Nuoret työmarkkinoilla vuonna 2024

Tämä katsaus perustuu työvoimatutkimuksen vuonna 2024 toteutettuun lisäosaan. Siinä selvitettiin 15–34-vuotiaiden nuorten koulutuksen keskeyttämistä sekä kokemuksia siitä, miten heidän koulutuksensa ja osaamisensa vastaavat työn vaatimuksiin. Koulutuksen keskeyttämistä on tarkasteltu 22.10.2025 julkaistussa katsauksessa Joka viides 15–34-vuotias nuori on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen.

Tässä katsauksessa tarkastellaan nuorten kokemuksia siitä, miten hyvin heidän koulutustasonsa, koulutusalansa ja osaamisensa vastasivat nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia. Kysymykset esitettiin kaikille 15–34-vuotiaille työllisille sekä ei-työllisille, jotka olivat aiemmin olleet työssä. Ei-työllisiä ovat työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.

Työvoimatutkimuksen lisäosat eli moduulit täydentävät EU-työvoimatutkimusta (EU labour force survey) tietyistä työmarkkinoita koskevista aiheista. Moduuli ”nuoret työmarkkinoilla” tehdään kahdeksan vuoden välein. Moduulit rahoittaa Euroopan unioni.

Kaksi kolmesta arvioi koulutustasonsa sopivaksi työn vaatimuksiin nähden

15–34-vuotiaita nuoria oli yhteensä 1 327 000 vuonna 2024. Heistä 67 % koki koulutustasonsa vastaavan nykyisen tai viimeisimmän työnsä vaatimuksia. Nuorista 14 % piti koulutustaan työn vaatimuksiin nähden korkeampana ja 11 % matalampana. Noin joka kymmenes (9 %) ei osannut tai halunnut ottaa kantaa. Osuuksissa ei ollut juurikaan eroa sukupuolten välillä.

Iän myötä useampi koki koulutustasonsa sopivaksi työhön

5-vuotisikäryhmittäin tarkasteltuna koulutustason koettiin vastaavan työn vaatimuksia sitä useammin, mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. 15–19-vuotiaista näin koki 63 %, kun vastaava osuus oli 30–34-vuotiailla 71 %. Toisaalta nuorimmassa 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä huomattavan moni, noin joka viides (21 %), ei osannut tai halunnut ottaa kantaa siihen, miten oma koulutustaso vastasi työn vaatimuksia. Muissa ikäryhmissä vastaava osuus oli 6–7 %.

Koulutustason korkeammaksi työn vaatimuksiin nähden kokeneiden osuus oli suurin, 18 %, 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. 25–29-vuotiailla osuus oli 15 %, 30–34-vuotiailla 13 % ja 15–19-vuotiailla 8 %. Oman koulutustason matalammaksi suhteessa työn vaatimuksiin kokevien ikäryhmittäiset osuudet olivat kymmenen prosentin molemmin puolin.

Yli puolet koki koulutusalansa vastaavan erittäin hyvin tai hyvin työn vaatimuksia

Lisäosassa tiedusteltiin myös, kuinka hyvin vastaajan koulutusala vastasi nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia. Vastaukset perustuivat vastaajien omaan näkemykseen. Kysymys esitettiin niille vastaajille, jotka olivat tutkintorekisterin tai työvoimatutkimuksen kyselylomakkeen tietojen perusteella suorittaneet vähintään toisen asteen tutkinnon.

Nuorista noin viidesosa (21 %) koki koulutusalansa vastaavan erittäin hyvin nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia ja reilu kolmannes (35 %) hyvin. Jossain määrin koulutusalansa arvioi vastaavan työn vaatimuksia 18 %, huonosti 3 % ja ei ollenkaan 6 % nuorista. Nuorista 5 % ei ilmaissut asiaan mielipidettään.

Nuorista 11 % oli sitä mieltä, että työ ei edellyttänyt tietyn alan koulutusta. Lisäksi nuorista ei-työllisistä 2 % katsoi, että sillä koulutuksella, joka heillä oli viimeisimmän työnsä aikana, ei ollut erityistä ala- tai ainepainotusta.

Erot koulutusalan vastaavuudessa työn vaatimuksiin olivat sukupuolen mukaan tarkasteltuna melko vähäisiä.

Koulutusalan vastaavuus työn vaatimuksiin vahvistui iän myötä

Koulutusalansa erittäin hyvin työn vaatimuksia vastaavaksi koki 30–34-vuotiaista 25 %, 25–29-vuotiaista 23 % ja 20–24-vuotiaista 14 %. Kaikissa ikäryhmissä noin kolmannes (31–38 %) arvioi koulutusalansa vastaavan hyvin työn vaatimuksia ja noin viidennes (17–20 %) jossain määrin. Vastaavuuden koki huonoksi 3–4 % ja täysin puuttuvaksi 5–6% ikäryhmien vastaajista.

20–24-vuotiaista joka viides (20 %) ilmoitti, että työ ei edellytä tai ei edellyttänyt tietyn alan koulutusta, kun vastaava osuus oli 25–29-vuotiailla 8 % ja 30–34-vuotiailla 5 %. Osuuden lasku iän myötä on luonnollista, sillä nuoremmissa ikäryhmissä tehdään useammin kesä- tai opiskeluaikaisia töitä, kun taas vanhempana monet siirtyvät opintojen päätyttyä työskentelemään omaa opiskelualaa vastaaviin töihin.

20–24-vuotiaista ei-työllisistä 4 % vastasi, että sillä koulutuksella, joka heillä oli viimeisimmän työnsä aikana, ei ollut erityistä ala- tai ainepainotusta. Vanhemmissa ikäryhmissä vastaajien määrä jäi tässä luokassa vähäiseksi, johtuen siitä, että moni 25–34-vuotias on jo suorittanut esimerkiksi jonkin toiseen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, joissa suuntaudutaan tietylle alalle.

15–19-vuotiaiden osalta tietoja ei ole esitetty, koska heistä varsin harva kuului kysymyksen kohdejoukkoon. 15–19-vuotiaista nuorista suurin osa on suorittamassa joko peruskoulua tai toisen asteen tutkintoa, eikä heillä välttämättä ole vielä työkokemusta.

Kolme neljästä piti osaamistaan työn vaatimusten mukaisena

Nuorilta kysyttiin myös, vastasiko oma osaaminen nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia. Myös tässä vastaukset perustuivat vastaajien omaan arvioon. Noin kolme neljästä (76 %) oli sitä mieltä, että oma osaaminen vastasi nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksia. Noin joka kymmenes (12 %) piti omaa osaamistaan pääosin korkeampana kuin työ edellytti ja 6 % matalampana. Vastaajista 7 % ei osannut tai halunnut ottaa kysymykseen kantaa. Osuuksissa ei ollut juurikaan eroa sukupuolten välillä.

Iän myötä useampi koki osaamisensa vastaavan työn vaatimuksia

Kokemus oman osaamisen vastaavuudesta nykyisen tai viimeisimmän työn vaatimuksiin kasvoi hieman iän myötä: kun nuorimmassa 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä 72 % arvioi, että oma osaaminen oli tasapainossa työn vaatimusten kanssa, oli vastaava osuus vanhimmassa 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä 79 %.

20–24-vuotiaista 14 %, 25–29-vuotiaista 12 % ja 30–34-vuotiaista 13 % koki osaamisensa pääosin korkeammaksi kuin mitä työ edellytti, kun 15–19-vuotiaista tätä mieltä oli 6 %. Osaamisensa pääosin matalammaksi suhteessa työn vaatimuksiin mielsi 4–7 % ikäryhmien nuorista.

Nuorimmassa 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä 17 % ei osannut tai halunnut kertoa näkemystään asiasta, kun vastaavat osuudet olivat vanhemmissa ikäryhmissä 4–5 %.