Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2025
Tiedote liittyy aiheisiin:
Väestö ja yhteiskuntaTilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2025 eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan väkiluku kasvoi kuudessa ja väheni kolmessatoista maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2025Q1*-2025Q4* (* ennakkotieto)
| 2025Q1* | 2025Q2* | 2025Q3* | 2025Q4* | Yhteensä* | |
|---|---|---|---|---|---|
| MK01 Uusimaa | 3 649 | 6 944 | 4 515 | 4 605 | 19 713 |
| MK02 Varsinais-Suomi | 223 | 540 | 2 114 | 378 | 3 255 |
| MK04 Satakunta | -105 | -248 | -378 | -270 | -1 001 |
| MK05 Kanta-Häme | -177 | -35 | -203 | -24 | -439 |
| MK06 Pirkanmaa | 597 | 641 | 2 234 | 247 | 3 719 |
| MK07 Päijät-Häme | -50 | 127 | 31 | -157 | -49 |
| MK08 Kymenlaakso | -198 | -194 | -290 | -476 | -1 158 |
| MK09 Etelä-Karjala | -243 | -495 | 218 | -198 | -718 |
| MK10 Etelä-Savo | -325 | -118 | -474 | -310 | -1 227 |
| MK11 Pohjois-Savo | -129 | -344 | 426 | -196 | -243 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -321 | -455 | 356 | -170 | -590 |
| MK13 Keski-Suomi | -263 | -447 | 717 | -255 | -248 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | -5 | -59 | -343 | -67 | -474 |
| MK15 Pohjanmaa | 106 | -311 | 984 | 124 | 903 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | -40 | -30 | -154 | 23 | -201 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | -34 | -541 | 196 | 178 | -201 |
| MK18 Kainuu | -12 | -122 | -217 | -39 | -390 |
| MK19 Lappi | 23 | -631 | 339 | 338 | 69 |
| MK21 Ahvenanmaa | -27 | 177 | 64 | -5 | 209 |
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuonna 2025 eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuonna 2025 suurinta Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuonna 2025 suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi vuonna 2025 määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 19 713 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 719 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli niin ikään suurinta Uudellamaalla, 11,0 ‰, ja Pirkanmaalla, 6,8 ‰. Ahvenanmaalla suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, hieman alle 6,8 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 1 227 henkeä. Kymenlaaksossa väkiluku väheni 1 158 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat niin ikään Etelä-Savo (9,5 ‰), ja Kymenlaakso (7,4 ‰).
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (17 385 henkeä), Varsinais-Suomi (4 918 henkeä) ja Pirkanmaa (4 585 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat niin ikään Varsinais-Suomi, 9,9 ‰, Uusimaa, 9,7 ‰ ja Pirkanmaa, 8,4 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Pohjois-Pohjanmaa (150 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Keski-Pohjanmaalla, 0,6 ‰.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (7 061 henkeä), Pirkanmaa (2 078 henkeä) ja Varsinais-Suomi (1 253 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,9 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 1 819 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 8,4 ‰ väestöstä.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon