Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne on monimuotoinen: korkeakoulutettujen ja tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on suurempi kuin suomalaistaustaisilla, mutta samaan aikaan moni on pelkän perusasteen varassa tai kokonaan ilman tutkintoa. Tilastokeskuksen tekemät täydennyskeruut selventävät kuvaa ulkomaista syntyperää olevan väestön koulutuksesta ja osaamisesta.
Juhannuskerroin kuvaa väestön muutosta juhannuspäivänä suhteessa tavalliseen päivään. Kerroin paljastaa, että Päijänteen itäisille rantamille kerääntyy juhannuksena viisinkertaisesti väestöä normaaliin verrattuna.
Ulkomaalaistaustaiset työskentelevät nykyään yhtä usein erityisasiantuntijoina kuin suomalaistaustaiset. Yksi syy muutoksen taustalla on se, että informaation ja viestinnän toimiala on viime vuosina noussut ulkomaalaistaustaisten merkittäväksi työllistäjäksi.
Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste laski hieman vuonna 2023 pitkään jatkuneen kasvun jälkeen. Siitä huolimatta ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli enemmän kuin aiempina vuosina.
Suomen tilastojärjestelmä on valittu maailman parhaaksi, mutta työtä tilastojen kehittämiseksi riittää yhä. Laatutason ylläpitäminen ja parantaminen edellyttävät laajaa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Koronahidastelun jälkeen vauhtiaan kiihdyttänyt väestöllinen keskipiste on ottanut jälleen ison harppauksen etelään. Hämeenlinnan Hauholla on edelleen kunnia pitää pisteensä.
Muuttoliiketilastoihin on pystytty ensimmäistä kertaa liittämään tieto muuttajan pääasiallisesta toiminnasta. Tampereen seutu vetää niin työllisiä kuin kaikkia muitakin ryhmiä, Jyväskylä ja Oulu pysyvät muuttovoittajina opiskelijoiden ansiosta.
Tilastot ovat luotettavia kuvauksia yhteiskunnan ilmiöistä mutta myös rajaavat ja muokkaavat käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Numerot paitsi paljastavat myös kätkevät asioita, siksi tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalaistaito.
Konkurssit lisääntyivät huomattavasti vuonna 2023. Taantuma ravisteli etenkin rakennusalaa ja joka viides yritys ajautui konkurssimenettelyyn. Valtaosa yrityksistä onnistuu kuitenkin ajamaan toiminnan hallitusti alas.
Viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteinen ”Yrityksen digitalous” -hanke edellyttää keskitettyä tiedonvälityksen mallia. Ratkaisu on kustannustehokas sekä viranomaisille että yrityksille, sillä yritys toimittaa tiedon viranomaiselle vain kerran. Yritysten taloustietojen saaminen digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa tehostaisi tilastotuotantoa ja parantaisi tilastojen tarkkuutta.
Viime vuosina sairauskuluvakuutukset ovat yleistyneet erityisesti hyvätuloisimmissa ja lapsettomissa kotitalouksissa. Keskimäärin sairauskuluvakuutus kannatti huonommin vuonna 2022 kuin kuusi vuotta aikaisemmin.
Tilastokeskus vastaa julkisyhteisöjen velkaa koskevien tietojen tuottamisesta, sisällöstä ja raportoinnista Eurostatille. Tulkintoja ohjaa EU-lainsäädäntö ja komission valvontaprosessi. Tuotamme tilastotietoa säädösten mukaisesti riippumatta siitä, näyttävätkö Suomea koskevat velkaluvut hyviltä tai huonoilta.