Vastaajille lähetetyt kirjeet
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Innovaatiotutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten harjoittamasta innovaatiotoiminnasta, innovaatiotoiminnan potentiaalista sekä innovaatiotoimintaan läheisesti liittyvistä teemoista ja ilmiöistä.
Innovaatio on yrityksen uusi tai parannettu tuote tai prosessi (tai niiden yhdistelmä), joka merkittävästi eroaa yrityksen aiemmista tuotteista tai prosesseista, ja joka on tuotu markkinoille (tuoteinnovaatio) tai otettu käyttöön yrityksessä (prosessi-innovaatio).
Innovaatiotoimintaa ovat kaikki yrityksen kehittämis-, rahoitus- ja kaupallistamistoimet, jotka tähtäävät tai johtavat innovaatioihin (tutkimus- ja kehittämistoiminta luetaan
kokonaisuudessaan osaksi innovaatio-toimintaa). Innovaatiotoiminta määritellään kolmen vuoden ajanjaksolla, mutta kyselyn kvantitatiiviset tiedot kerätään ainoastaan kolmen vuoden ajanjakson viimeisimmältä vuodelta, mikä on tutkimuksen tilastovuosi.
Kyselyssä on mukana noin 4 000 yritystä, jotka toimivat teollisuudessa ml. kaivostoiminta ja louhinta, ja energiasektorilla sekä eräillä palvelualoilla. Innovaatiotoiminnan yleisyyttä ja sen luonteenpiirteitä kartoittava kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Tietoja käytetään tilastoinnin lisäksi tutkimukseen sekä innovaatiotoiminnan kehityksen
seurantaan ja analysointiin.
Jokainen vastaus parantaa keräämiemme tietojen luotettavuutta. Näin varmistamme, että kyselyiden tulokset ja niistä laaditut tilastot ovat korkealuokkaisia ja antavat oikean kuvan tutkittavasta aiheesta.
Käyttäjätunnus ja salasana ovat Tilastokeskuksen lähettämässä saatekirjeessä. Pyydettäessä saat kirjautumistunnukset lähettämällä sähköpostin osoitteeseen tiede.teknologia@stat.fi
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Tietoja käytetään tutkimukseen sekä innovaatiotoiminnan kehityksen seurantaan ja analysointiin julkishallinnossa, järjestöissä, tutkimuslaitoksissa ja elinkeinoelämässä sekä Suomessa että ulkomailla, varsinkin EU-maissa.
Yhtenä tutkimuksen tavoitteena on verrata innovaatiotoimintaa eri maissa. Tutkimuksen tiedot ovat tärkeitä arvioitaessa ja kehitettäessä teknologiapolitiikkaa sekä kansallisella että EU-tasolla.
Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:
Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi.
Kaikki tilastotarkoituksiin kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsiteltäessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.
Jos yrityksesi on valittu vastaajaksi tiedonkeruuseen, Tilastokeskus ottaa aina etukäteen yhteyttä kirjeitse tai sähköpostilla. Yhteydenotossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.
Tiedonkeruissa, joissa kerätään henkilötietoja, käsittelyperusteena on yleensä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, lakisääteisen tehtävän suorittaminen.
Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti. Tiedot julkaistaan tilastoina ja tutkimuksina, joista ei voi tunnistaa yksittäisen yrityksen vastauksia. Tilastoaineistoja voidaan luovuttaa tilastollisiin selvityksiin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Tutkimus on EU-harmonisoitu eli se toteutetaan yhtenäisillä tietosisällöillä ja menetelmillä kaikissa EU-maissa. Keskeiset käsitteet perustuvat OECD:n ja Eurostatin määritelmiin (Oslo Manual, Guidelines for collecting and interpreting innovation data, 3rd edition, OECD 2005).
Tilasto on lakisääteinen (Tilastolaki 280/2004) ja Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (No 1608/2003/EC) ja EU:n komission implementointiasetus (No 1450/2004)).
Yrityksillä ja yhteisöillä on velvollisuus vastata Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).
Velvollisuudesta voi hakea vapautusta tilastolain 8 §:n perusteella, jos vastaamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa. Kohtuuton haitta tarkoittaa vastaajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapautusta voi hakea vain yksittäisistä kyselyistä, eikä Tilastokeskus voi myöntää yleistä vapautusta kaikista tiedonkeruista. Vapautus myönnetään määräajaksi, ja se voidaan myöntää kokonaan tai osittain.
Kun harkitsemme vapautuksen myöntämistä, otamme huomioon vastaajan mahdollisuudet antaa pyydetyt tiedot sekä tietojen merkityksen tilastojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Emme voi myöntää vapautusta yrityksen resurssipulan, kiireiden emmekä tietojen antamisesta johtuvan mahdollisen vaikeuden tai vastaavien seikkojen takia.
Jos harkitset vapautuspyynnön tekemistä, ole ensin yhteydessä meihin. Tiedonkeruun yhteystiedot löydät saatekirjeestä tai verkkosivuiltamme.
Voit hakea vapautusta vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai lomakkeella Hakemus tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta (pdf).
Lataa tarvittaessa pdf-tiedoston täyttämistä varten maksuton Adobe Reader -ohjelma (adobe.com).
Yksilöi hakemuksessa tiedonkeruut, joista haet vapautusta. Voit lisätä hakemukseen liitteitä. Lähetä hakemus Tilastokeskuksen kirjaamoon.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.