Kotitalouksien säästämisaste kasvoi – maksettujen eläkkeiden kasvu nosti eläkeläisten tuloja

Kotitalouksien palkkasumma kasvoi maltillisesti vuonna 2024. Palkkojen kehitystä rajoitti työllisyyden lasku. Työllisyyttä heikensi erityisesti uudisrakentamisen heikko suhdannetilanne.

Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja kasvatti eläkkeiden kasvu edellisvuodesta. Maksetut eläkkeet kasvoivat siis selvästi palkkoja nopeammin.

Yksityinen kulutus kasvoi maltilla vuonna 2024 ja kotitalouksien säästö kasvoi. Myös kotitalouksien säästämisaste kasvoi.

Julkisyhteisöiden alijäämän kasvu jatkui

Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi lähes 12,5 miljardiin euroon vuonna 2024. Edellisenä vuonna alijäämä oli 8,1 miljardia euroa.

Valtionhallinnon alijäämä oli 10,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 9,1 miljardia euroa. Tähän vaikuttivat ennen kaikkea kasvaneet investoinnit, tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille ja hyvinvointialueille sekä velanhallinnan menot.

Valtionhallinnon maksamat korot kasvoivat. Edelliseen vuoteen nähden korkotulojen ja –menojen erotus eli nettokorkomenot kasvoivat 0,7 miljardia euroa.

Paikallishallinnon, pois lukien hyvinvointialuehallinto, alijäämä pieneni edellisvuodesta, ollen 1,0 miljardia euroa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat erityisesti verotulojen kasvu 0,9 miljardilla eurolla, sekä maltillinen menojen kasvu. Hyvinvointialuehallinnon alijäämä oli 1,8 miljardia euroa kun se vuonna 2023 oli 1,7 miljardia.

Työeläkelaitosten ylijäämä oli 2,0 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli 2,6 miljardia euroa. Rahoitusaseman heikkenemiseen vaikutti ennen kaikkea indeksikorotusten myötä kasvaneet eläkemaksut.

Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni, ollen 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Saadut sosiaaliturvamaksut laskivat merkittävästi, koska vakuutusmaksujen osuutta palkasta laskettiin vuonna 2024.

Vaihtotase vahvistui vuonna 2024

Vaihtotase oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2024 (-1,4 miljardia euroa vuonna 2023). Vaihtotasetta nosti palveluiden nettoviennin kasvu ja tulojen uudelleenjaon taseen vahvistuminen.

Palveluiden nettoviennin kasvua selitti erityisesti televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluiden vahva kehitys sekä henkisen omaisuuden käytöstä perittyjen maksujen kasvu. Kauppatase heikkeni.

Verotulot kasvoivat maltillisesti ja veroaste laski

Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä pieneni 0,2 % vuonna 2024 ja oli yhteensä 116,3 miljardia euroa.

Veroaste oli 42,1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoteen 2023 verrattuna veroaste laski 0,6 prosenttiyksikköä.

Valtion verokertymä kasvoi 0,7 %, ja se oli 69,7 miljardia euroa. Paikallishallinnon verokertymä kasvoi 7,0 % ja oli 14,0 miljardia euroa.

Tavaroista ja palveluista maksetuista veroista eniten kasvoi arvonlisävero, jonka kertymä kasvoi 3,0 % ja oli 25,8 miljardia euroa. Arvonlisäveron kertymän kasvuun vaikutti yleisen arvonlisäverokannan nostaminen syyskuussa 24 %:sta 25,5 %:iin.

Kotitalouksien maksamien tuloverojen kertymä kasvoi 2,4 % edellisvuodesta ja oli 35,6 miljardia euroa, kun taas yhteisöjen tuloveron kertymä laski 8,5 % ja oli 7,1 miljardia euroa.

Nettoveroaste oli 16,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja se laski 1,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Nettoveroasteen laskuun vaikutti eniten julkisten tulonsiirtojen suuri kasvu, erityisesti työeläkelaitosten maksamien sosiaaliturvaeläke-etuuksien kasvu.

Kansantalouden tilinpidon taulukkopaketti

Kansantalouden tilinpitoa yhteen keräävä taulukkopaketti on saatavilla PDF-muodossa. Taulukkopaketti julkaistaan päivitettynä jokaisen kansantalouden vuositilinpidon julkaisun yhteydessä.