Teollisuuden suhdanne pysyi heikolla tasolla

Vuosi 2024 oli Suomen teollisuudelle haasteellinen ja epävarma. Talouskasvu jäi vaimeaksi, ja useat toimialat kärsivät heikosta kysynnästä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Tilannetta hankaloittivat pitkät poliittiset lakot keväällä, korkeat korot ja kustannuspaineet. Vihreän siirtymän investoinnit etenivät, mutta eivät vielä kompensoineet perinteisten alojen laskua. Rakentamisen lama heijastui laajasti teollisuuden tilauksiin, ja koko vuoden ilmapiiriä leimasi parempien aikojen odottaminen.

Puutuoteteollisuudessa vaikeudet jatkuivat, mutta loppuvuodesta nähtiin piristymisen merkkejä metalliteollisuudessa ja kemianteollisuudessa, kun uusien tilausten määrä kasvoi marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa investointien osalta näkyi elpymistä. Sen sijaan paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa tilausten määrä väheni. Kemianteollisuuden alamäki jatkui koko vuoden, vaikka kemikaalien vienti kääntyi kasvuun loppuvuodesta. Öljynjalostuksen suurseisokki vaikutti osaltaan alan heikkoon kehitykseen.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus edelleen laskusuunnassa

Teollisuuden energiankäyttö oli pääosin edeltävän vuoden kaltainen, eikä energialähteiden kulutuksessa tai osuuksissa havaittu suuria muutoksia. Energian kokonaiskulutus vuonna 2024 oli 452 PJ, mikä oli 0,8 % vähemmän kuin vuonna 2023.

Puupolttoaineiden osuus kokonaisenergiankäytöstä oli 41 %, joka vastasi vuosien 2022 ja 2023 tasoa. Fossiilisten polttoaineiden (öljy, hiili ja maakaasu) ja turpeen kulutus jatkoi laskuaan ja oli 6,5 % pienempi kuin edeltävänä vuonna. Suurin pudotus havaittiin öljyn käytössä, joka väheni 12 %. Öljyn kulutuksen lasku oli merkittävintä kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Hiilen käyttö pysyi edellisvuoden tasolla sen merkittävän roolin vuoksi metallien jalostuksessa. Maakaasun kulutus väheni 4,7 % ollen matalimmalla tasolla tilaston aikasarjassa. Tätä osin selittää teollisuuden siirtyminen muihin energialähteisiin.

Teollisuuden ostetun sähkön käyttö kasvoi 2,8 % ja muodosti 22 % energian kokonaiskulutuksesta. Ostetun sähkön käyttö oli suurinta metsäteollisuudessa. Hankitun lämmön käyttö lisääntyi 1 %, mikä vastasi 11 % energian kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden sähkön kokonaiskulutus (sisältäen itse tuotetun sähkön) kasvoi 5,6 % edellisvuoteen verrattuna.