Tulorekisteri ja EU:n vaatimukset muuttavat tilastointia

Palkkarakennetilastossa siirryttiin käyttämään tulorekisteriä, jotta voitaisiin paremmin vastata EU:n asettamiin uusiin tilastointivaatimuksiin. EU on myös rahoittanut työtä muutosten toteuttamiseksi. Suurin vaatimuksista aiheutuva muutos on pienten työnantajien lisääminen tilaston perusjoukkoon. Aikaisemmin pieniä, eli alle viiden palkansaajan työnantajia, ei ole ollut tilastossa mukana.

Pienten työnantajien tietojen kerääminen kyselyllä olisi ollut raskasta sekä tiedonantajille että tilastovirastolle, joten tulorekisterin käyttäminen nähtiin parhaaksi tavaksi tietojen tuottamiseen. Jatkossa pienet työnantajat ovat mukana tilastossa, ja tulorekisterin tiedoista poimitaan muunkin tilastojoukon tiedot. Siirtyminen rekisteripohjaiseksi tilastoksi on aiheuttanut muutoksia tilaston julkistamiin tietoihin. Muutoksia kuvataan tässä katsauksessa. Vuoden 2024 palkkarakennetilaston tiedoista on kerrottu tarkemmin tiedotteessa.

Muutokset aiheuttavat aikasarjakatkoksen palkkarakennetilastossa, eikä vuoden 2024 tietoja tule verrata vuoteen 2023 edes koko maan tasolla. Palkkarakennetilastoa ei pitäisi yleisestikään käyttää vuosimuutosten tutkimiseen, vaan palkkojen muutosta kuvataan ansiotasoindeksissä.

Tulorekisteri yhdenmukaistaa tietojen tuottamista sektoreiden välillä

Palkkarakennetilasto on aikaisemmin koostettu sektorikohtaisista palkkatilastoista, joissa on ollut kussakin omat aineistot. Aineistot on hankittu työnantajille kohdistetuilla tiedonkeruilla tai saatu valmisaineistoina. Aineistot on kerätty ensisijaisesti kunkin sektorikohtaisen palkkatilaston tarpeisiin tai valmiita aineistoja on saatu työnantajien järjestöiltä, jotka ovat keränneet aineistot työehtosopimusneuvotteluja varten.

Palkkarakennetilastoon aineistot on tämän jälkeen käsitelty niin, että tilasto vastaisi mahdollisimman hyvin EU:n asettamiin määrityksiin. Aineistojen välillä on kuitenkin ollut erilaisia ansiokäsitteitä, tilastointiajankohtia sekä perusjoukon määrityksiä, jotka ovat haastaneet yhdenmukaisten käsittelyjen tekemistä.

Tulorekisterin ansiosta palkkarakennetilastolla on ensimmäistä kertaa käytössä yhteinen pohja-aineisto koko perusjoukolle. Jatkossakin Tilastokeskuksen saamia muita aineistoja käytetään täydentämään tulorekisterin tietoja. Työnantajajärjestöjen keräämät palkka-aineistot tulevat siis jatkossakin olemaan merkittävä tietolähde palkkarakenteen tuotannossa.

Yhtenäisen pohja-aineiston käytön myötä tilastoon voidaan nyt kaikilta sektoreilta poimia palkansaajat yhdenmukaisilla säännöillä samalta ajankohdalta. Palkkarakennetilastoon poimitaan palkansaajiksi henkilöt, joille on lokakuun aikana maksettu palkkaa. Aikaisemmin tilastointiajankohdat ovat vaihdelleet sektoreiden välillä aineistolähteen mukaan.

Tyypillisimmät tilastointiajankohdat ovat olleet syys-, loka- tai marraskuu sekä osittain tuntipalkkaisilla koko viimeinen neljännes. Tilastointiajankohdat ovat siis ennenkin olleet lähellä lokakuuta, mutta kuukaudenkin poikkeama aiheuttaa muutoksia tilastoon poimittaviin lukumääriin ja palkkoihin.

Rekisterin avulla vuoden 2024 palkkarakenne tuotettiin ensimmäistä kertaa totaaliaineistosta. Rekisteristä voidaan tunnistaa kaikki palkansaajat, kun taas aikaisemmilla tiedonkeruilla on tiedot tuotettu vain osalle yksityisen sektorin työnantajia, ja nämä tiedot on korotettu edustamaan koko sektoria.

Tulorekisterissä puolestaan puuttuu osalta joukkoa tilaston kannalta tärkeitä vapaaehtoisia muuttujia. Puuttuvia tietoja joudutaan täydentämään menetelmällisesti, jos niitä ei ole saatavilla lisäaineistoistakaan. Aikaisemmin laatuongelmia aiheuttivat erityisesti ositteet, joilla vastausaste jäi pieneksi. Nyt laatuongelmia aiheuttavat ryhmät, joiden vapaaehtoisia tietoja ilmoitetaan huonosti tulorekisteriin. Palkkarakenteen kannalta oleellisten vapaaehtoisten muuttujien ilmoittamisesta on kerrottu tilaston dokumentaatiosivun ohjeessa ”Ohje palkkatietojen ilmoittamiseen tulorekisteriin palkkarakennetilastoa varten”.

Tuotantotapa on muuttunut useasta eri kyselystä ja aineistosta koostuvasta osittaisesta otoksesta rekisteripohjaiseksi totaaliaineistoksi, jossa tietoja joudutaan täydentämään menetelmällisesti aiempaa useammin. Uuden tuotantotavan tietoja on verrattu aiemmin tuotettuihin tietoihin, ja tietojen laatu on pyritty varmistamaan ennen muutoksen toteuttamista. Tuotantotavan muutos näkyy kuitenkin tilaston luvuissa.

Palkansaajien määrässä suuri muutos

Merkittävin muutos aiempaan tuotantotapaan verrattuna on palkansaajien lukumäärien ero. Lukumäärän eroon vaikuttavat useat tekijät, joista ilmeisin on pienten työnantajien mukaan ottaminen. Pienissä alle viiden työntekijän yrityksissä oli vuonna 2024 noin 145 000 palkansaajaa. Palkansaajien lukumäärä on kokonaisuudessaan kasvanut 547 000 vuoteen 2023 verrattuna. Lukumäärän erosta siis suurin osa on tullut niiden työnantajien osalta, jotka kuuluivat ennenkin tilaston perusjoukkoon.

Palkkarakennetilastossa käytetään termiä palkansaaja, mutta oikeastaan kyse on työsuhteista. Yhdellä henkilöllä voi siis olla useampi työsuhde saman kuukauden aikana, ja näin ollen tilastossa yksi henkilö saatetaan laskea useammaksi kuin yhdeksi palkansaajaksi. Palkkarakennetilastossa oli vuonna 2024 noin 110 000 henkilöä, joilla oli useampi kuin yksi työsuhde lokakuussa. Työntekijöiden lukumääriä tulisi ensisijaisesti tarkastella työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen tiedoista. Näissä tilastoissa palkansaajien lisäksi myös yrittäjät ovat mukana työntekijöiden lukumäärissä.

Alla olevasta kuviosta nähdään erityisesti osa-aikaisten palkansaajien lukumäärässä suuri muutos perusjoukon ja tilastointimenetelmän muuttuessa. Vuonna 2023 osa-aikaisia palkansaajia oli noin 390 000 ja vuonna 2024 noin 640 000. Osa-aikaisten määrä on siis muuttunut noin 66 %. Myös kokoaikaisten palkansaajien määrissä on eroa, mutta vain noin 15 % eli huomattavasti vähemmän, kuin osa-aikaisten määrissä.

Tuotantotavan muutos vaikuttaa siis erityisesti tilastoon tulevien osa-aikaisten palkansaajien määrään. Aikaisemmin kyselyissä saatettiin pyytää tietoja vain tiettynä päivänä työssä olleista henkilöistä, kun taas nykyisin tilastoon sisällytetään kaikki kuukauden aikana palkkaa saaneet työntekijät. Tämä kasvattaa sellaisten osa-aikaisten määrää, jotka ovat tehneet vain yksittäisiä työpäiviä kuukauden aikana.

Lisäksi kyselyihin ei välttämättä ole aikaisemmin ilmoitettu vain pieniä ansioita saaneita satunnaisia työntekijöitä. Rekisteristä poimittaessa hyvin pieniä palkkoja ansaitsevien palkansaajien määrä on kasvanut merkittävästi. Tilastoon mukaan otettavat havainnot rajataan kuitenkin vähintään työeläkemaksurajan ansainneisiin palkansaajiin.

Lukumäärän muutokseen vaikuttaa myös aikaisemmissa kyselyissä pois rajatut ryhmät. Työnantajajärjestöjen aineistoissa tärkeimpiä ryhmiä ovat työehtosopimuksen alaiset palkansaajat, minkä vuoksi näiden aineistojen ulkopuolelle jää joissain ryhmissä paljonkin palkansaajia.

Esimerkiksi työvoimaa vuokraavissa yrityksissä tiedonkeruu on kohdistettu yrityksen palkansaajiin eikä vuokratyöntekijöiden tietoja kerätä. Nyt palkkarakennetilastoon saadaan vuokratyöntekijätkin mukaan. Vuokratyöntekijöillä osa-aikaisuus on yleisempää muihin toimialoihin verrattuna, joten tämän ryhmän puuttuminen selittää myös osaksi osa-aikaisten lukumäärien suurta eroa.

Rekisterin käyttö on myös mahdollistanut uusien alojen tietojen julkaisemisen. Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden palkansaajat ovat mukana vuoden 2024 palkkarakenteen tiedoissa. Alan tiedot ovat aikaisemmin puuttuneet, sillä EU ei velvoita näiden alojen tietojen keräämiseen. Kansallisessa tilastossa tiedot ovat nyt saatavilla. Alkutuotannon toimialan lisääminen näkyy erityisesti ammattiluokituksen pääryhmässä 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

Muutokset saattavat kasvattaa tai laskea kokonaisansioita ryhmän mukaan

Palkansaajien lukumäärät kasvoivat lähes kaikissa ryhmissä tuotantotavan muuttuessa. Ansioiden osalta muutoksia on kumpaankin suuntaan riippuen ryhmästä. Pienillä työnantajilla on tyypillisemmin pienemmät ansiot kuin isoilla työnantajilla, eli pienten työnantajien mukaan tuleminen vähentää yleisesti ansiotasoa.

Toisaalta aikaisemmissa tiedonkeruissa on saatettu rajata sellaisia tuloeriä pois, jotka kuuluisivat tilaston määrittelemiin ansioihin. Nyt nämä tuloerät voidaan poimia tulorekisteristä laskettuun ansiokäsitteeseen, joka nostaa ansioita verrattuna entiseen. Muutokset ovat kuitenkin olleet merkittäviä vain yksittäisissä ryhmissä. Suurimmalla osalla tilastojoukkoa ansiot ovat pysyneet samalla tasolla tuotantotavasta riippumatta.

Kun vertaillaan palkkarakenteen muutoksia ansioissa vuosien 2023 ja 2024 välillä, niin havaitaan kokonaistuntiansioiden keskiarvon laskeneen 1,1 % ja kokoaikaisten kokonaiskuukausiansion keskiarvon kasvaneen 1,6 %.

Todellisia ansiomuutoksia tilastoidaan ansiotasoindeksissä, jonka ennakollisten tietojen mukaan vuoden 2024 viimeisen neljänneksen ansioiden kasvu oli 2,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuotantotavan muutos vaikuttaisi siis laskevan palkkarakenteen ansiotietoja, erityisesti tuntiansioita.

Tuntiansion laskutapaa on muutettu paremmin vastaamaan EU:n asetusta ja tämä laskee tilaston tuntiansioita entiseen verrattuna. Tuntien laskemiseksi kerrotaan viikkotyöajat kuukauden viikkojen määrällä. EU on ohjeistanut käyttämään lokakuun todellista viikkojen määrää. Aikaisemmin palkkarakenteessa on käytetty keskimääräistä kuukausien viikkomäärää, koska tämä huomioi paremmin entisten aineistojen eri tilastointiajankohdat. Nyt kaikki palkansaajat voidaan poimia lokakuulta, joten on perusteltua käyttää aitoa lokakuun viikkojen määrää tuntien päättelyyn. Tämä nostaa tuntien määrää, koska lokakuussa on keskimääräistä kuukautta enemmän päiviä eli 31.

Kasvanut tuntien määrä puolestaan laskee noin 1,9 %:n verran tuntiansioita. Vaikutus tuntiansioihin on siis huomattava, eikä tämänkään vuoksi palkkarakenteen ansiotietoja pitäisi verrata edelliseen vuoteen, vaan käyttää ansiotasoindeksiä ansioiden vuosimuutosten tarkasteluun.

Tulorekisteristä on mahdollista saada tuloeriä, joita ei ole aikaisemmin ollut mukana tiedonkeruissa. Poikkeuksellisen suuri vaikutus tällä on sektorilla S13131 Paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto toimivien eläinlääkäreiden ansioihin. Kokoaikaisten kokonaisansioiden mediaani kuukaudessa oli vuoden 2023 palkkarakenteessa 4 631 euroa ja vuonna 2024 ansio oli 7 990 euroa kuukaudessa. Ansiot olivat muuttuneet tässä ryhmässä siis peräti 72,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Muutoksen ansioissa selittää tulorekisteristä saatava tulolaji 312 kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkio. Kyseessä on laskennallinen palkkio kunnan eläinlääkärin eläinten omistajilta saamista toimenpidepalkkioista. Tulolaji on poikkeuksellinen siitäkin näkökulmasta, että työnantaja eli kunta ei maksa sitä. Tästä syystä tieto on puuttunut aikaisemmin tilaston ansioista.

Paikallishallinnon tietoja kerätään myös työmarkkinajärjestöjen tarpeisiin. Tästä näkökulmasta eläinten omistajien maksamat toimenpidepalkkiot eivät kuulu ansioiden määritelmään. Tilastossa kunnaneläinlääkärin toimenpidepalkkiot on laskettu mukaan ansioihin, sillä kyseessä on korvaus kyseisen työsuhteen hoitamisesta, ja se muodostaa merkittävän osan ryhmän kokonaisansiosta.

Paikallishallinnon eläinlääkärit ovat äärimmäinen esimerkki ryhmästä, jossa tulorekisteristä poimittuna kokonaisansiot muuttuivat merkittävästi. Muitakin aikaisemmin puuttuneita tuloja on, mutta yleensä puuttuneet ansioerät eivät ole olleet merkittävä osa kokonaisansioita. Esimerkiksi varallaolokorvaukset ovat puuttuneet joistain aikaisemmista tilaston lähdeaineistoista. Näissä ryhmissä varallaolokorvauksien maksut ovat olleet pieniä, joten vaikutus tilastoitavaan palkkaan ei ole suuri.

Valtaosassa havainnoista kaikki palkkaerät ovat olleet mukana aikaisempina vuosina eikä merkittäviä muutoksia ansioissa ole tämän vuoksi tapahtunut koko aineiston tasolla.

Palkkatilastojen julkaiseminen uudistui

Palkkatilastojen julkaiseminen uudistui tilastovuoden 2024 tietojen julkaisemisen yhteydessä. Ennen tilastovuotta 2024 tuotetut sektorikohtaiset palkkatilastot (yksityisen sektorin kuukausipalkat, yksityisen sektorin tuntipalkat, paikallishallinnon palkat ja valtion kuukausipalkat) on lakkautettu ja kaikki palkkatilastotiedot julkaistaan palkkarakennetilastossa. Sektoreittain eriteltyjä tietoja julkistetaan palkkarakennetilastossa useissa eri tietokantataulukoissa, joten eri sektoreiden palkkatietoja on jatkossakin saatavilla.

Sektorikohtaisissa tilastoissa julkistettiin tietoja osittain tarkemmilla luokituksilla tai ryhmistä, joita palkkarakennetilastossa ei ole julkaistu. Palkkarakenteen tietokantataukoihin on tuotu sellaisia sisältöjä ja luokituksia, jotka uudella tuotantotavalla ovat olleet mahdollisia. Tavoitteena on tuottaa käyttäjille tärkeimpiä tietoja sektorikohtaisten tilastojen lakkautuksesta huolimatta.

Palkkarakenteen tietokantatauluissa uutta sisältöä

Tarkimmat mahdolliset ammattikohtaiset tiedot kuuluvat toivotuimpiin tietosisältöihin. Uudistuksessa tietokantataulukoihin on tuotettu aiemman 3-numerotason lisäksi tarkemmat 4- ja 5-numerotason ammattiluokkakohtaiset tiedot. Tätä tarkempia ammattinimikekohtaisia tietoja ei julkaista, sillä aineistossa ei ole, etenkään yksityisen sektorin tietojen kohdalla, kattavasti taustatietoja lukujen tuottamiseksi.

Palkkarakenteen tietokantataulukoihin on tuotu myös aiempaa tarkempia koulutustaustan mukaan eriteltyjä palkkatietoja. Esimerkiksi sukupuolten palkkaeroja voi nyt tarkastella koulutusasteiden ja -alojen mukaan.

Palkkarakenteessa tilastoidun kokonaisansion lisäksi tietokantataulukoihin on tuotettu säännöllisen työajan ansio, jota on tilastoitu aiemmin sektorikohtaisissa palkkatilastoissa. Tulorekisterin käytön myötä eri sektoreiden ja alojen palkansaajille pystytään muodostamaan säännöllisen työajan ansio keskenään vertailukelpoisella tavalla käyttämällä tulorekisterin tulolajitietoja. Tämä voi vaikuttaa säännöllisen työajan ansion vertailukelpoisuuteen aiempiin sektorikohtaisiin tilastoihin nähden, koska aiemmin käytetyissä aineistolähteissä ansiotiedot on muodostettu silloisissa aineistolähteissä käytössä olleista palkkaeristä.

Tietojen löydettävyyden parantamiseksi palkkarakennetilaston tietokantataulukoihin tullaan jatkossa tallentamaan kaikki vuodet lähtien vuodesta 2024. Aikaisemmin palkkatilastoissa on tehty jokaiselle vuodelle uudet tietokantataulukot, joista on löytynyt vain julkaistun vuoden tiedot.

Vuosittaisten tietojen erottelulla eri taulukoihin on haluttu korostaa sitä, että tilastoa tulisi käyttää ensisijaisesti vain kyseisen vuoden tarkasteluun. Summatasolla ja etenkin suurissa ryhmissä tiedot ovat vertailukelpoisia vuosien välillä, mutta muutosten tulkinnassa tulee huomioida se, että palkkarakenteen eri vuosien tiedot muodostuvat poikkileikkausaineistoista, joissa palkansaajien joukko muuttuu vuosittain ja tilastojoukon rakenteelliset muutokset vaikuttavat palkkojen vuosittaisiin muutoksiin. Ennen vuotta 2024 myös otosvaihtelu on vaikuttanut palkkarakennetilaston vuosien välisiin muutoksiin. Palkkojen muutosta ajassa kuvataan ansiotasoindeksissä, jota pitäisi käyttää aina ensisijaisesti palkkojen ajallisen muutoksen tarkasteluun.

Erityisesti tarkimman tason ammattiluokkakohtaisia tietoja tarkastellessa on huomioitava se, että ammattiluokitteluprosessi kehittyy jatkuvasti ja muutokset prosessissa saattavat aiheuttaa suuriakin muutoksia luokittelussa. Jos tilastosta poimii eri vuosien ammattiluokkakohtaisia tietoja, niin ansiomuutosten lisäksi kannattaa tarkastella kyseisen luokan lukumäärien muutoksia.