Jos toimipaikkasi on saanut meiltä vastauskutsun sähköpostilla, viesti sisältää käyttäjätunnuksen ja salasanan. Osa toimipaikoista on saanut tunnukset kirjeitse. Ota tunnukset esiin, ja paina edellä olevaa painiketta Siirry vastaamaan.

Jos meillä ei ole toimipaikkasi sähköpostiosoitetta, otamme yhteyttä puhelinhaastattelua varten. Myös jos verkkovastausta ei saada, toimipaikkaa tavoitellaan myöhemmin puhelimitse.

Viiteajat

Avoimet työpaikat -tilaston viiteajankohtana on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen päivä (1.3., 1.6., 1.9. tai 1.12.).

Työvoimapalveluita koskevissa kysymyksissä tiedustellaan työvoiman hakemista viimeksi kuluneelta 12 kuukaudelta, täytetyn työpaikan piirteitä viimeksi kuluneelta kolmelta kuukaudelta ja tulevaisuuden näkymiä seuraavilta 12 kuukaudelta.

Toimipaikka

Toimipaikalla tarkoitetaan yhdessä osoitteessa toimivaa yksikköä, jossa harjoitetaan yhdenlaista toimintaa. Yhdenlaisella toiminnalla viitataan yhdellä toimialalla harjoitettavaan toimintaan.

Henkilöstömäärä

Henkilöstömäärä ilmoitetaan toimipaikan palkkaamien henkilöiden lukumääränä (palkkalistoilla olevat henkilöt). Myös fyysisen toimipaikan ulkopuolella, niin sanotusti ”kentällä” työskentelevät työntekijät (esim. opettajat, siistijät, huoltomiehet) lasketaan mukaan.

Jos toimipaikassa ei ole palkattua henkilöstöä eli jos yrittäjä maksaa palkkaa vain itselleen, toimipaikka ei kuulu tutkimuksen kohdejoukkoon. Näissä tapauksissa tieto merkitään itsenäisesti verkkolomakkeelle.

Työntekijöiden hakeminen

Työntekijöiden hakemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöstöä haetaan toimipaikan ulkopuolelta kaikenlaisiin työsuhteisiin (vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset, vuokratyövoima). Hakeminen edellyttää toimipaikalta aktiivista toimintaa työntekijän/työntekijöiden saamiseksi. Haku päättyy työpaikan täyttöön tai työntekijää/työntekijöitä ei saada. Haetuksi työntekijäksi lasketaan jokainen haku, vaikka sama henkilö palkattaisiin monta kertaa tai vaikka työntekijää ei saataisikaan.

Hakuvaikeudet

Hakuvaikeuksilla tarkoitetaan rekrytointiprosessissa esiintyviä ts. työvoiman saamiseen liittyviä ongelmia. Tässä ei huomioida sellaisia tapauksia, jotka johtuvat toimipaikan sisäisistä (rekrytoijasta) ongelmista.

Vakituinen / määräaikainen työsuhde

Vakituinen työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai pysyvä ja siihen liittyy usein koeaika. Määräaikaisella työsuhteella on ennakolta määritelty päättymisaika.

Avoin työpaikka

Avoin työpaikka on kokonaan uusi työpaikka tai olemassa oleva työpaikka, johon työnantaja etsii aktiivisesti hoitajaa. Työpaikan on oltava haettavissa myös toimipaikan ulkopuolisille, ja se voi olla suunniteltu täytettäväksi heti tai vasta myöhemmin.

Vaikeasti täytettävä työpaikka

Työnantaja on kokenut vaikeuksia avoimen työpaikan täyttämisessä (subjektiivinen mielipide). Esimerkiksi, aktiivisista toimenpiteistä huolimatta hakijoita ei ole ollut tai hakijat eivät ole olleet riittävän päteviä.

Vuokratyövoiman käyttö

Työvoiman hakua ja avointen työpaikkojen määrää koskevissa kysymyksissä huomioidaan kaikki paikat, jotka täytetään tai on täytetty vuokratyövoimalla.

Kohteena työvoiman vuokrausliike

Työvoiman vuokrausliikkeiden osalta henkilöstömäärään luetaan mukaan myös ulkopuolelle vuokrattava henkilöstö. Sen sijaan työvoiman hakua, viimeksi täytettyä työpaikkaa ja avointen työpaikkojen määrää koskevissa kysymyksissä tiedustelu koskee ainoastaan vuokrausliikkeen oman toimiston pyörittämiseen tarvittavaa henkilöstöä, ei ulkopuolelle vuokrattavia työntekijöitä.

Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät:

• Työvoimatoimiston palkkatukipaikat eli työvoimatoimiston palkkatuella työllistetyt.
• Oppisopimussuhteessa olevat henkilöt, joihin liittyy aina jonkinlainen koulutus- tai palkkatuki.
• Vuorotteluvapaalla tai osa-aikalisällä osa-aikatyössä olevien sijaiset (jolloin palkataan työtön tekemään loput työajasta).
• Ulkopuolisen alihankkijan tai urakoitsijan työntekijät.

Elinkeinoelämä ja työvoimahallinto tarvitsevat ajantasaista ja pitkän aikavälin vertailukelpoista tietoa työmarkkinoiden kehityksestä. Tutkimustulosten avulla kyetään paremmin kohdentamaan toimia työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi sekä rekrytointiongelmien tunnistamiseksi ja niiden korjaamiseksi.

Avointen työpaikkojen tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen n:o 453/2008 sekä komission asetuksiin n:o 1062/2008 ja n:o 19/2009.

Tiedonkeruun piiriin kuuluvat kaikki yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on palkattua henkilöstöä vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Tiedustelu osoitetaan toimipaikan rekrytoinneista vastaavalle henkilölle. 

Tiedonkeruuseen valitaan neljännesvuosittain satunnaisesti 2 500 toimipaikan otos. Kukin otokseen valikoitunut toimipaikka on mukana tiedonkeruussa kahtena peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä. 

Tutkimukseen osallistuu neljänneksittäin 2 500 toimipaikkaa, jotka on poimittu satunnaisotannalla Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä siten, että eri toimialojen ja alueiden erikokoiset toimipaikat olisivat mahdollisimman hyvin edustettuina. Rekisteri sisältää satojen tuhansien suomalaisten toimipaikkojen tiedot.

Tutkimukseen valittu toimipaikka on mukana korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena samalla neljänneksellä, minkä jälkeen toimipaikka voi tulla seuraavan kerran valituksi vasta kahden vuoden kuluttua viimeisimmästä vastauskerrasta.

Toimipaikoista osaan otetaan yhteyttä ennen varsinaisen tiedonkeruun alkua puhelimitse, jotta rekisteristä saadut toimipaikan yhteystiedot voidaan tarkistaa ja löytää oikea yhteyshenkilö.

Tiedonkeruun alkaessa vastauskutsu lähetetään joko sähköpostitse tai kirjeenä. Niitä toimipaikkoja, jotka ovat tutkimuksessa mukana ensimmäistä kertaa ja joihin ei olla yhteydessä ennen varsinaisen tiedonkeruun alkua, tavoitellaan puhelimitse. Tiedonkeruun kuluessa lähetetään sähköpostitse muistutusviestejä ja vastaamattomia toimipaikkoja tavoitellaan myöhemmin myös puhelimitse.

.

Tiedonkeruussa saatuja tietoja käytetään avoimet työpaikat -tilaston laadintaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen osalta työmarkkinoiden lyhyen aikavälin muutosten tarkasteluun, niiden ennakointiin sekä julkisen työnvälityssektorin markkinaosuuden seurantaan.

Tulokset kuvastavat työvoiman kysyntää ja siinä tapahtuneita muutoksia työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Keskeisimpiä tiedonkäyttäjiä ovat EU:n tilastovirasto Eurostat, työ- ja elinkeinoministeriö, muut poliittiset päättäjät sekä media.

Tilastokeskus julkaisee tutkimustuloksia neljännesvuosittain avoimet työpaikat -tilaston kotisivulla. Lisäksi EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisee Suomen ja muiden EU-maiden avoimien työpaikkojen tilastojen tuloksia kotisivuillaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee vuosittain internetsivuillaan tutkimuksen pohjalta TEM-analyyseja työvoiman hankinnasta ja uusien työpaikkojen synnystä. Tutkimus on yksi TEM:in julkaiseman Työvoimabarometrin tutkimuslähteistä. Työvoimabarometri julkaistaan kerran vuodessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusosion aineisto luovutetaan tutkijoille tutkimuskäyttöön Tampereen yliopiston Tietoarkistoon. Ennen arkistoon luovuttamista kaikki yksittäisen vastaajan tunnistamisen mahdollistavat tiedot poistetaan.

⁠Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolain (280/2004) 14 ja 15 §:ään. Elinkeinonharjoittajat ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot Tilastokeskukselle. 

Kysely osoitetaan toimipaikassa rekrytoinneista vastaavalle henkilölle. Jos et ole oikea henkilö vastaamaan, voit lähettää vastauskutsun eteenpäin sähköpostitse oikealle henkilölle tai lähettää vastuututkijalle sähköpostia vastauskutsussa mainittuun osoitteeseen.

Jos toimipaikan henkilöstömäärä on vastaamishetkellä nolla (0), kysely päättyy ja lomake ohjautuu viimeiselle sivulle.

Toimipaikan muuttuneet yhteystiedot voi korjata itse suoraan verkkolomakkeelle.

Kaikkien otokseen valikoituneiden toimipaikkojen vastaukset ovat tärkeitä tutkimuksen onnistumisen ja tulosten luotettavuuden kannalta. On tärkeää, että myös sellaiset toimipaikat vastaavat, jotka eivät ole rekrytoineet ketään pitkään aikaan ja joilla ei ole avoimia työpaikkoja tiedonkeruuajankohtana.

Kysely on toimipaikkakohtainen. Tiedot kerätään aina siitä toimipaikasta, johon vastauskutsu on osoitettu.

Tiedot kerätään aina siitä toimipaikasta, johon vastauskutsu on osoitettu. Joskus tietojen eriyttäminen on organisatorisista syistä johtuen vaikeaa, mutta tavoitteena on löytää sellainen yksikkö, joka vastaa otokseen valikoitunutta toimipaikkaa mahdollisimman hyvin ja josta tiedot voidaan eriytetysti antaa. 

Kaikkien otokseen valikoituneiden toimipaikkojen vastaukset ovat tärkeitä tutkimuksen onnistumisen ja tulosten luotettavuuden kannalta. On tärkeää, että erikokoiset toimipaikat vastaavat ja myös sellaiset, jotka eivät ole rekrytoineet ketään pitkään aikaan ja joilla ei ole avoimia työpaikkoja tiedonkeruuajankohtana.

Annetut tiedot käsitellään luottamuksellisina, ja vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastointia ja tieteellistä tutkimusta varten. Tutkimuksen tulokset julkaistaan aina sellaisessa muodossa, josta yksittäisen toimipaikan antamia tietoja ei voi erottaa tai tunnistaa. Jotta annettuja vastauksia voi hyödyntää tilastollisiin tarkoituksiin mielekkäällä tavalla, on välttämätöntä, että käytössämme on myös taustatietoja toimipaikasta.

Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi.