Kotitaloudet

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ja oli loka-joulukuussa 4,4 %. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Syyskuussa 2024 julkaistujen vuositilinpidon aikasarjakorjausten yhteydessä kotitalouksien kulutusmenoja korjattiin alaspäin vuodesta 2010 alkaen, lähemmäksi kulutustutkimuksen tuottamaa tasoa, ja tämän korjauksen myötä kotitalouksien säästö ja säästämisaste ovat kasvaneet selvästi koko aikasarjassa, mutta erityisesti uusimpina vuosina.

Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on suurempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kun vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, ja kulutusmenot pienenivät aavistuksen edellisen neljänneksen tasosta, niin säästämisaste kasvoi.

Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä, ollen 8,6 %. Investointiaste on kotitalouksien investointien suhde käytettävissä olevaan tuloon. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Kun kotitalouksien investoinnit pienenivät edellisen neljänneksen tasosta ja käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman, niin investointiaste pieneni, joskaan ei mitenkään merkittävästi.

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi noin 1,6 miljardia euroa vuoden 2024 neljännellä vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Menoeristä suurimpia ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä sekä saadut palkat että saadut omaisuustulot kasvoivat molemmat noin 0,3 miljardilla eurolla. Yrittäjätulot kasvoivat arviolta 0,5 miljardilla eurolla ja saadut sosiaalietuudet kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla vuodentakaisiin lukuihin verrattuna. Menopuolella taas maksetut verot kasvoivat noin 0,2 miljardia euroa ja kotitalouksien itsensä maksamat sosiaaliturvamaksut pienenivät noin 0,1 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Korkomenojen kasvu näyttäisi selvästi hidastuneen.

Kun käytettävissä olevaan tuloon lisätään julkiset sektorin ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tuottamat yksilölliset palvelut, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, päästään oikaistun käytettävissä olevan tulon käsitteeseen. Oikaistu käytettävissä oleva tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin. Vuoden 2024 neljännellä vuosineljänneksellä kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 3,6 % ja hintamuutoksista puhdistettuna se kasvoi 1,8 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava indikaattori löytyy alla olevasta kuviosta.

Sisältöä ladataan

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pysyivät käytännössä samalla tasolla vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Syyskuussa 2024 julkaistun aikasarjakorjauksen yhteydessä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta korjattiin erityisesti jakoa markkinatuotoksen ja muun markkinattoman tuotoksen välillä verottajan 6C-aineistoon perustuen, jolloin sektorin S15 kulutusmenot pienenivät ja säästö kasvoi.

Tässä tilastossa kotitaloudet-sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet-sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina eli sisältäen kiinteän pääoman kulumisen. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yritysten voitot lievässä kasvussa

Loka-joulukuussa yritysten kausitasoitettu voittoaste, eli toimintaylijäämän suhde arvonlisäykseen, oli 26,1 %. Voittoaste kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Voitto, jota kuvaa sektoritileillä toimintaylijäämä, kasvoi 4,4 % edellisestä neljänneksestä. Toimintaylijäämä kasvoi, koska arvonlisäys kasvoi enemmän kuin maksetut palkansaajakorvaukset.

Yritysten kausitasoitettu investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien suhde yrityssektorin arvonlisäykseen, laski 0,5 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä investointiaste oli 26,6 %.

Vuoden neljännellä neljänneksellä yrityssektori oli 4,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitusylijäämää kuvaava nettoluotonanto kuitenkin pieneni vuodentakaisesta 0,7 miljardia euroa. Omaisuusmenot kasvoivat enemmän suhteessa omaisuustuloihin, millä oli nettoluotonantoa pienentävä vaikutus. Maksetut tuotanto – ja tuloverot kasvoivat myös pienentäen yrityssektorin ylijäämää yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Yrityssektorin kasvaneet voitot ja supistuneet investoinnit ylläpitivät ylijäämää.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot laskivat

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten kausitasoitettu arvonlisäys laski 3,9 % edellisestä neljänneksestä ja oli 2,3 miljardia euroa. Arvonlisäyksen laskun taustalla oli tuotoksen lasku 96 miljoonalla, eli 2,0 %. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä oli kausitasoitettuna 1,3 miljardia euroa, ja se laski 7,2 % verrattuna edeltävään neljännekseen. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 1 % edeltävästä neljänneksestä.

Sektorin kausitasoittamattomat omaisuusmenot ja -tulot olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä vuodentakaista pienemmät. Kehitykseen vaikuttaa erityisesti saatujen ja maksettujen korkojen lasku. Omaisuustulot laskivat 6,4 % ja omaisuusmenot 6,7 % verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen. Rahoitussektorin arvonlisäykseen tai toimintaylijäämään ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja, vaan ne kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle.

Julkisyhteisöjen alijäämä lisääntyi

Julkisyhteisöjen kokonaistulot kasvoivat loka-joulukuussa 1,0 miljardia euroa ja kokonaismenot 1,3 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 3,3 miljardia euroa vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty.

Tavaroiden ja palveluiden tase vahvistui vuodentakaisesta kolmatta perättäistä neljännestä

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,4 miljardia ylijäämäinen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Tavaroiden ja palveluiden tuonnin käypähintainen arvo laski vientiä enemmän vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä. Viennin arvon laskua jarrutti palveluiden viennin kasvu.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa ulkomaankauppaa tarkastellaan käypähintaisena. Tietoa tuonnin ja viennin volyymin kehityksestä saa kansantalouden neljännesvuositilinpito -tilastosta.

Tavaraviennin käypähintainen arvo oli 19,9 miljardia, mikä oli 8,3 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä. Tavaroiden tuonti supistui loka-joulukuussa 2,8 % vuodentakaisesta ja oli arvoltaan 17,8 miljardia euroa. Palveluiden viennin arvo kasvoi 16,3 % vuodentakaisesta 10,6 miljardiin euroon. Palveluiden tuonnin arvo oli 11,3 miljardia vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä, mikä oli 1,1 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavalla neljänneksellä.

Ulkomailta loka-joulukuussa saadut omaisuustulot olivat 0,5 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuusmenot. Omaisuustulot pitävät sisällään muun muassa osingot, korot ja uudelleensijoitetut voitot. Suomen ulkomailta saamat muut tulonsiirrot olivat 0,7 miljardia pienemmät kuin Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot. Merkittävin muiden tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu. Vaihtotase oli 1,4 miljardia ylijäämäinen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä.