Yksi työpaikka, mahdollisuus moneen uraan -videon sisältö tekstinä
Tällä sivulla on videon Yksi työpaikka, mahdollisuus moneen uraan -videon (Youtube) sisältö tekstinä.
Taustalla soi musiikki. Kuvassa näkyy avoinna oleva sanomalehti ja ihmisen kädet. Henkilö kääntää sivua. Kuva vaihtuu, ja esiin tulevat lehteä lukevan tummahiuksisen naisen kasvot. Hän on Tilastokeskuksen yliaktuaari Jaana Huhta. Jaana kertoo ääniraidalla: ”Mä olen ollut töissä Tilastokeskuksessa vuodesta 2002. Siis ikuisuuden.”
Kuva laajenee. Nähdään, että Jaana istuu lattialle jooga-asennossa. Mustavalkoinen kissa tulee kuviin ja kävelee kohti Jaanaa. Jaana hymyilee ja silittää kissaa. Ääniraidalla kuullaan: ”Silti musta tuntuu, että mulla on ollut monta työpaikkaa.”
Jaana kävelee tietokone sylissään. Hänen kuvansa heijastuu asunnossa olevasta peilistä. Kuva siirtyy ulos. Kamera on nurmikon tasalla. Pitkien ruohojen takaa nähdään, kuinka Jaana kävelee kuva-alan poikki sandaalit jalassaan. Hän kertoo ääniraidalla: ”Yksi paras juttu mun mielestä Tilastokeskuksessa on, että meillä on mahdollisuus vaihtaa tehtäviä oman kiinnostuksen mukaan.”
Jaana kävelee kone yhä sylissään kohti tummasta puusta rakennettua ulkorakennusta. Hän avaa rakennuksen oven, astuu sisälle ja asettuu puolimakaavaan asentoon huoneessa olevalle sohvalle. Jaana kertoo ääniraidalla: ”Tai sitten voi syventää osaamistaan vaikkapa tietyn tilaston asiantuntijana vuosikausia ja kehittää ja kehittyä sen kanssa vaikka kuinka pitkälle.”
Jaana aloittaa työnsä piharakennuksessa. Lähikuvassa nähdään Jaanan kädet ja kannettavan tietokoneen näppäimistö. Käsistä kuva siirtyy Jaanan kasvoihin. Ääniraidalla kuullaan: ”Mutta mä olen hypännyt muutaman vuoden välein aina uusiin tehtäviin. Ja innostus on saanut joka kerta ihan kunnon buustin.”
Jaana kävelee ulos piharakennuksesta ja sulkee rakennuksen oven. Tietokoneen kansi on kiinni. Seuraavassa kuvassa Jaana avaa ulkoiluvaatteissaan autotallin oven ja astuu sisään pimeään talliin. Ääniraidalla hän kertoo: ”Olen kokenut, että muutos ja vaihtelu sopii mulle, ja kaikki aiempi on rakentanut sitä uutta, jota kohti olen voinut suunnata.”
Jaana taluttaa polkupyörän autotallista ulos. Pyörän tangosta roikkuu musta pyöräilykypärä. Seuraavassa kuvassa Jaana seisoo kypärä päässään pyöränsä vierensä ja asettaa langattomia nappikuulokkeita korvilleen.
Musiikki vaihtuu. Jaana näppäilee älypuhelintaan. Seuraavaksi hän on pyöränsä selässä. Kuvassa nähdään, kuinka hän kaartaa reppu selässään pois kotipihaltaan. Jaana kertoo ääniraidalla: ”Toinen arvostamani asia on se, että meillä on täällä tosi erilaisia ihmisiä, erilaisilla taustoilla, erilaisilla koulutusaloilla.”
Liikkuvassa kuvassa nähdään pyöräteiden opasteita: Siltamäki 0,5 kilometriä, Helsingin pitäjän kirkonkylä 2 kilometriä, Tuomarinkartano 2 kilometriä. Kamera seuraa ylhäältä, kuinka Jaana ajaa pyörällään sorapintaista tietä. Tien reunoilla on kuusia ja lehtipuita. Kuvassa siirrytään lähikuvaan Jaanan kasvoista. Hän vilkaisee kameraan ja hymyilee. Ääniraidalla kuullaan: ”Itse oon opiskellut maantiedettä. Mutta täällä on tietty tilasto- ja taloustieteilijöitä, viestintää opiskelleita, ja erilaisia yhteiskunta-alan asiantuntijoita.”
Pyörämatka jatkuu. Jaana ohittaa taloja ja katoaa välillä puiden katveeseen. Kuvassa näkyy joki, jonka vesi näyttää ruskealta. Kamera nousee korkealle ylös ja näyttää joen ylittävän tien ja tien takana olevan asuinalueen. Tiellä kulkee bussi ja henkilöautoja. Jaana kertoo ääniraidalla: ”Olen saanut olla mukana tilastoprosessin työstön eri vaiheissa, tiedonkeruulomakkeiden kognitiivisessa testaamisessa ja kehittämisessä ja ihan tilastojen nikkaroimisessa. Olen jo monta vuotta tehnyt hybridisti töitä. Kotona, toimistolla, nyt enemmän etänä, se sopii mulle.”
Jaana laittaa pyöränsä pyörätelineeseen, riisuu kypäränsä ja kävelee sisään Työpaja-nimiseen rakennukseen. Ääniraidalla kuullaan: ”Meillä Tilastokeskuksessa työhyvinvointi on tärkeää. Itsekin olen mukana tyhy-ryhmässä. Viimeksi on yhdessä Teamsissa kahviteltu ja tehty rentoutumisharjoituksia. Täytyy kyllä antaa peukku toimiston kuntosalille ja liikuntasalille. Niissä on vuosikausia joogattu ja treenattu, mutta usein myös saatu työasioita etenemään.”
Jaana kävelee tietokone sylissään työpaikkansa vaaleasävyistä käytävää. Taustalla näkyy monitilatoimiston työpisteitä. Kuva siirtyy neuvotteluhuoneeseen, jonka perällä olevalla näytöllä näkyy Jaanan tietokoneen työpöytä. Työpöydän taustakuvana on mustavalkoisen kissan kuva. Neuvotteluhuoneessa on Jaanan lisäksi kaksi ihmistä: yksi mies ja yksi nainen. Kamera poimii lähikuviin molemmat. Kumpikin hymyilee, ja Jaanakin nauraa.
Seuraavaksi Jaana kävelee poispäin samaa käytävää, joka nähtiin hetkeä aiemmin. Kamera seuraa häntä. Ääniraidalla kuullaan: ”Viime vuoden lopussa hyppäsin mukaan meidän verkkosivujen uudistamiseen. Innostus iski kyllä kovaa. Olen aina ollut erityisen kiinnostunut viestimisestä, ja tilastojen julkaisemisesta. Siitä, miten saamme tilastot paketoiduksi niin, että niitä voisi tarjoilla ymmärrettävästi ja kiinnostavasti ihan kaikille – päiväkodista tutkijoiden kammioihin asti.”
Musiikki vaihtuu. Kuva siirtyy liikuntasaliin, jossa Jaana tekee joogaliikkeitä. Kamera kuvaa joogaavaa Jaanaa vuoroin katonrajasta, vuoroin lattian tasolta. Kuvissa näkyy myös peilistä heijastuva kaupunkimaisema ja salin kahtia halkova lentopalloverkko. Jaanan joogaharjoitukset jatkuvat. Ääniraidalla hän kertoo: ”Tilastot tuovat selkeyttä ja jatkumoa meidän yhä monimutkaistuvaan maailmaan. Koen tärkeäksi, että yhteiskunnassa tehdään päätöksiä ja toimitaan tiedon eikä luulojen perusteella. Henkilökohtaisesti koen sydämen asiaksi sen, että Tilastokeskuksena olemme osana rakentamassa kansakunnan muistia. Eli dokumentoimme sitä Suomea, joka meillä on nyt, tuleville sukupolville ja historian tutkijoille, jotta he voivat ymmärtää, mitä ja miksi, ja toimia viisaasti.”
Jaana makaa selällään joogamattonsa päällä ja katsoo hymyillen suoraan kohti kameraa. Kamera nousee korkeammalle ja etääntyy Jaanasta. Kuvan päälle tulee teksti: Jaana Huhta, yliaktuaari, Tilastokeskuksessa vuodesta 2002.