Korkeakoulutetut työllistyivät parhaiten vuonna 2023
Tilastokeskuksen mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät parhaiten vuonna 2023. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 89 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 90 % oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.
Keskeisiä poimintoja
- 72 % valmistuneista oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen. Työllisten osuus laski yhden prosenttiyksikön verrattuna edellisvuoteen.
- Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi 90 % ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 94 %.
- Vuonna 2023 parhaiten työllistyivät terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneet.
- Sukupuolten väliset erot työllistymisessä ovat suurimpia ammatillisessa peruskoulutuksessa, jossa miehistä työllistyi 61 % ja naisista 75 %.
Korkeakoulutus suojaa työttömyydeltä
Korkeakoulututkinto parantaa vastavalmistuneen todennäköisyyttä työllistyä ja samalla pienentää työttömyysriskiä verrattuna ammatillisen perustutkinnon suorittaneisiin. Vuosi ammatillisen perustutkinnon suorittamisen jälkeen työllisiä oli 68 %, kun ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä oli 89 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 90 %.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista naisista oli työllistynyt vuoden päästä 75 % ja miehistä 61 %. Työttömiä ammatillisen perustutkinnon suorittaneista oli 16 %, miehistä 20 % ja naisista 11 %. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyys parani 3 vuotta valmistumisen jälkeen, jolloin työllisiä oli 73 %, naisista 75 % ja miehistä 70 %. Työttömien osuus jää kuitenkin korkeaksi: kolme vuotta valmistumisen jälkeen työttöminä oli 12 %, naisista 9 % ja miehistä 14 %.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli työllistynyt vuoden päästä 89 %, naisista 90 % ja miehistä 87 %. Työttömänä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli 7 %, naisista 5 % ja miehistä 8 %. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä 94 %, naisista 95 % ja miehistä 94 %. Työttömänä oli 3 % valmistuneista, naisista ja miehistä yhtä moni.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista työllisiä oli 90 % ja työttömiä 5 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista sekä naiset että miehet työllistyivät yhtä hyvin sekä jäivät työttömiksi yhtä usein.
Vastavalmistuneista tohtoreista oli töissä 88 %, naisista 87 % ja miehistä 88 %. Työttömänä heistä oli 4 %, naisista ja miehistä yhtä moni.
Terveys- ja hyvinvointialalta paras työllistyminen
Koulutusasteiden lisäksi työllistyminen vaihtelee koulutusalojen välillä. Määrällisesti eniten työllisiä valmistuu tutkintomäärällä mitattuna suurimmilta koulutusaloilta, joita olivat: terveys- ja hyvinvointialat, tekniikan alat sekä kauppa, hallinto -ja oikeustieteet.
Parhaiten työllistyivät terveys -ja hyvinvointialojen tutkinnon suorittaneet. Terveys- ja hyvinvointialalta ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 86 % oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 95 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 96 %.
Tekniikan alalta ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 61 % oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 88 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 92 %.
Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalta ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 69 % oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 93 %.
Naiset työllistyivät kolmen suurimman koulutusalan joukossa miehiä paremmin poislukien tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto, joilta tutkinnon suorittaneet miehet työllistyivät paremmin. Tarkemmin eri koulutusasteilta ja -aloilta työllistymistä voi tarkastella tilastosivulta löytyvästä päivittyvästä valmiskuviosta.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Sukupuoli
- Asuinmaakunta
- Koulutusala
- Koulutusaste
- Asuinmaakunta
- Ikäryhmä
- Koulutusaste
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon