Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Tammikuussa 2026 talousluottamus oli korkeinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -5,6) ja matalinta Itä-Suomessa (-12,8). Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (2,3). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat tammikuussa työttömät (-17,9).

Naiset (-12,0) kuvailivat tammikuussa talouskehitystä edelleen selvästi synkemmäksi kuin miehet (-5,6). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Tammikuussa kuluttajien kuva sekä omasta että Suomen taloudesta heikkeni joulukuuhun verrattuna. Arviot oman talouden nykytilasta olivat hyvin huonot ja odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua vaisut.

Myös vuodentakaiseen nähden odotukset Suomen taloudesta heikkenivät tammikuussa, kun taas arvio kyselyhetken omasta taloudesta parani hieman ja odotus siitä pysyi ennallaan.

Sisältöä ladataan

Kuluttajista runsas neljännes eli 27 % arvioi tammikuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on huonompi kuin vuotta aiemmin. Omaa talouttaan edellisvuotista parempana piti enää 23 % kuluttajista. Tammikuussa kaksi kolmasosaa eli 67 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt heikompi kuin vuotta aiemmin, ja vain 6 % näki sen vahvempana.

Tammikuussa 18 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista peräti 41 % puolestaan otaksui maamme talouden taantuvan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti tammikuussa 30 % kuluttajista ja 18 % pelkäsi taloutensa heikkenevän vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyivät tammikuussa ennallaan ja melko synkkinä. Kuluttajista vain 17 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 56 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Tammikuussa työlliset kuluttajat kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan suurimmaksi sitten syksyn 2020. Työllisistä 6 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja jopa kolmannes eli 32 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 36 % työllisistä koki tammikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Kuluttajahinnat

Tammikuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua olivat pienessä laskussa, mutta edelleen melko korkeat.

Kuluttajat arvioivat tammikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 4,1 % edellisvuoden tammikuusta ja nousevat 3,5 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 48 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 53 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo pitkään, ajankohtaa pidettiin tammikuussa erittäin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. Kuluttajista 27 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 43 % piti säästämistä kannattavana. Aikomuksia lainanottoon oli tammikuussa silti jopa hieman tavanomaista enemmän. Kuluttajista 16 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arviot omasta rahatilanteestaan olivat tammikuussa samanlaiset kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin myös olevan yhtä paljon kuin normaalisti. Rahaa oli tammikuussa jäänyt säästöön yli puolella eli 57 %:lla kuluttajista ja 72 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Tammikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä olivat tammikuussa niukat. Tammikuussa vain 10 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja jopa 40 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Sisältöä ladataan

Tammikuussa kuitenkin auton ostoa vuoden sisällä harkitsi hieman useampi kuluttaja kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Sen sijaan asunnon ostosuunnitelmia ja aikeita kodin peruskorjaamiseen oli yhä normaalia vähemmän.

Tammikuussa 15 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden kuluessa. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilaston aineisto

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksen kysymyksillä on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot.

Tammikuussa 2026 kyselyyn osallistui 1 208 henkilöä ja vastausaste oli 56 %. Vastauksista valtaosa, 83 % tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo osatekijöidensä saldoluvuista: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkia EU-maita koskevat (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.