei esimerkiksi potentiaalista tai suunniteltua käyttöä.
Metaani (CH4)
Metaania syntyy orgaanisten ainesten - esimerkiksi lannan, jätevesilietteen tai biohajoavan jätteen - mätänemisen ja mädätyksen yhteydessä. Lisäksi sitä syntyy kotieläinten ruoansulatuksessa, joka on suurin metaanipäästöjen lähde Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Edellä mainittujen ohella metaania syntyy epätäydellisessä palamisessa ja haihtuu maa- ja biokaasun käsittelyssä, siirrossa ja jakelussa.
Nielu
Prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Myös sellaista hiilen varastoa, johon kertyy enemmän hiiltä kuin siitä vapautuu ilmakehään tai siirtyy toiseen varastoon, voidaan kutsua nieluksi. Hiilivaraston vuosittaista kertymää kutsutaan poistumaksi (hiilen poistuma ilmakehästä), jolle myös nielua käytetään synonyyminä, vaikka kyseessä onkin nieluvaraston vuosittainen kertymä.
Poistuma (ilmakehästä)
Hiilinielu sitoo jotakin hiiltä sisältävää kemiallista yhdistettä, yleensä hiilidioksidia. Tärkeimmät hiilinielut ovat meret ja metsät. Levät ja kasvit sitovat fotosynteesissä ilman hiilidioksidia biomassaksi. Metsien puuston biomassan kasvu sitoo merkittävästi hiiltä. Karikkeeseen, kuolleeseen puuhun ja maaperään kertyy hiiltä, mutta sitä myös vapautuu hajoamisprosessissa. Lisäksi meriin liukenee hiiltä hiilidioksidina ja muissa epäorgaanisissa muodoissa.
Päästöintensiteetti
Valitun päästön kokonaismäärä suhteutettuna nimettyä suuretta kohti. Esim. hiilidioksidiekvivalenttitonnia per arvonlisäys.
Päästökerroin
Valitun päästön määrä suhteutettuna nimettyä suuretta kohti, usein tämä suure on jokin tuotantopanos esim. hiilidioksidiekvivalenttitonni per käytetty polttoaine.
Uudelleenlaskenta
Inventaariolaskennassa käytetty vakiomenettely menetelmä- ja lähtöaineistojen muutoksien yhteydessä yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi on laskea estimaatit uudelleen kaikille inventaariovuosille käyttämällä samaa menetelmää ja yhtenäisiä lähtötietoja.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Kasvihuonekaasut-tilasto perustuu Tilastokeskuksen kansainvälisiin kasvihuonekaasujen inventaarioraportointeihin. Valtioneuvosto teki 30.1.2003 ilmastopolitiikan viranomaistoimien järjestämistä koskevan periaatepäätöksen. Päätöksen mukaisesti Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä.
Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot itsenäisesti YK:n ilmastosopimukselle, Pariisin sopimukselle (vuodesta 2024 lähtien) sekä Euroopan komissiolle. Tilastokeskuksen rooli kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä on vahvistettu Ilmastolaissa.
Suomi on osapuolena vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa, joka astui voimaan vuonna 1994. Lisäksi Suomi on osapuolena ilmastosopimusta täydentävässä Kioton pöytäkirjassa, joka astui voimaan helmikuussa 2005. Kioton pöytäkirjan mukaiset päästövähennysvelvoitteet päättyivät vuoteen 2020.
Pariisin sopimus solmittiin 2015, ja sen alainen inventaarioraportointi alkaa vuonna 2024. Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua puitesopimusta. YK:n ilmastosopimuksen, Kioton pöytäkirjan ja Pariisin sopimuksen päätöksillä on sovittu päästöjen raportoinnista. Päästöjen lisäksi raportointiin sisältyy kasvihuonekaasujen sitoutuminen ilmakehästä (poistumat/nielut).
Tilastotietojen tuottamiseen ja laskentaan varsinaisina asiantuntijalaitoksina osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Luonnonvarakeskus. Keskeisiä muita osapuolia ovat ilmastopolitiikan valmisteluun osallistuvat vastuuministeriöt ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Kansallisen arviointijärjestelmän voimavarat asiantuntijalaitoksille ohjataan asianomaisten ministeriöiden tulosohjauksen kautta.
Tietojen tuottaminen perustuu Tilastokeskusta koskevien säädösten ohella Tilastokeskuksen ja asiantuntijalaitosten välisiin sopimuksiin päästölaskennan ja raportoinnin tuottamisesta sekä vastuullisten ministeriöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Kasvihuonekaasuinventaarion tiedot julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. YK:n ilmastosopimukselle ja EU:lle toimitetaan inventaarioraportti sekä määrämuotoiset raportointitaulut. Pariisin sopimukselle toimitetaan kaksivuotisraportti (Biennial Transparency Report) joka toinen vuosi.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Energia- ja teollisuudenprosessipäästölaskennan lähtötietoina käytetään hallinnollisia rekistereitä; ympäristöhallinnon tietojärjestelmää, Energiaviraston päästökauppa-aineistoa sekä Tilastokeskuksen energiatilastojen tuottamiseen kerättyjä ja hallinnollisia aineistoja. F-kaasupäästölaskenta perustuu vuosittaiseen tiedonkeruuseen toiminnanharjoittajilta.
Luonnonvarakeskuksen ja Ruokaviraston tilastot ovat pääasialliset tietolähteet maataloussektorin päästölaskennassa. Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin päästöjen ja poistumien laskennassa keskeiset tietolähteet ovat valtakunnan metsien inventoinnin aineistot sekä metsä- ja maataloustilastot. Jätteiden käsittelyn päästölaskenta tehdään hyödyntämällä hallinnollisia aineistoja sekä malleja.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tilastossa käytettävät aineistot ovat vuosiaineistoja.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Hallinnolliset aineistot energia- ja teollisuusprosessilaskentaa varten tulevat Tilastokeskukseen linjasiirtoina sopimusten mukaisesti. F-kaasujen sekä maatalous-, jäte- ja LULUCF-sektoreiden päästö- ja poistumatiedot saadaan asiantuntijalaitoksista YK:n ilmastosopimuksen raportointityökalun (ETF Inventory Tool) kautta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Eri lähteistä saatuja tietoja verrataan toisiinsa ja edellisen vuoden tietoihin. Laaduntarkastusta ohjaa kansainväliset raportointiohjeet.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Kasvihuonekaasuinventaarion päästö- ja poistumatiedot tuotetaan hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) päästöjen arviointia käsittelevien menetelmäohjeiden mukaisesti.
Menetelmäohjeet ohjaavat myös laskennan laaduntarkistusta ja -varmistusta. Tiedon käsittelyssä korjataan puutteet ja virheet. Tiedon käsittelyn tavat vaihtelevat riippuen lähdeaineistosta (kts. kohta lähdeaineistot). Tiedon käsittelyä on kuvattu sektoreittain EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle toimitettavassa inventaarioraportissa.
Esimerkiksi tehtäessä energialaskentaa yksikköaineistotietoja verrataan useasta eri lähteestä kerättyihin tietoihin ja yhdenmukaistetaan energiatilaston tietojen kanssa. Puuttuvia tietoja imputoidaan käyttäen mm. edellisen vuoden tietoja, tuotantomääriä tai lämmitystarvelukuja.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilasto on osa Suomen kansallista raportointia EU:lle, YK:n ilmastosopimukselle ja vuodesta 2024 lähtien myös Pariisin sopimukselle. Tietoja käyttävät ministeriöt, muu julkishallinto, tutkimuslaitokset ja ajatushautomotyyppiset organisaatiot (Syke, Sitra yms.), tiedotusvälineet, konsultit ja muut yritykset, kansalaisjärjestöt, etujärjestöt.
Myös kansainväliset vastaavat tahot käyttävät tietoja.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Kasvihuonekaasut-tilasto kuvaa parhaan nykytietämyksen valossa päästöjä niillä rajauksilla ja määrittelyillä, joista YK:n ilmastosopimuksessa ja Pariisin sopimuksessa on sovittu. Ohjeita laadittaessa tavoitteena on ollut, että menetelmät ovat tieteellisesti perusteltuja ja objektiivisia.
Inventaarion (sekä tilastojulkistuksen) päästöarvioiden luotettavuutta arvioidaan laskentaohjeiden mukaisilla epävarmuustarkastelumenetelmillä. Epävarmuusanalyysien vuosittaiset tulokset raportoidaan kansallisessa inventaarioraportissa (National Inventory Document).
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Kasvihuonekaasut-tilastoa tehdessä ei käytetä otantaa Tilastokeskuksen laskemien tietojen osalta, mutta tilastoa varten tietoja toimittavat asiantuntijalaitokset käyttävät myös otantapohjaista lähtötietoa laskennassaan.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Inventaariolaskennan mahdolliset virheet kuvataan vuosittain yksityiskohtaisesti EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle toimitettavassa inventaarioraportissa.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tilaston laadintaan osallistuvat asiantuntijat vastaavat inventaariolaskennan laadunohjauksen tarkistusten käytännön toteuttamisen suunnittelusta, suorittamisesta ja dokumentoinnista omilla, laskentaprotokollien mukaisilla laskenta-alueillaan.
Inventaarioasiantuntijat suorittavat QA/QC-suunnitelman mukaiset laadunohjauksen toimet omilla inventaarion osa-alueillaan ja dokumentoivat toimien suorittamisen QA/QC-lomakkeeseen, inventaarioraporttiin sekä oman laskentansa sisäiseen dokumentaatioon asianmukaisella tavalla inventaariotyön kuluessa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Suomen kasvihuonekaasujen päästötiedot raportoidaan vuosittain Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimukselle. Pariisin sopimuksen mukainen inventaarioraportointi alkoi vuonna 2024, jolloin lähetettiin ensimmäinen kaksivuotisraportti (Biennial Transparency Report).
Raportointisääntöjen mukaisesti uusimmat tilastoidut tiedot ovat kahden vuoden takaisia. Ennakollinen kansallinen kasvihuonekaasuinventaario toimitetaan Euroopan komissiolle 15.1. mennessä.
Komissio vastaa Euroopan unionin inventaarion kokoamisesta. Jäsenmaan on mahdollista täydentää ja päivittää lähetystään 15.3. asti. EU:n yhteinen inventaario kootaan jäsenmaiden lähetyksistä ja toimitetaan YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle 15.4. mennessä. Samaan päivämäärään mennessä Suomi toimittaa oman lopullisen inventaarionsa ilmastosopimuksen sihteeristölle.
Lisäksi yksinkertaistetuin menetelmin tuotettu pikaennakko päästöistä toimitetaan Euroopan komissiolle 31.7. mennessä. Pikaennakon päästötiedot koskevat raportointia edeltävää vuotta.
Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut ennakolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kuukauden viiveellä. Ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 12 kuukauden viiveellä. Viralliset tilastovuoden tiedot julkistetaan noin 15 kuukauden viiveellä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tietojen varsinainen toimituspäivä on sama kuin tavoitepäivä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Suomen inventaarion kansainvälinen vertailtavuus varmistetaan käyttämällä YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa sovittuja IPCC-menetelmiä ja luokituksia sekä esitystapaa.
Raportoitavat tiedot kattavat kaikki tärkeimmät IPCC-ohjeissa mainitut päästölähteet, nielut ja kaasut Suomessa. Mahdolliset poikkeukset kattavuudessa mainitaan kunkin sektorin tietojen yhteydessä raportointitaulukoissa ja kansallisessa inventaarioraportissa.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Inventaarion aikasarjat alkavat vuodesta 1990, joka on YK:n ilmastosopimuksen perusvuosi. Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Energiankäytön hiilidioksidipäästöt muodostavat merkittävimmän osan kasvihuonekaasuinventaarion päästöistä. Ne julkaistaan vuosittain myös Tilastokeskuksen energiatilastossa ja energiaennakossa.
Energiaennakossa julkaistavat kasvihuonekaasujen päästöarviot lasketaan karkeammilla menetelmillä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaavat luvut. Sekä energiaennakon että energiatilaston kasvihuonekaasupäästöjen aikasarjan aiemmat vuodet saatetaan yhtenäisiksi inventaarion tietojen kanssa.
Inventaarion osana raportoidaan energian käyttö- ja tuotantotietoja, jotka muodostavat osan myös energiatilaston tiedoista. Lähtötiedoissa, luokituksissa ja yksityiskohtaisuudessa on eroavaisuuksia energiatilaston ja inventaarion välillä, mutta käynnissä on kehitystyö näiden osa-alueiden yhtenäistämiseksi.
Verrattaessa energiatilaston ja kasvihuonekaasuinventaarion tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet:
- Polttoaineiden kokonaiskäyttö ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kuvaavat molemmissa samaa asiaa; tiedot pyritään saamaan mahdollisimman yhtenäisiksi
- Polttoaineiden kokonaiskäyttö kasvihuonekaasuinventaariossa ei sisällä muita energialähteitä (esim. ydinvoima, vesivoima, jne.)
- Energiatilaston hiilidioksidipäästömäärä ei sisällä muista lähteistä peräisin olevaa hiilidioksidia eikä muita kasvihuonekaasuja, kun taas kasvihuonekaasuinventaariossa raportoidaan myös energiasektorin kaikki kasvihuonekaasupäästöt
- Energiatilaston kasvihuonekaasupäästöt yhteensä ilman nieluja on energiaennakkoon perustuva karkea arvio, mikä on tuotettu eri menetelmillä kuin kasvihuonekaasuinventaarion vastaavat tiedot
Verrattaessa tilaston kasvihuonekaasuinventaarion ja ilmapäästötilinpidon tietoja toisiinsa on huomioitava seuraavat erot ja yhtäläisyydet:
- Ympäristötilinpitoasetuksen mukainen ilmapäästötilinpito -tilasto sisältää myös Suomen kansalaisten päästöt maa-, vesi- ja ilmaliikenteestä ulkomailla sekä suomalaisista kalastusaluksista ulkomailla.
- Ilmapäästötilinpidossa vähennetään ulkomaiden kansalaisten maa-, vesi- ja ilmaliikenteen päästöt Suomen alueella. Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin kasvihuonekaasuinventaariossa, joka sisältää ainoastaan Suomen alueella syntyvät päästöt riippumatta päästön aiheuttajan kansalaisuudesta (alueperiaate). Kasvihuonekaasuinventaariossa poikkeuksen muodostaa LULUCF-sektorin puutuotevarasto: Kotimaisesta puusta valmistettujen puutuotteiden hiilivaraston muutokset raportoidaan inventaariossa myös maasta vietyjen puutuotteiden osalta, kun laskennassa käytetään nk. tuotantoperusteista lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa on käytössä Pariisin sopimuksen ja EU-raportoinnissa, joten myös Suomen inventaario käyttää sitä.
- Tilastossa käytettävä toimialaluokitus ja -jako poikkeavat kasvihuonekaasujen raportoinnissa käytettävästä sektorijaosta. Liikenteen määrittely vastaa kansantalouden tilinpidon menettelytapaa, jossa kotitalouksien liikenne on yksityistä kulutusta. Energiatilastoissa ja kasvihuonekaasujen inventaariossa liikenne -sektori sisältää kaiken liikkumisen.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Kasvihuonekaasut-tilastosta ei julkaista osavuosittaisia tilastoja.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Aikasarjan vertailukelpoisuus yli vuosien kuuluu inventaarion laadinnan perusperiaatteisiin. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, aikaisemmat vuodet lasketaan uudelleen tai aikasarjan vertailukelpoisuus varmistetaan IPCC-ohjeiden mukaisilla menetelmillä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilasto julkistetaan vuosittain.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilaston laadinnassa käytetyt yksikköaineistot eivät ole saatavilla muille kuin tilaston laatijoille.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Kasvihuonekaasut-tilasto perustuu Tilastokeskuksen kansainvälisiin kasvihuonekaasujen inventaarioraportointeihin. Laskennassa käytetyt menetelmät on kuvattu YK:lle ja EU:lle toimitettavassa inventaarioraportissa.
Kasvihuonekaasuinventaarion vuosittainen raportointi tapahtuu YK:n ilmastosopimuksen ja vuodesta 2024 lähtien Pariisin sopimuksen ohjeiden mukaisilla määrämuotoisilla raportointitauluilla ja kansallisella inventaarioraportilla.
Kasvihuonekaasuinventaarion laadintaa ohjaavat YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen raportointiohjeet ja hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) päästöjen arviointia käsittelevät menetelmäohjeet.
IPCC-ohjeet kattavat kaikki sektorit ja niiden laatimiseen ovat osallistuneet asiantuntijat eri puolilta maailmaa. IPCC-ohjeet antavat raportoiville maille mahdollisuuden valita kunkin maan resursseille ja tietotasolle parhaiten sopivat menetelmätasot eri päästöluokkien laskentaan.
EU:n energiaunionin hallintomalliasetus (2018/1999) ja siihen liittyvä täytäntöönpanosäädös (2020/2018) ja delegoitu säädös (2020/1044) asettavat omat vaatimuksensa jäsenmaiden kansallisille inventaarioille.
Ilmastosopimuksen raportointiohjeet inventaariolle:
- 24/CP.19 UNFCCC reporting guidelines on annual inventories for Parties included in Annex I to the Convention (2013)
Inventaariossa eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus yhteismitallistetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttämällä nk. GWP (global warming potential)-kertoimia. - Paris agreement - Pariisin sopimuksen toimeenpanoa koskeva säännöstö hyväksyttiin valtaosin Katowicen ilmastokokouksessa 2018 ja viimeisteltiin Glasgow’n ilmastokokouksessa 2021. Säännöt ovat kattavat ja yhteiset kaikille sopimuksen osapuolille, joskin kehittyville maille on säännöissä sovittu tietyistä rajallisista joustoista.
Inventaariolaskentaa ohjaava IPCC-ohjeistus
- IPCC 2006 Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (2006)
- 2013 Revised Supplementary Methods and Good Practice Guidance Arising from the Kyoto Protocol (2013)
- 2013 Supplement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories: Wetlands (2013) –ohjeen käyttö on vapaaehtoista, mutta Suomi on käyttänyt kyseistä ohjetta ojitettujen orgaanisten maiden päästökertoimien valinnassa täydentämään kansallista tutkimustietoa.
- 2019 Refinement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories (2019) – ohjeen käyttö on vapaaehtoista Pariisin sopimuksen alla
Pikaennakko
Tilastokeskus julkistaa touko/kesäkuussa pikaennakon edellisen vuoden päästö- ja poistumatiedoista sektoreittain (energia, teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous, jäte sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous). Pikaennakon päästö- ja poistumatietojen laskenta tehdään karkeammalla tasolla kuin varsinainen inventaariolaskenta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Muut dokumentit
- Kasvihuonekaasut 2022, pikaennakon laskennan menetelmäkuvaus (pdf)
- Kasvihuonekaasut 2021, pikaennakon laskennan menetelmäkuvaus (pdf)
- Alueelliset kasvihuonekaasupäästöt 2021, laskennan menetelmäkuvaus (pdf)
- Alueelliset kasvihuonekaasupäästöt 2020, laskennan menetelmäkuvaus (pdf)
- Kasvihuonekaasut 2023, pikaennakon laskennan menetelmäkuvaus (pdf)