Äänenkäyttöaineisto

Tekstissä esitetyt tiedot äänestämisestä saadaan äänenkäyttötiedosta, joka perustuu merkintöihin sähköisessä äänioikeusrekisterissä. Äänenkäyttöaineisto on käyttökelpoinen erityisesti tarkasteltaessa eroja eri ryhmien äänestysaktiivisuudessa. Tätä tietoa ei saa muista rekisteriaineistoista.

Tarkastelun kohteena ovat aluevaaleissa 2025 äänioikeutetut, ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä kaikki äänestäneet sellaisissa kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin vaalipäivänä sähköistä äänioikeusrekisteriä. Tarkastellut äänestäjäryhmät ovat toisistaan erillisiä, mutta osittain päällekkäistä. Tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

Ryhmä 1. Kaikki vaaleissa ennakkoon äänestäneet koko maassa

Ryhmä 2. Ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Aluevaaleissa 2025 oli 3 970 342 äänioikeutettua. Äänestysalueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli 2 727 076 äänioikeutettua. Vaalipäivän äänestämisen sisältävä tieto saatiin siten 68,7 % äänioikeutetuista.

Sähköinen äänioikeusrekisteri on välttämätön vaalipäivän äänestysaktiivisuuden tarkasteluun. Tietoa vaalipäivän äänestämisestä saatiin 207 kunnasta. Kaikilta äänestysalueilta tieto saatiin 169 kunnasta. Osasta äänestysalueilta tieto saatiin 38 kunnasta.

Aluevaaleista saatu tieto kattaa samat äänioikeutetut ja kunnat kuin kuntavaalien vastaava tieto. Aluevaalien tiedon parempi kattavuus johtuu siitä, että Helsingissä ei järjestetä kyseistä vaalia.

Äänestysalueet ja kunnat, joissa sähköinen rekisteri oli käytössä, eivät jakaudu tasaisesti koko maan tasolla. Kattavin tieto saatiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta, 100 % äänioikeutetuista. Kattavuus oli heikoin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, 10,1 % äänioikeutetuista.

Erot äänioikeutettujen taustojen ja puoluekannatuksen suhteen ovat marginaalisia sähköisen äänioikeusrekisterin alueiden ja koko maan välillä.

Äänenkäyttöaineiston tulkitseminen

Äänenkäyttötietoon perustuva äänestäneiden lukumäärä ei ole täysin sama kuin vaalin tulostiedoissa. Aluekohtaisesti eri lähteistä poimituissa äänestäneiden lukumäärissä saattaa olla pieniä eroja. Tämä johtuu siitä, että vaalin tulostietojen äänestäneiden lukumäärä perustuu äänestyslippuihin, äänenkäyttötieto puolestaan sähköiseen äänioikeusrekisteriin tehtyihin merkintöihin äänestäneistä.

Eroja voi syntyä mm. seuraavista syistä: 1) tiettyä ennakkoäänestyksessä annettua ääntä ei vaalilain perusteella oteta huomioon, 2) ennakkoääni jää saapumatta ennen määräaikaa, 3) mahdolliset menettelyvirheet vaalipäivänä, esim. äänestäjä ei ole jättänyt vaalilippua tai äänestäjälle annettu kaksi yhteen takertunutta lippua tai 4) erilaiset kirjausvirheet. Näitä satunnaistekijöitä ei korjata äänenkäyttötietoihin.

Äänenkäyttötietoon liittyvistä tietokantataulukoista ei erityisesti summatasoilla voi poimia vaalin tarkkaa äänestäneiden lukumäärää tai äänestysprosenttia. Taulukoissa esitetyt äänestäneiden lukumäärät kuvaavat äänioikeusrekisterin merkintöjä. Jälkikäteen mahdollisten virhemerkintöjen korjaaminen on mahdotonta.

Koko maan tasolla aluevaalien äänenkäyttötieto vastaa hyvin vaalin tulostietoa. Äänenkäyttöaineistosta laskettu äänestysprosentti on koko maan tasolla 0,4 prosenttiyksikköä koko maata pienempi. Aluetasolla suurimmat erot ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla, joiden äänenkäyttötiedon kattavuus on aineiston heikoin.

Nuorten miesten äänestysaktiivisuus matalaa

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot äänesti 51,3 % äänioikeutetuista. Naiset äänestivät aluevaaleissa miehiä aktiivisemmin. Alueilla naisista äänesti 54,2 %, ero miehiin oli 5,8 prosenttiyksikköä. Miesten äänestysaktiivisuus ohitti naiset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Alle 92-vuotiaissa ikäryhmistä matalin äänestysaktiivisuus alueilla oli 21-vuotiailla miehillä, 23,9 %.

Sisältöä ladataan

Äänestäminen yleisempää ylemmissä tuloluokissa

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2023. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettujen tulot on jaettu kvintiileihin. Kvintiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko viiteen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 791 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli näin muodostetuissa ryhmissä noin 544 000 äänioikeutettua.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 13 400 äänioikeutetulta. Vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 8 800 äänioikeutetulta. Äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 25 000 euroa koko maassa ja tarkastelluilla alueilla.

Sisältöä ladataan

Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti lähes 67,0 % äänioikeutetuista. Alimmassa kvintiilissä äänestysaktiivisuus jäi alle 38 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten 29 prosenttiyksikköä.

Korkeasti koulutetut ja eläkeläiset aktiivisia äänestäjiä

Keskimääräistä useammin äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 26,7 prosenttiyksikköä kaikkia ja 44,0 prosenttiyksikköä vain perusasteen koulutuksen suorittaneita suurempi.

Sisältöä ladataan

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Eläkeläisistä äänesti ennakkoon 39,9 %. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa.

Sisältöä ladataan

Eläkeläiset olivat aktiivisimpia äänestäjiä myös alueilla. Eläkeläisistä vaaleissa äänesti 57,2 %. Työllisiä lukuun ottamatta muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä äänestysaktiivisuus jäi alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Niistä, joiden pääasiallinen toiminta oli tiedossa, matalin äänestysaktiivisuus oli työvoiman ulkopuolella olevilla, 26,2 %.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus matala

Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 53,1 %. Tarkastelluista kieliryhmistä korkein äänestysaktiivisuus oli ruotsinkielisillä, 63,9 %. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus oli matala, 21,0 %.

Sisältöä ladataan

Tarkastelu syntyperän mukaan ei muuta kieliryhmien perusteella muodostuvaa kuvaa. Ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli 32,8 prosenttiyksikköä.