Nettotuotoissa paluu normaaliin ennätystasolta

Ulkomaisille sijoittajille kertyi tuottoa sijoituksista Suomeen vuoden 2024 aikana yhteensä 7,6 mrd. euroa, mikä oli 1,5 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun samalla suomalaisten sijoittajien saama tuotto ulkomaille kohdistuvista sijoituksista laski hieman 13,9 mrd. euroon, suorien sijoitusten nettovaikutus Suomen vaihtotaseen sijoitustulon tiliin laski vuoden 2023 ennätystasolta ja oli nyt 6,3 mrd. euroa.

Sisältöä ladataan

Ruotsalaisille sijoittajille sijoituksista Suomeen kertyi 3,1 mrd. euroa, mikä vastasi 41 % kaikista ulkomaisille sijoittajille kertyneistä tuotoista. Vastaavasti suomalaisille sijoittajille kertyi tuottoa sijoituksista Ruotsiin yhteensä 5,4 mrd. euroa eli 39 %.

Suorien sijoitusten tuotot koostuvat oman pääoman ehtoisten sijoitusten osingoista ja uudelleen sijoitetuista voitoista sekä lainojen, joukkovelkakirjojen ja muiden vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten kertyneistä koroista. Valtaosa tuotoista on koostunut oman pääoman ehtoisista sijoituksista korkotuottojen osuuden jäädessä viime vuosina alle kymmenykseen. Tuottojen jakaumaa varoittain ja muita katsauksessa käsiteltyjä tietoja voi tarkastella tietokantataulukosta 12gu.

Tuottotiedot lasketaan välittömän vastapuolimaan mukaan, joten kaikki Ruotsiin tilastoituva sijoitustulo ei jää sinne, vaan osa virtaa maan läpi perimmäisille sijoittajille. Samoin Suomen Ruotsista saama sijoitustulo ei synny pelkästään ruotsalaisyrityksissä, vaan mukaan lasketaan myös muissa maissa sijaitsevien välillisesti omistettujen tytäryhtiöiden tuotot, jos välitön vastapuolimaa on Ruotsi.

Vaikka suomalaisille sijoittajille kertyy suorista sijoituksista ulkomaille selvästi enemmän tuottoja kuin ulkomaisille sijoittajille suorista sijoituksista Suomeen, tilanne muuttuu, kun huomioidaan kaikki sijoituslajit: maksutaseen tietokantataulukosta 12gf selviää, että vuonna 2024 vaihtotaseen sijoitustulon tilin netto eli tulojen ja menojen erotus oli -1,3 mrd. euroa.

Sijoituskannoissa hienoista kasvua

Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten kannan arvo kasvoi vuoden 2024 aikana 2,4 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 83,5 mrd. euroa. Välittömän vastapuolimaan mukaan tilastoituna 71 % sijoituskannasta tuli EU-maista ja 29 % unionin ulkopuolelta. Suurimmat sijoituskannat Suomeen kohdistuivat jälleen Ruotsista, Alankomaista ja Luxemburgista, jotka ovat olleet merkittävimmät sijoittajamaat vuodesta 2016 alkaen.

Sisältöä ladataan

Monikansalliset suuryritykset hallinnoivat sijoituksiaan usein monimutkaisten konsernirakenteiden kautta. Usein esimerkiksi yhdysvaltalaisilla yhtiöillä on Euroopassa yksi tai useampi holdingyhtiö, jonka kautta suomalaiset tytäryhtiöt omistetaan. Perimmäisen sijoittajamaan mukaan tarkasteltuna EU-alueen osuus sijoituskannasta putoaakin 52 %:iin, ja unionin ulkopuolisten maiden osuus nousee 48 %:iin. Suurimmat perimmäiset sijoittajamaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Luxemburg.

Sisältöä ladataan

On todennäköistä, että luxemburgilaisten osuus perimmäisistä sijoittajista on todellisuudessa pienempi: Monimutkaisissa omistusrakenteissa määräysvaltaketju katkeaa helposti finanssikeskuksissa, jos yhtiön omistajina on esimerkiksi tasaosuuksin kolme SPE-yritystä. Tällöin yksikään niistä ei ole määräysvaltainen, ja perimmäiseksi sijoittajaksi tulkitaan yhtiö itse. Tilastokeskus pyrkii selvittämään todellisen perimmäisen sijoittajamaan aina kun se on mahdollista. Maksutasetilastojen maakohtaiseen tarkasteluun liittyviä rajoitteita on käsitelty tarkemmin syksyllä 2024 julkaistussa blogikirjoituksessa.

Suomesta ulkomaille kohdistuvien suorien sijoitusten arvo kasvoi vuoden 2024 aikana 0,4 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 139,9 mrd. euroa. Sijoituksista 61 % suuntautui EU-alueelle ja 39 % muihin maihin. Suomesta ulkomaille kohdistuvat sijoitukset tilastoidaan toistaiseksi vain välittömän kohdemaan mukaan.

Sisältöä ladataan

Merkittävimmät suomalaisten suorien sijoitusten kohdemaat olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Alankomaat. Siinä missä Ruotsin asema tärkeimpänä sijoituskohteena on säilynyt vakaana, Alankomaiden osuus on puolittunut vuoden 2022 18 %:sta 9 %:iin ja Yhdysvaltain osuus kolminkertaistunut 4 %:sta 12 %:iin.

Suorien sijoitusten saamis/velka-periaatteen mukainen nettovaikutus Suomen ulkomaiseen varallisuusasemaan oli vuoden 2024 lopussa 56,4 mrd. euroa. Kaikki sijoituslajit mukaan lukien nettovarallisuusasema oli 68,1 mrd. euroa.

Odotettu investointiaalto ei vielä näy virallisissa luvuissa

Pääomaa virtasi suorien sijoitusten muodossa ilman uudelleen sijoitettuja voittoja suuntaperiaatteen mukaan ulkomailta Suomeen nettomääräisesti 3,9 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 1,1 mrd. euroa. Maittain tarkasteltuna eniten sijoituksia Suomeen virtasi nettomääräisesti Hongkongista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Suomesta ulkomaille suurimmat transaktiot kohdistuivat Ruotsiin ja Ranskaan.

Sisältöä ladataan

Pääomavirtojen taustalla vaikuttivat jälleen enimmäkseen suuryritysten sisäiset järjestelyt, joilla ei ollut merkittävää vaikutusta Suomen reaalitalouteen. Julkisuudessa paljon esillä olleet investoinnit datakeskuksiin ja vihreän siirtymän hankkeisiin eivät ainakaan toistaiseksi näy suorien sijoitusten tilastossa, koska virallisiin lukuihin kirjataan vain toteutuneet pääomavirrat, ei suunnitelmia ja lupauksia.