Vastaajille lähetetyt kirjeet
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Työvoimakustannusindeksin kyselyssä tiedonantajilta kerätään neljännesvuosittain tieto henkilöstön ja työpanoksen määrästä, palkkakustannuksista sekä sosiaalikustannusten tariffista eli sosiaalivakuutusmaksujen prosenttiosuudesta palkkasummasta. Teollisuudessa tiedot eritellään palkkausmuodon (tunti- vs. kuukausipalkkaiset), palvelualalla osa-aikaisuuden mukaan.
Useimmilla toimialoilla otos poimitaan vähintään 30 palkansaajaa työllistävien yritysten joukosta. Pienyritysvaltaisilla toimialoilla (rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitseminen, kiinteistöala, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelut) perusjoukkoon kuuluvat vähintään 20 palkansaajaa työllistävät yritykset. Otosta päivitetään vuosittain. Otoksen koko on yhteensä runsaat 2 000 yritystä.
Työvoimakustannusten neljännesvuositilaston tavoitteena on kuvata tehdyn työtunnin kustannusten muutosta lyhyellä aikavälillä. Työvoimakustannusten seuranta on tärkeää mm.
Suomen kilpailukyvyn kannalta, ja tilasto on merkittävä tietolähde niin kansallisesti kuin EU-tasollakin. Tilastotietojen luotettavuuden kannalta jokainen vastaus on tärkeä.
Kirjaudu lomakkeelle painikkeesta Siirry vastaamaan joko Suomi.fi-tunnistautumisen kautta tai Tilastokeskuksen lähettämillä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Katso lisätietoja osiosta Tunnistautumisohjeet.
Voit tutustua tiedonkeruuseen ohjetiedostoista löytyvien vastausohjeiden avulla. Lisäohjeita löydät myös verkkolomakkeelta.
Edellisen neljänneksen tiedot voi tallentaa teollisuus- ja palvelulomakkeella vain siinä tapauksessa, kun ne puuttuvat kokonaan. Muussa tapauksessa edellisen ja sitä vanhempien neljännesten tiedot tulee toimittaa ohjetiedostoista löytyvällä Excel-vastauslomakkeella suojattuna sähköpostina Tilastokeskukseen osoitteeseen tvkindeksi@stat.fi. Suojatun sähköpostin lähettäminen: https://turvaviesti.tilastokeskus.fi/
Ohje suojatun sähköpostin lähettämiseen
Kirjaudu lomakkeelle Suomi.fi-tunnistautumisen kautta tai Tilastokeskuksen lähettämillä käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Suomi.fi-kirjautuminen organisaatiovastaajana edellyttää, että olet organisaatiosi kautta saanut valtuuden vastata kyselyyn. Valtuuttaminen tehdään Suomi.fi-palvelussa. Tilastokeskuksen ohjeet valtuuttamiseen ja tunnistautumiseen liittyen ohessa.
Koska vastaat organisaation puolesta, tarvitset Suomi.fi-tunnistautumiseen organisaatioltasi valtuuden. Tarvittavan valtuuden nimi on Yritys- ja yhteisötiedonkeruisiin vastaaminen.
Olemme lähettäneet kyselyn vastaajille kirjeen, kun kysely alkoi. Tutustu kirjeeseen!
Tietoja käytetään työtunnin työvoimakustannusten muutosta kuvaavan indeksin laatimiseen. Tietoja hyödynnetään myös työvoimakustannustutkimuksessa, ansiotasoindeksissä ja kansantalouden tilinpidossa. Lisäksi tiedot toimitetaan Eurostatiin.
Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:
Tilastoista on hyötyä yrityksillekin. Tilastojen avulla yritykset voivat seurata esimerkiksi palkkakehitystä tai kaupan kehitystä Suomessa. Mitä kattavampia tietoja saamme yrityksistä, sitä paremmin tilastomme kuvaavat yritysten toimintaa. Yritykset saavat silloin parempia tilastoja oman päätöksentekonsa pohjaksi.
Kiitoksena vastaamisesta lomakkeen lopetussivulla on linkki yritystilastoista tehtyyn koosteeseen, jossa voi tarkastella tilastotietoja toimialoittain.
Lopetussivulta pääsee myös tilastojen aikaisempiin julkistuksiin ja sieltä voi tilata sähköpostiin maksutta uusimmat tilastouutiset valituista aiheista.
Jos yritys on lopettanut toimintansa, ilmoitetaan lopettamisajankohta Lisätietoja-kohdassa. Jos yritys jatkaa toimintaansa uudella tunnuksella, tulee Yhteystiedot -kohdassa olevaan Uusi y-tunnus-kenttään merkitä yrityksen uusi tunnus.
Tehdyt työtunnit ilmoitetaan samana ajankohtana, jolloin sitä koskeva ansio maksetaan. Mikäli neljänneksen aikana on maksettu pääosa edellisen neljänneksen aikana tehtyjen työtuntien korvauksista, tulee myös korvausta vastaavat työtunnit ilmoittaa.
Mikäli palveluvuosilisä sisältyy kuukausipalkkaan, niin palveluvuosilisää ei tarvitse eritellä. Muussa tapauksessa palvelusvuosilisä ilmoitetaan kohdassa Muu satunnainen tai kertaluonteinen palkka.
Takautuvat palkankorotukset ilmoitetaan kohdassa Muu satunnainen tai kertaluontoinen palkka.
Muut takautuvasti maksettavat palkanerät ilmoitetaan kohdissa 3a. ja Muu satunnainen tai kertaluonteinen palkka.
Takautuvasti maksettavia palkaneriä ovat esim. takautuvasti maksettavat ylityökorvaukset tai ylityön ajalta maksettu palkka.
Etukäteen maksettu loma-ajan palkka rinnastetaan kertaluonteisiin palkaneriin ja ilmoitetaan kohdassa Muu satunnainen tai kertaluonteinen palkka. Kertaluonteisista palkkaeristä ei ilmoiteta palkattuja tunteja.
Työeläkemaksuja ei peritä alle 17-vuotiailta eikä 68 vuotta täyttäneiltä palkansaajilta. Työttömyysvakuutusmaksut eivät puolestaan koske alle 17-vuotiaita eivätkä 65 vuotta täyttäneitä. Nämä asiat tulee huomioida tariffia alentavana tekijänä sosiaalivakuutusmaksujen prosenttiosuutta laskettaessa.
Lomarahan vaihtaminen palkattuun vapaaseen vähentää tehtyjen työtuntien määrää, mutta ei vaikuta palkattujen tuntien määrään.
Kyseisessä tilanteessa palkallinen vapaa on työaikajärjestelyistä johtuen kasvanut. Palkallisten poissaolotuntien määrään tulee lisätä yhden päivän mittainen palkallinen vapaa ylityön/pyhätyön kompensoimisesta johtuen. Mikäli ylityö tai pyhätyö korvataan vastaavan pituisella palkallisella vapaalla, asia ei vaikuta ilmoitukseen - ei siis ilmoiteta ylityötä eikä palkallista vapaata.
Jos työaikapankkiin tehtyjen tuntien korvauksia ei makseta ko. neljänneksen aikana, ei myöskään työaikapankkiin tehtyjen tuntien pitäisi näkyä tilastossa.
Jos työaikapankista maksetaan sisään tehtyjä tunteja rahakorvauksena (esim. työsuhteen päättyessä), niin maksetun rahakorvauksen tulee sisältyä ennakonpidätyksen alaiseen palkkasummaan ja lisäksi se eritellään kohtaan Muu satunnainen ja kertaluontoinen palkka.
Synteettinen optio on ansiotuloa ja sen kuuluu olla mukana ennakonpidätyksen alaisessa palkkasummassa. Lisäksi se tulee eritellä kohtaan Tulospalkkiot.
Palkanosana annetut verottomat polkupyöräedut ja työsuhdematkalippu sisällytetään ainoastaan lomakkeen kohtaan 3a. Ennakonpidätyksen alainen palkka yhteensä. Näitä ei eritellä lomakkeella muihin palkkakustannuksiin.
Kaikki tilastotarkoituksiin kerätyt tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsiteltäessä huolehditaan siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu. Jokainen Tilastokeskuksen palveluksessa oleva on allekirjoittanut salassapitositoumuksen.
Jos yrityksesi on valittu vastaajaksi tiedonkeruuseen, Tilastokeskus ottaa aina etukäteen yhteyttä kirjeitse tai sähköpostilla. Yhteydenotossa kerrotaan, mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään.
Tiedonkeruissa, joissa kerätään henkilötietoja, käsittelyperusteena on yleensä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, lakisääteisen tehtävän suorittaminen.
Käsittelemme tietoja luottamuksellisesti. Tiedot julkaistaan tilastoina ja tutkimuksina, joista ei voi tunnistaa yksittäisen yrityksen vastauksia. Tilastoaineistoja voidaan luovuttaa tilastollisiin selvityksiin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Yrityksillä ja yhteisöillä on velvollisuus vastata Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).
Velvollisuudesta voi hakea vapautusta tilastolain 8 §:n perusteella, jos vastaamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa. Kohtuuton haitta tarkoittaa vastaajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapautusta voi hakea vain yksittäisistä kyselyistä, eikä Tilastokeskus voi myöntää yleistä vapautusta kaikista tiedonkeruista. Vapautus myönnetään määräajaksi, ja se voidaan myöntää kokonaan tai osittain.
Kun harkitsemme vapautuksen myöntämistä, otamme huomioon vastaajan mahdollisuudet antaa pyydetyt tiedot sekä tietojen merkityksen tilastojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Emme voi myöntää vapautusta yrityksen resurssipulan, kiireiden emmekä tietojen antamisesta johtuvan mahdollisen vaikeuden tai vastaavien seikkojen takia.
Jos harkitset vapautuspyynnön tekemistä, ole ensin yhteydessä meihin. Tiedonkeruun yhteystiedot löydät saatekirjeestä tai verkkosivuiltamme.
Voit hakea vapautusta vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella tai lomakkeella Hakemus tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta (pdf).
Lataa tarvittaessa pdf-tiedoston täyttämistä varten maksuton Adobe Reader -ohjelma (adobe.com).
Yksilöi hakemuksessa tiedonkeruut, joista haet vapautusta. Voit lisätä hakemukseen liitteitä. Lähetä hakemus Tilastokeskuksen kirjaamoon.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.