Elinkeinoelämä ja työvoimahallinto tarvitsevat ajantasaista ja pitkän aikavälin vertailukelpoista tietoa työmarkkinoiden kehityksestä. Tutkimustulosten avulla kyetään paremmin kohdentamaan toimia työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi sekä rekrytointiongelmien tunnistamiseksi ja niiden korjaamiseksi.

Avointen työpaikkojen tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen n:o 453/2008 sekä komission asetuksiin n:o 1062/2008 ja n:o 19/2009.

Tiedonkeruun piiriin kuuluvat kaikki yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on
palkattua henkilöstöä. Tiedustelu osoitetaan tai pyydetään ohjaamaan henkilölle, joka vastaa toimipaikan rekrytoinneista. 

Tiedonkeruuseen valitaan neljännesvuosittain satunnaisesti 5 500 toimipaikan otos. Kukin otokseen valikoitunut toimipaikka on mukana tiedonkeruussa vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä.

Tutkimukseen osallistuu neljänneksittäin 5 500 toimipaikkaa, jotka on poimittu satunnaisotannalla Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä siten, että eri toimialojen ja alueiden erikokoiset toimipaikat olisivat mahdollisimman hyvin edustettuina. Rekisteri sisältää satojen tuhansien suomalaisten toimipaikkojen tiedot.

Tiedonkeruun alkaessa toimipaikkaan lähetetään postitse saatekirje. Jos toimipaikan rekrytoinneista vastaavan henkilön sähköpostiosoite on tiedossa edellisen tutkimuskerran tai toimipaikkaan lähetetyn tiedustelun perusteella, tai löytynyt muutoin, lähetetään vastauskutsu sähköpostitse.

Tiedonkeruun kuluessa lähetetään sähköpostitse muistutusviestejä. Verkossa vastaamattomia toimipaikkoja tavoitellaan myöhemmin myös puhelimitse.

Tiedonkeruussa saatuja tietoja käytetään avoimet työpaikat -tilaston laadintaan. Työvoimaviranomaisten tutkimusosion osalta työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja
ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA) käyttävät tietoja työmarkkinoiden lyhyen aikavälin muutosten tarkasteluun, niiden ennakointiin sekä julkisen työnvälityssektorin markkinaosuuden seurantaan.

Tulokset kuvastavat työvoiman kysyntää ja siinä tapahtuneita muutoksia työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Keskeisimpiä tiedonkäyttäjiä ovat EU:n tilastovirasto Eurostat, työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus, muut poliittiset päättäjät sekä media.

Tilastokeskus julkaisee tutkimustuloksia neljännesvuosittain avoimet työpaikat -tilaston kotisivulla. Lisäksi EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisee Suomen ja muiden EU-maiden avoimien työpaikkojen tilastojen tuloksia kotisivuillaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittain internetsivuillaan tutkimuksen pohjalta TEM-analyyseja työvoiman hankinnasta ja uusien työpaikkojen synnystä.

Työvoimaviranomaisten rekrytointeja ja työvoimapalveluita koskevan tutkimusosion aineisto luovutetaan tutkijoille tutkimuskäyttöön Tampereen yliopiston Tietoarkistoon. Ennen arkistoon luovuttamista kaikki yksittäisen vastaajan tunnistamisen mahdollistavat tiedot poistetaan.

⁠Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolain (280/2004) 14 ja 15 §:ään. Elinkeinonharjoittajat ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot Tilastokeskukselle. 

Kysely osoitetaan toimipaikassa rekrytoinneista vastaavalle henkilölle. Jos et ole oikea henkilö vastaamaan, voit välittää vastauskutsun eteenpäin oikealle henkilölle tai lähettää sähköpostia
osoitteeseen tilastokeskus.avty@stat.fi. 

Vaihtoehtoisesti voit ilmoittaa toimipaikkanne rekrytoinneista vastaavan henkilön yhteystiedot kirjautumalla lomakkeelle.

Jos toimipaikan henkilöstömäärä on vastaamishetkellä nolla (0), kysely päättyy ja lomake ohjautuu viimeiselle sivulle.

Toimipaikan muuttuneet yhteystiedot voi korjata itse suoraan verkkolomakkeelle.

Kaikkien otokseen valikoituneiden toimipaikkojen vastaukset ovat tärkeitä tutkimuksen onnistumisen ja tulosten luotettavuuden kannalta. On tärkeää, että myös sellaiset toimipaikat vastaavat, jotka eivät ole rekrytoineet ketään pitkään aikaan ja joilla ei ole avoimia työpaikkoja tiedonkeruuajankohtana.

Kysely on toimipaikkakohtainen. Tiedot kerätään aina siitä toimipaikasta, johon vastauskutsu on osoitettu.

Tiedot kerätään aina siitä toimipaikasta, johon vastauskutsu on osoitettu. Joskus tietojen eriyttäminen on organisatorisista syistä johtuen vaikeaa, mutta tavoitteena on löytää sellainen yksikkö, joka vastaa otokseen valikoitunutta toimipaikkaa mahdollisimman hyvin ja josta tiedot voidaan eriytetysti antaa. 

Kaikkien otokseen valikoituneiden toimipaikkojen vastaukset ovat tärkeitä tutkimuksen onnistumisen ja tulosten luotettavuuden kannalta. On tärkeää, että erikokoiset toimipaikat vastaavat ja myös sellaiset, jotka eivät ole rekrytoineet ketään pitkään aikaan ja joilla ei ole avoimia työpaikkoja tiedonkeruuajankohtana.

Annetut tiedot käsitellään luottamuksellisina, ja vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastointia ja tieteellistä tutkimusta varten. Tutkimuksen tulokset julkaistaan aina sellaisessa muodossa, josta yksittäisen toimipaikan antamia tietoja ei voi erottaa tai tunnistaa. Jotta annettuja vastauksia voi hyödyntää tilastollisiin tarkoituksiin mielekkäällä tavalla, on välttämätöntä, että käytössämme on myös taustatietoja toimipaikasta.

Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi.