Valittujen tausta-analyysi aluevaaleissa 2025

Tiedote perustuu lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin sekä Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, kuten väestö- ja työssäkäyntitilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tiedot voivat siten hieman poiketa 2.4.2025 julkaistusta ehdokkaiden tausta-analyysista, jossa ei vielä ollut käytettävissä äänioikeusrekisterin lainvoimaista versiota eikä vuoden 2024 väestötietoja.

Valtaosa aluevaltuutetuista uusi paikkansa

Molemmissa vuoden 2025 vaaleissa ehdolla olleista valittiin aluevaltuustoihin 11,9 %. Sen sijaan vain aluevaaleihin asettuneista ehdokkaista aluevaltuustoihin valittiin 34,6 %.

Kaikki aluevaaleissa ehdolla olleet 51 istuvaa kansanedustaa valittiin aluevaltuustoihin. Istuvista aluevaltuutetuista valtuustopaikkansa uusi 82,6 % ehdokkaista. Puolueista suurin osuus paikkansa uusineita oli RKP:lla (93,6 %). Aluevaaleissa ehdolla olleista istuvista kunnanvaltuutetuista valittiin aluevaltuustoihin 39,1 %. Kaikista ehdokkaista valtuustoihin valittiin 13,7 %.

Kaikista aluevaltuustoihin valituista 55,9 % istui valtuustossa jo edellisellä vaalikaudella, joten uusia aluevaltuutettuja on 44,1 %. Pienin uusien valtuutettujen osuus on Kristillisdemokraateilla, 35,5 %.

Aluevaltuustot entistä naisvaltaisempia

Vuoden 2025 vaaleissa aluevaltuustoihin valittiin 587 miestä ja 792 naista. Naisten osuus valituista on siten 57,4 %, joka on 4,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 aluevaaleissa. Uusissa aluevaltuustoissa naisten osuus on 9,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisten osuus ehdokkaista ja 6,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisten osuus äänioikeutetuista.

Suhteellisesti eniten naispuolisia aluevaltuutettuja on Vihreällä liitolla (80,4 %), SDP:llä (72,0 %) ja Vasemmistoliitolla (66,7 %). Naisten osuus valituista on alle puolet ainoastaan Perussuomalaisilla (32,4 %), Kristillisdemokraateilla (46,8 %) ja Kokoomuksella (48 %). Puolueista kaikilla paitsi Kristillisdemokraateilla naisten osuus valituista on suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista.

Sisältöä ladataan

Yhteensä 18 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin valittiin naisenemmistö. Naisten osuus valituista on suurin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (72,2 %) ja pienin Kainuun hyvinvointialueella (37,3 %).

Nuorimmat aluevaltuutetut Vihreällä liitolla ja Vasemmistoliitolla

Aluevaltuustoihin valittujen keski-ikä on 51,5 vuotta, joka on 0,4 vuotta enemmän kuin vuoden 2022 aluevaaleissa. Valitut ovat keskimäärin 1,1 vuotta vanhempia kuin kaikki ehdokkaat mutta 0,4 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut. Valituksi tulleiden miesten keski-ikä on 54,1 vuotta ja naisten 49,6 vuotta. Sen sijaan äänioikeutetussa väestössä naisten keski-ikä on korkeampi kuin miesten.

Aluevaltuustoihin valituista vain 4,8 % on alle 30-vuotiaita ja 28,4 % yli 60-vuotiaita, kun äänioikeutetuista alle 30-vuotiaita on 16 % ja yli 60-vuotiaita lähes 37 %. Miespuolisista aluevaltuutetuista 36,1 % on yli 60-vuotiaita, naispuolisista 22,7 %. Kaikista ehdokkaista alle 30-vuotiaita oli 8,2 % ja yli 60-vuotiaita 26,6 %.

Keski-iältään vanhimmat aluevaltuutetut on Liike Nytillä (59,0 vuotta), nuorimmat puolestaan Vihreällä liitolla (41,0 vuotta). Suhteellisesti eniten yli 60-vuotiaita aluevaltuutettuja on Liike Nytissä (50,0 %), valitsijayhdistyksistä valituissa (42,9 %) sekä Keskustassa (39,8 %). Alle 30-vuotiaiden osuus puolestaan on suurin Vasemmistoliitossa (12,8 %) ja Vihreässä liitossa (12,1 %).

Vieraskielisten osuus valituista pienempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista

Aluevaltuustoihin vuoden 2025 aluevaaleissa valituista suomen- tai saamenkielisiä on 92,0 %, ruotsinkielisiä 6,7 % ja vieraskielisiä 1,3 %. Ruotsinkielisten osuus on siten suurempi ja vieraskielisten osuus pienempi kuin ehdokkaiden ja äänioikeutettujen joukossa. Kaikista ehdokkaista ruotsinkielisiä on 5,1 % ja vieraskielisiä 2,8 %. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 4,4 % ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 7,5 %.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia on ehdokkaista 2,9 % ja äänioikeutetuista 7,8 %. Aluevaaleissa äänioikeus määräytyy asuinpaikan perusteella, joten äänioikeutetuissa on ulkomaalaistaustaisia suhteellisesti enemmän kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Aluevaltuustoihin valituista ulkomaalaistaustaisia on 20 henkilöä eli 1,5 % valituista, mikä on vain hieman enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa (17 henkilöä eli 1,2 % valituista).

Aluevaltuustoihin valitut korkeammin koulutettuja kuin ehdokkaat

Aluevaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista yli kahdella kolmasosalla on korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut vajaa puolet ja äänioikeutetuista noin 24 %. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli alle 2 % valituista aluevaltuutetuista. Ehdokkaista perusasteen koulutuksen varassa oli vajaa 7 % ja kaikista äänioikeutetuista 22,5 %.

Sisältöä ladataan

Naiset ovat nykyisin koulutetumpia kuin miehet, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Tämä näkyy myös aluevaltuustoissa. Naispuolisista aluevaltuutetuista vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut noin 75 % ja miespuolisista noin 60 %.

Valtaosa aluevaltuutetuista työelämässä

Kaikista valituksi tulleista työllisiä oli noin 86 %, uusista aluevaltuutetuista peräti 88 %. Ehdokkaista työllisiä oli noin 75 % ja äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä puolestaan oli äänioikeutetuista lähes kolmannes, mutta ehdokkaana olleista vain runsaat 13 %. Aluevaltuustoihin valituista eläkkeellä oli alle 10 %. Viimeisin tilastotieto väestön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden 2023 lopusta.

Aluevaltuustoihin valitut hyvätuloisia

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuonna 2023 oli noin 34 000 euroa, äänioikeutettujen puolestaan noin 25 100 euroa. Aluevaltuustoihin valittujen käytettävissä olevien tulojen mediaani oli noin 46 900 euroa, eli noin 38 % suurempi kuin ehdokkaiden ja noin 87 % suurempi kuin äänioikeutettujen. Tätä selittää osaltaan valittujen korkeampi koulutustaso ja suurempi työelämässä olevien osuus. Aluevaltuustoihin uusina ehdokkaina valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli noin 41 500 euroa.

Sisältöä ladataan

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään vuoden 2023 tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului 24,5 %, aluevaltuustoihin valituista peräti 54,4 %. Uusista aluevaltuutetuista noin 41 % ylsi ylimpään tulokymmenykseen.