Nuoret työmarkkinoilla vuonna 2024

Tämä katsaus perustuu työvoimatutkimuksen vuonna 2024 toteutettuun lisäosaan. Lisäosassa selvitettiin 15–34-vuotiaiden nuorten koulutuksen keskeyttämistä ja kokemuksia siitä, miten heidän koulutuksensa ja osaamisensa vastaavat työn vaatimuksiin. Tässä katsauksessa keskitytään tarkastelemaan nuorten koulutuksen keskeyttämistä. Koulutuksen ja osaamisen vastaavuutta työn vaatimuksiin on tarkasteltu 22.10.2025 julkaistussa katsauksessa 15–34-vuotiaista nuorista suurin osa koki koulutuksensa ja osaamisensa vastaavan työn vaatimuksia.

Työvoimatutkimuksen lisäosat eli moduulit täydentävät EU-työvoimatutkimusta (EU labour force survey) tietyistä työmarkkinoita koskevista aiheista. Moduuli ”nuoret työmarkkinoilla” tehdään kahdeksan vuoden välein. Moduulit rahoittaa Euroopan unioni.

Viidennes nuorista keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen

15–34-vuotiaita nuoria oli yhteensä 1 327 000 vuonna 2024. Heistä 282 000 eli 21 % oli keskeyttänyt yhden tai useamman tutkintoon johtavan koulutuksen. Nuorista 221 000 eli 17 % oli keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen yhden kerran ja 60 000 eli 5 % oli keskeyttänyt useamman tutkintoon johtavan koulutuksen.

Keskeyttämiseksi katsottiin, jos vastaaja oli aloittanut jonkin tutkintoon johtavan koulutuksen, mutta ei ollut suorittanut tutkintoa loppuun. Keskeyttämiseksi luettiin myös siirtyminen toiselle koulutusalalle tai jos opiskelija piti parhaillaan taukoa tutkintoon johtavasta koulutuksesta pidempään kuin oppilaitoksen tavanomaisen loma-ajan verran. Saman tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen useamman kerran katsottiin yhdeksi keskeytykseksi.

Miehistä 18 % ja naisista 15 % oli keskeyttänyt jonkin tutkintoon johtavan koulutuksen yhden kerran. Useamman koulutuksen oli keskeyttänyt miehistä 5 % ja naisista 4 %.

Keskeytykset yleisimpiä ammatillisissa opinnoissa

Eniten keskeytyksiä oli ammatillisissa opinnoissa: kaikista 15–34-vuotiaista yhteensä 9 %, miehistä 10 % ja naisista 8 %, oli keskeyttänyt jonkin ammatillisen tutkintoon johtavan koulutuksen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen oli keskeyttänyt 5 % ikäryhmän nuorista, miehistä 6 % ja naisista 4 %.

15–34-vuotiaista alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen oli keskeyttänyt 3 %, lukion 2 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon 1 %. Osuuksissa ei ollut eroa sukupuolten välillä.

Peruskoulun, erikoisammattitutkinnon, alimman korkea-asteen tutkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja tohtorintutkinnon keskeyttäneiden osalta tietoja ei ole esitetty kyseisten tutkintojen keskeytysten vähäisen määrän vuoksi.

Koulutusohjelmaan liittyvät syyt yleisin syy koulutuksen keskeyttämiselle

Yleisin syy koulutuksen keskeyttämiseen oli koulutusohjelmaan liittyvä syy. Nuorista 36 % ilmoitti tämän pääasialliseksi syyksi koulutuksen keskeyttämiselle. Koulutusohjelmaan liittyvillä syillä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa koulutusohjelma ei vastannut odotuksia, ei ollut tarpeeksi hyödyllinen tai oli liian vaikea, tai toinen koulutusohjelma oli kiinnostavampi.

Seuraavaksi yleisimmät syyt koulutuksen keskeyttämiselle olivat omaan fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvät syyt (17 %) ja muut henkilökohtaiset syyt (17 %). Muihin henkilökohtaisiin syihin lukeutuvat muun muassa asuinpaikan vaihto, motivaation puute, ristiriidat opettajien tai muiden opiskelijoiden kanssa tai halu keskittyä harrastuksiin.

Koulutuksen keskeyttäneistä 12 % kertoi keskeyttämisen syyksi halun tehdä mieluummin töitä, 9 %:lla keskeyttämisen syy oli ”muu syy” ja 6 %:lla taloudellinen syy. Lapsen tai sukulaisen hoito, tai muut perhesyyt, olivat koulutuksen keskeyttämisen syynä varsin harvalla, molemmissa noin yhdellä prosentilla koulutuksen keskeyttäneistä.

Keskeyttämisen syissä eroja niin sukupuolen kuin koulutusasteen mukaan

Naisista hieman useampi (38 %) kuin miehistä (33 %) oli keskeyttänyt koulutuksen koulutusohjelmaan liittyvän syyn vuoksi. Myös omaan fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvän syyn vuoksi keskeyttäminen oli jonkin verran yleisempää naisilla (21 %) kuin miehillä (15 %). Miehillä puolestaan halu tehdä mieluummin töitä oli keskeyttämisen syynä tyypillisempää kuin naisilla (15 % vs. 9 %), kuten myös ”muut syyt” (12 % vs. 6 %).

Keskeyttäminen koulutusohjelmaan liittyvistä syistä oli yleisintä korkea-asteen tutkinnoissa: alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen keskeyttäneistä tämän ilmoitti keskeyttämisen syyksi 59 %, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen keskeyttäneistä 56 % ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen keskeyttäneistä 38 %. Myös ammatillisen tutkinnon suorittamisen keskeyttäneillä koulutusohjelmaan liittyvät syyt olivat yleisin syy keskeyttämiselle (28 %). Sen sijaan lukion keskeyttäneillä muut henkilökohtaiset syyt nousivat tyypillisimmäksi keskeyttämisen syyksi (26 %).