Kasvihuonekaasujen päästöinventaario kattaa Suomen rajojen sisäpuolella, tietyin poikkeuksin, ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat. Vuosittainen laskenta tehdään YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen osapuolikokouksissa hyväksyttyjen IPCC:n menetelmäohjeiden ja kyseisissä kokouksissa päätettyjen raportointivaatimusten mukaisesti. Kasvihuonekaasuinventaarion raportointi menetelmineen tarkastetaan säännöllisesti kansainvälisten tarkastajaryhmien toimesta osana YK:n ja EU:n inventaarioiden tarkastustoimintaa.
Kasvihuonekaasuinventaario
Mikä on kasvihuonekaasujen inventaariojärjestelmä?
Kansainväliset ilmastosopimukset (ml. Pariisin ilmastosopimus) ja EU edellyttävät, että kullakin maalla on järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arvioimista ja raportoimista varten. Järjestelmää varten määritellään ja raportoidaan inventaarioon liittyvät vastuunjaot sekä lainsäädännölliset ja menettelylliset järjestelyt. Suomessa järjestelmää varten ilmastolaissa ja sitä edeltäneessä valtioneuvoston päätöksessä nimetty vastuuyksikkö on Tilastokeskus.
Kansallisen vastuuyksikön tehtäviä hoitaa Tilastokeskuksessa Kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö. Ympäristöministeriö on ilmastosopimuksen kansallinen vastuutaho.
Inventaariotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskuksen lisäksi Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.
Keskeisiä muita osapuolia ovat ilmastopolitiikan valmisteluun osallistuvat vastuuministeriöt: ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Kansallisen arviointijärjestelmän voimavarat asiantuntijaorganisaatioille ohjataan asianomaisten ministeriöiden tulosohjauksen kautta.
- Kansallisen vastuuyksikön tehtäviä hoitaa Tilastokeskus, joka vastaa myös inventaariolähetyksistä EU:lle, YK:n ilmastosopimukselle ja Pariisin sopimukselle.
- Inventaariolaskentaan osallistuvat Suomen ympäristökeskus eli Syke, Luonnonvarakeskus eli Luke ja Tilastokeskus.
- Syke vastaa jätesektorin sekä F-kaasujen ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen inventaariolaskennasta ja raportoinnista.
- Luke vastaa maatalous- ja maankäyttö eli LULUCF-sektoreiden inventaariolaskennasta ja raportoinnista.
- Tilastokeskus vastaa energiasektorin ja teollisuusprosessien inventaariolaskennasta ja raportoinnista. Energiasektorin laskenta ja raportointi kattaa myös liikenteen ja työkoneet.
- Inventaariolaskennassa käytetään lähtötietoina esimerkiksi rekistereitä, kyselyjä, tilastoja ja inventointeja.
- Inventaariolaskennassa tarvitaan myös päästökertoimia, erilaisia muita parametrejä sekä malleja.
- Inventaariolaskentaa säätelevät ohjeet ja vaatimukset. Näitä ovat IPCC:n inventaario-ohjeet ja YK:n ilmastosopimusten osapuolikokousten päätökset.
- Inventaarion neuvottelukuntaan kuuluvat relevantit ministeriöt, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Energiavirasto ja Tilastokeskus.
Kansallisena vastuuyksikkönä Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot vuosittain itsenäisesti YK:n ilmastosopimukselle ja EU:n komissiolle sekä kahden vuoden välein Pariisin sopimukselle osana kaksivuotisraporttia. Lisäksi Tilastokeskus vastaa inventaarion yleishallinnoinnista, koko inventaariotason laadunhallinnasta ja yhteydenpidosta ilmastosopimuksiin ja Euroopan unioniin. Lisätietoja esimerkiksi laadusta löytyy kasvihuonekaasut-tilaston dokumentaatiosta.
Tilastokeskus koordinoi inventaarion tarkastuksiin osallistumista sekä julkaisee ja arkistoi inventaariotulokset. Lisäksi Tilastokeskus toimii asiantuntijaorganisaationa tuottamalla inventaarioon energiasektorin (ml. liikenne) ja teollisuusprosessien (pl. F-kaasut) päästötiedot ja vastaamalla näihin liittyvästä menetelmäkehityksestä ja inventaarioraportoinnista.
Suomen ympäristökeskus tuottaa inventaarioon jätesektorin sekä F-kaasujen päästötiedot ja vastaa kyseisen sektorin ja päästöjen menetelmäkehityksestä ja inventaarioraportoinnista. Luonnonvarakeskus laskee maatalouden ja maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) inventaariotiedot ja vastaa kyseisten sektoreiden menetelmäkehityksestä ja inventaarioraportoinnista. Energiavirasto vastaa päästörekisteritiedoista.
Suomen olosuhteisiin sovitettu laskennan työnjako ja menettelytavat on kirjattu laskentaprotokolliin. Asiantuntijaorganisaatioiden kanssa tehdyt sopimukset vahvistavat laskentaprotokolliin kirjatun vastuunjaon ja täsmentävät menettelyjä vuosittaisessa laskennassa.
Laskenta
Kasvihuonekaasuinventaarion laskentaa ohjaava ohjeistus on kuvattu kasvihuonekaasut-tilaston dokumentaatiossa. Suomen inventaariolaskennassa käytetyt menetelmät on kuvattu YK:lle ja EU:lle toimitettavassa englanninkielisessä inventaarioraportissa.
Raportoitavat päästöt sektoreittain
Raportointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):
- Hiilidioksidi (CO2)
- Metaani (CH4)
- Dityppioksidi (N2O)
- HFC-yhdisteet
- PFC-yhdisteet
- Rikkiheksafluoridi (SF6)
- Typpitrifluoridi (NF3)
Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt.
Mitä päästöjä ja poistumia raportoidaan kunkin sektorin alla?
Päästöt raportoidaan jaoteltuna seuraavasti sektoreittain:
- Energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
- Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
- Maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
- Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan muun muassa puutuotteiden hiilivarastomuutokset, maastopalojen, ennallistamispolttojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsien ja rakennettujen alueiden lannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt.
- Jäte: kaatopaikkojen, kompostoinnin ja mädätyksen sekä jätevesien käsittelyn päästöt
Lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla haihtumien NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt.
Yhteystiedot
Palvelusähköposti
kasvihuonekaasut@stat.fi