Pienituloisia 13,4 % asuntoväestöstä vuonna 2023

Pienituloisuuden euromääräinen raja määritellään suhteessa vuosittaiseen mediaanituloon. Eurostatin käyttämä raja on 60 % vuosittaisesta mediaanitulosta, joka vuonna 2023 oli yhden hengen taloudelle 17 660 euroa vuodessa (nettotulot n. 1 470 euroa/kk). Rajan alle jäi 736 800 henkilöä eli 13,4 % asuntoväestöstä. Osuus oli sama kuin vuotta aiemmin.

OECD puolestaan käyttää rajana puolta mediaanitulosta, joka on yhden hengen taloudelle 14 700 euroa vuodessa (nettotulot n. 1 225 euroa/kk) vuonna 2023. Tämän rajan alapuolelle jäi 362 600 henkilöä eli 6,6 % asuntoväestöstä. Vuotta aiemmin osuus oli 6,4 %.

Suhteellisen pienituloisuuden kehitys oli samankaltaista vuosina 2010 - 2023 molemmilla pienituloisuusrajoilla. Vuonna 2023 pienituloisuus kuitenkin syveni, sillä se lisääntyi enemmän alemmilla pienituloisuusrajoilla (40 % tai 50 % mediaanista) ja myös pienituloisten keskimääräinen etäisyys pienituloisuusrajasta kasvoi.

Sisältöä ladataan

Muille kuin yhden hengen asuntokunnissa asuville henkilöille pienituloisuusrajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen asuntokunnassa rajat ovat 2,1-kertaisia yhden hengen asuntokuntaan verrattuna. Pienituloisuusrajoja erityyppisissä asuntokunnissa on tulonjakotilaston tietokantataulukossa 13vi.

Pienituloisuus on pitkittynyttä, kun tilastovuoden lisäksi henkilö on ollut pienituloinen vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Raja on tällöin EU-määritelmän mukainen eli 60 % mediaanitulosta. Pienituloisista noin kolme viidestä (58 %) eli 426 000 henkilöä oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2023. Tämä oli 7,8 % asuntoväestöstä.

Sisältöä ladataan

Pienituloiset kiinteällä pienituloisuusrajalla

Vuonna 2023 hinnat nousivat edelleen nopeasti, sillä inflaatio oli 6,2 %. Tämä oli lähes yhtä nopeaa kuin vuonna 2022 (7,1 %). Hintojen nousun vuoksi reaalitulot alenivat toista vuotta peräkkäin, sillä tulot eivät kasvaneet hintojen tahdissa. Mediaanitulo kasvoi nimellisesti 4,4 % vuonna 2023, mutta kun inflaatio otetaan huomioon, reaalitulot laskivat 1,7 % edellisvuodesta.

Pienituloisuuden raja määritellään tavanomaisesti suhteessa vuosittaiseen mediaanituloon. Tällöin raja muuttuu vuosittain riippuen siitä, miten väestön keskimääräiset tulot kehittyvät. Rajaan perustuva suhteellinen pienituloisuusaste kuvaa pieni- ja keskituloisten välisiä tuloeroja. Se ei huomioi hintojen nousun vaikutusta ostovoimaan, eikä siten ota huomioon inflaation aiheuttamaa reaalitulojen laskua kahtena viime vuotena.

Tämän vuoksi kuviossa esitetään pienituloisuusaste siten, että raja on kiinnitetty vuoden 2019 tasoon. Sitä ei sidota mediaanitulon muutoksiin, vaan se vastaa vuoden 2019 tulotasoa, korjattuna hintojen muutoksella. Yhden hengen talouden kiinteä pienituloisuuden raja oli näin laskettuna 18 271 euroa vuodessa (noin 1 520 euroa kuukausitasolla), vuoden 2023 hinnoin.

Kun käytetään tätä kiinteää vuoden 2019 rajaa, pienituloisuusaste nousi sekä vuonna 2022 että 2023, molempina vuosina noin prosenttiyksikön verran. Tätä ennen kiinteään rajaan perustuva pienituloisuusaste oli vähentynyt lähes joka vuosi.

Sisältöä ladataan

Kiinteä raja huomioi reaalitulojen kehityksen suhteessa perusvuoteen, jolloin pienituloisten lukumäärä riippuu valitusta perusvuodesta. Vuosi 2019 on myös Eurostatin ja OECD:n käyttämä kiinteän pienituloisuusrajan perusvuosi. Tulonjakotilaston tietokantataulukoissa on tietoja lisäksi viimeisintä tilastovuotta edeltävän vuoden kiinteällä rajalla.

123 100 lasta pienituloisissa asuntokunnissa

Pienituloisissa asuntokunnissa (raja 60 % mediaanista) oli 123 100 lasta vuonna 2023, mikä oli 12,2 % kaikista asuntoväestön alle 18-vuotiaista. Vuotta aiemmin lukumäärä oli 118 900 ja osuus 11,7 %. Vuonna 2010, joka on ensimmäinen vuosi, jolta vertailukelpoinen tieto on saatavilla, lasten pienituloisuusaste oli 12,8 %.

Vuonna 2023 noin 54 700 lasta oli asuntokunnissa, joiden tulot olivat alle puolet mediaanista. Tämä oli 5,4 % kaikista asuntoväestön alle 18-vuotiaista. Vuotta aiemmin osuus oli 5,0 %.

Sisältöä ladataan

Lapsiperheissä asuvien pienituloisuuteen vaikuttavat sekä lasten määrä että tuloa hankkivien aikuisten määrä. Pienituloisuus on yleisintä yhden aikuisen lapsiperheissä. Noin joka neljäs (24,5 %) yhden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista oli pienituloisia vuonna 2023. Lasten määrän kasvaessa myös pienituloisuus yleistyy. Yhden aikuisen ja vähintään 4 lapsen asuntokunnissa pienituloisuusaste oli 43,1 % vuonna 2023.

Kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa asuvista pienituloisia oli 7,4 %. Myös tässä ryhmässä pienituloisuus on huomattavasti yleisempää silloin, kun lasten määrä on 4 tai enemmän. Heidän pienituloisuusasteensa oli 22,5 %.

Pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvista lapsista 39 % (48 000 lasta) asui yhden aikuisen lapsiperheessä. Kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa pienituloisista lapsista oli noin 47 % (57 500 lasta).

Henkilöiden pienituloisuusaste (%) ja pienituloisten lasten lukumäärä yhden tai kahden aikuisen ja lasten asuntokunnissa vuonna 2023

Sisältöä ladataan

Pienituloisuus iän ja syntyperän mukaan

Alla olevassa taulukossa pienituloisuusasteet on esitetty henkilön iän ja syntyperän mukaan. Suomalaistaustaisia ovat henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.

Vuonna 2023 pienituloisuusaste aleni edellisvuodesta yli 65-vuotiailla. Tähän myötävaikuttivat työeläkkeiden verraten suuret indeksikorotukset, jotka ylittivät inflaatiovauhdin. Työikäisten (tässä 18–64-vuotiaat) ja lasten pienituloisuusasteet nousivat hieman koko väestössä, mutta suomalaistaustaisilla ne pysyivät ennallaan.

Henkilöiden pienituloisuusasteet iän ja syntyperän mukaan 2022 ja 2023, %

Sisältöä ladataan

Ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste kasvoi edellisvuodesta vuonna 2023 ja oli noin kolminkertainen (30,3 %) suomalaistaustaisiin verrattuna (11,6 %).

Vuonna 2023 maahanmuutto oli ennätyksellisen suurta. Sitä kasvattivat erityisesti tilapäisen suojelun nojalla Suomeen vuonna 2022 tulleet ukrainalaiset, joilla oli mahdollisuus hakea kotikuntaa Suomesta vuoden maassa oleskelun jälkeen. Myös useiden Aasian maiden kansalaisten maahanmuutot lisääntyivät vuonna 2023.

Tulonjakotilaston perusjoukko on rajattu asuntoväestöön, jolloin tilaston maahanmuuttajat ovat Suomen vakituisessa väestössä ja oikeutettuja esimerkiksi Kelan etuuksiin. Ne sisältyvät tulonjakotilaston tuloihin. Muiden kuin työluvalla tulleiden maahanmuuttajien tulotaso on kuitenkin tyypillisesti matala ensimmäisenä Suomessa asuttuna vuotena. Tulot voivat jäädä alhaiseksi myös henkilöillä, jotka kuuluvat asuntoväestöön vain osan vuotta.

Tämän vuoksi seuraavassa kuviossa pienituloisuusasteet on esitetty myös ilman tilastovuonna asuntoväestöön tulleita maahanmuuttajia. Koko väestön pienituloisuusasteeseen uusilla maahanmuuttajilla on melko vähäinen vaikutus. Ilman uusia tulijoita ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste on pienempi, mutta vuoteen 2021 asti kyse on ollut lähinnä tasovaikutuksesta. Kahtena viime vuotena, jolloin maahanmuutto on ollut poikkeuksellisen suurta, kehitys on erkaantunut. Uusien väestöön tulijoiden myötä ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten pienituloisuusaste on noussut, kun se muuten olisi pysynyt vakaana.

Kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä 229 000

Kokonaan perusturvan varassa olevat ovat henkilöitä, joiden asuntokunnan bruttotuloista yli 90 % koostuu perusturvaetuuksista tai viimesijaisesta turvasta. Perusturvaetuudet ovat valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja. Poikkeuksia ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Perusturvaetuudeksi on luettu myös toimeentulotuki.

Kokonaan perusturvan varassa oli 228 900 henkilöä (4,2 % asuntoväestöstä) vuonna 2023. Lukumäärä kasvoi edellisvuodesta, sillä vuotta aiemmin heidän määränsä oli 222 100. Lapsista kokonaan perusturvan varassa oli 45 500 (4,5 % asuntoväestön lapsista) vuonna 2023, mikä oli saman verran kuin vuotta aiemmin.

Kokonaan perusturvan varassa olleista 44,5 % asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2023. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 %.

Sisältöä ladataan

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta. Tällaisia henkilöitä oli 100 600 vuonna 2023, lähes saman verran kuin vuotta aiemmin (101 000). Vuonna 2023 pitkittyneesti perusturvan varassa olleista 56 % oli miehiä ja vajaa puolet (46,8 %) asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli työttömyysturvan peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Alle 18-vuotiaiden osuus oli 15,5 %.

Sisältöä ladataan

Keskituloisia 3,7 miljoonaa vuonna 2023

Tässä katsauksessa on tarkasteltu pienituloisuutta, mutta vuosittaiseen mediaaniin sidottu tuloraja on myös yleisempi tuloluokittelu. Sen avulla voi määritellä keski- ja suurituloiset ja tarkastella näiden ryhmien väestömäärän ja väestöosuuden muutosta. Tätä ei tavanomainen jaottelu yhtä suuriin tuloryhmiin, kuten tulokymmenyksiin, mahdollista.

Seuraavassa taulukossa on pienituloisten ohella luokiteltu väestö keskituloisiin ja suurituloisiin. Keskituloisilla tulot ovat vähintään 75 % mutta alle 200 % mediaanista. Tätä määritelmää on käyttänyt muun muassa OECD. Ryhmään kuului vuonna 2023 noin 3,7 miljoonaa henkilöä (67,6 % asuntoväestöstä).

Suurituloisuudelle puolestaan yksi yleisesti käytetty raja on kaksi kertaa mediaanitulot. Tähän ryhmään kuului 326 000 henkilöä (6 % asuntoväestöstä). Jaottelussa pieni- ja keskituloisten väliin jää pienituloisuusrajan tuntumassa oleva väestöryhmä, jonka tulot ovat 60 - 75 % mediaanista (osuus 13 % asuntoväestöstä).

Asuntoväestö tuloluokan (% mediaanista) ja henkilön iän mukaan vuonna 2023

Sisältöä ladataan