Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu paljon ulkomaisen työvoiman tarpeesta. Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön määrä ja työllisyys ovatkin kasvaneet viime vuosina. Ulkomaalaistaustaiset kohtaavat kuitenkin alempien palkkojen lisäksi suurempia vaikeuksia ylipäätään työllistyä kuin suomalaistaustaiset. Erityisesti korkeakoulutettujen ulkomaalaistaustaisten soisi työllistyvän taitojaan vastaaviin tehtäviin, mutta näin ei tilastojen perusteella läheskään aina käy. Voikin sanoa, että heitämme hukkaan osaamista ja taitoja, jota tällä kasvaneella väestönosalla olisi.

Yksi näkökulma maahanmuuttajataustaisen työvoiman tarkasteluun on tutkia palkkoja, kuten tässä artikkelissa teemme. Palkkojen voi ajatella toimivan indikaattorina tehdyn työn laadusta ja tuottavuudesta. Siksi on erityisen kiinnostavaa tarkastella maahanmuuttajataustaisten palkansaajien palkkoja suhteessa suomalaistaustaisiin ja toisaalta katsoa, näkyykö palkoissa tai niiden suhteessa muutosta vuosien välillä. Olemmeko saaneet työmarkkinoillemme osaavaa ja tuottavaa työvoimaa ulkomailta?

Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Suomalaistaustaisia puolestaan ovat he, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa.

Tässä artikkelissa tarkastellaan palkkarakennetilaston tietojen avulla tuntipalkkoja, jotka lasketaan huomioiden koko- ja osa-aikaiset palkansaajat. Ulkomaalaistaustaisissa on suhteellisesti hieman enemmän osa-aikaisia palkansaajia kuin suomalaistaustaisissa. Tuntipalkkoja verratessa palkkaerot kaikkien palkansaajien joukossa tulevat paremmin esille, mutta mahdolliset erot osa-aikaisuudessa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten välillä ja sitä kautta erot kokonaisansioissa eivät tule huomioiduksi.

Artikkeli jatkuu faktalaatikon jälkeen

Ulkomaalaistaustaisten palkat jäävät lähes 15 % suomalaistaustaisista

Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntipalkka vuonna 2022 oli 16,75 euroa, kun suomalaistaustaisten palkansaajien vastaava luku oli 19,61 euroa. Ulkomaalaistaustaisilla tuntiansiot jäivät siis 14,6 prosenttia pienemmiksi kuin suomalaistaustaisilla.

Ulkomaalaistaustaiset miehet ansaitsivat 14,9 prosenttia enemmän kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Suomalaistaustaisilla sukupuolten välinen ero oli 16,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten miesten tuntiansio oli 16,3 prosenttia pienempi kuin suomalaistaustaisilla miehillä ja ulkomaalaistaustaisten naisten tuntiansio oli 15 prosenttia pienempi kuin suomalaistaustaisilla naisilla.

Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien ansiot eivät kuitenkaan olleet suomalaistaustaisten palkansaajien ansioita matalammat kaikissa ammattiryhmissä. Ammattiluokituksen pääryhmiä tarkastellessa erottuu kaksi ryhmää, joissa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntiansiot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten: johtajat ja erityisasiantuntijat. Asiantuntijoissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla ansiot olivat likimain yhtä suuret.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu ulkomaalaistaustaisten vaikeasta työllistymisestä suomalaisille työmarkkinoille. Myös nykyisen huonon taloussuhdanteen myötä lisääntynyt työttömyys on kohdistunut voimakkaammin juuri ulkomaalaistaustaiseen työvoimaan. Kuitenkin silloin kun ulkomaalaistaustaiset työllistyvät asiantuntija- tai erityisasiantuntija-ammattiin, palkkaus on siis keskimäärin samaa tasoa tai parempi kuin suomalaistaustaisilla.

Palkat vaihtelevat paljon ammattiryhmittäin (kuvio 1). Keskimäärin pienimpiä palkkoja ansaitaan palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä muiden työntekijöiden ryhmissä. Jälkimmäiseen kuuluvat esimerkiksi siivoojat, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät. Suurimpia ansioita taas tienataan johtajina ja erityisasiantuntijoina. Lähes 15 prosentin ero suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten palkkojen välillä tasoittuukin, kun tarkastelua tehdään ammattiryhmittäin.

Ulkomaalaistaustaiset, kuten suomalaistaustaisetkin, sijoittuvat työmarkkinoilla erityisesti erityisasiantuntija-, asiantuntija- sekä palvelu- ja myyntityöntekijäammatteihin. Toisaalta ulkomaalaistaustaiset työskentelevät suomalaistaustaisia useammin ammattiryhmässä muut työntekijät.

Erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 3,7 prosenttia enemmän kuin suomalaistaustaiset. Asiantuntijoina työskentelevät ulkomaalaistaustaiset ansaitsivat lähes yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset: ero jäi 0,1 prosenttiin suomalaistaustaisten eduksi.

Muissa suurissa ammattien pääryhmissä suomalaistaustaiset ansaitsevat suurempia tuntipalkkoja kuin ulkomaalaistaustaiset. Esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijäammateissa suomalaistaustaisten mediaanituntiansio on 3,4 prosenttia ulkomaalaistaustaisia suurempi.

Pienenä, mutta kiinnostavana ryhmänä erottuvat johtajat. Ulkomaalaistaustaisten johtajien tuntiansio (47,07 euroa) oli jopa 8,3 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten johtajien (43,46 euroa). Osan tuloksesta selittää se, että ulkomaalaistaustaisia johtajia on erityisesti teollisuuden toimialoilla, joissa palkatkin ovat keskimäärin palvelualoja korkeammat. On kuitenkin myös huomioitava, että ulkomaalaistaustaisten johtajien lukumäärä on melko pieni, joten kovin pitkälle meneviä päätelmiä tästä ryhmästä ei kannata tehdä.

Erityisasiantuntijoiden palkkavertailussa käänne 2020 alkaen

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela kirjoitti kesäkuussa artikkelissaan, että erityisasiantuntijoiden osuus ulkomaalaistaustaisessa työvoimassa on kasvanut. Työvoiman kasvun kannalta on kiinnostavaa katsoa myös palkkojen muutosta – kun erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut, miltä näyttävät tämän ryhmän palkat eri vuosina?

Erityisasiantuntijoilla ulkomaalaistaustaisten tuntiansio pysytteli jokseenkin samalla tasolla suomalaistaustaisten tuntiansion kanssa vuodesta 2012 vuoteen 2019. Vuonna 2020 tilanne kääntyi ulkomaalaistaustaisten hyväksi ja ero voimistui sen jälkeen. Asiantuntija-ammateissa sen sijaan mitään selkeää kehityskulkua ei ole havaittavissa vuosina 2012–2022 (kuvio 2).

Maahanmuuttajataustaisten erityisasiantuntijoiden ryhmässä näyttää tarkastelujaksolla tapahtuneen sellaista rakenteellista muutosta, joka vaikuttaa keskimääräiseen palkkatasoon. Maahanmuuttajataustainen työvoima sijoittuu palkkojen perusteella keskimäärin hieman vaativampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin kuin aiemmin. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2022, joten tämän jälkeen mahdollisesti tapahtuneita muutoksia palkoissa emme pysty vielä tilastoista havainnoimaan.

Tieto- ja viestintäteknologian alalla ulkomaalaistaustaiset edellä

Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät erityisasiantuntijatason ammattiluokat vuonna 2023 olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat sekä tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat.

Vuonna 2022 luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoilla ulkomaalaistaustaisten mediaanituntipalkka oli 3,4 prosenttia matalampi kuin suomalaistaustaisten. Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoilla puolestaan ansiot olivat ulkomaalaistaustaisilla hieman suuremmat (1,7 prosenttia) kuin suomalaistaustaisilla. Vielä vuonna 2012 sekä luonnontieteiden ja tekniikan että tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoissa ulkomaalaistaustaisten tuntiansiot olivat suomalaistaustaisten tuntiansioita matalammat.

Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoihin lukeutuvat mm. sovellussuunnittelijat ja sovellusarkkitehdit, joina selvä enemmistö tämän ammattiluokan ulkomaalaistaustaisista erityisasiantuntijoista työskentelee. Tuntiansiot ovat ulkomaalaistaustaisilla suuremmat kuin suomalaistaustaisilla molemmissa ryhmissä: 3,8 prosenttia sovellussuunnittelijoilla ja 2,1 prosenttia sovellusarkkitehdeillä.

Suurimmat erot tuntiansioissa ulkomaalaistaustaisten eduksi näyttäisi tässä ammattiluokassa kuitenkin olevan web- ja multimediakehittäjillä (19,3 %) sekä tietojärjestelmien ylläpitäjillä (17,0 %). Ulkomaalaistaustaisia palkansaajia on näissä ryhmissä kuitenkin melko vähän, joten lukuihin on hyvä suhtautua varovaisesti.

Molemmissa erityisasiantuntijaryhmissä on sukupuolittaista vaihtelua sekä ulkomaalaistaustaisten keskuudessa että ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten välillä. Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoista ulkomaalaistaustaiset miehet ansaitsivat 11,4 prosenttia enemmän tunnilta kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoilla ero oli 11,5 prosenttia. Sukupuolten välinen ero oli suurempi ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten välillä kuin suomalaistaustaisten miesten ja naisten.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa eri ammateissa eri tilanteita

Ulkomaalaistaustaisen työvoiman tarvetta on tuotu esiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla. Terveydenhuollon erityisasiantuntijat, joihin muun muassa lääkärit ja hoitotyön erityisasiantuntijat lukeutuvat, erottuvat muista karkean 2-numerotason luokittelun erityisasiantuntijaluokista: tässä luokassa ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välinen mediaanituntipalkan ero on selvästi suurempi. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 14,7 prosenttia enemmän tuntia kohden vuonna 2022 kuin suomalaistaustaiset.

Sukupuolittainen tarkastelu osoittaa, että ulkomaalaistaustaisten suuremman tuntipalkan taustalla on tässä ammattiluokassa ennen kaikkea naisten tuntipalkka. Itse asiassa ulkomaalaistaustaisten miesten tuntipalkka on jopa aavistuksen alhaisempi (-0,6 %) kuin suomalaistaustaisten miesten tuntipalkka. Ulkomaalaistaustaisten naisten tuntipalkka sen sijaan oli jopa 22,7 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten naisten tuntipalkka.

Ilmiö ei ole uusi, sillä ulkomaalaistaustaisten terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden tuntipalkka on jo pitkään ollut korkeampi kuin suomalaistaustaisilla: esimerkiksi vuonna 2012 ero oli 17,6 prosenttia. Syy palkkaeron taustalla on rakenteellinen. Tähän ammattiluokkaan sijoittuvista ulkomaalaistaustaisista valtaosa työskentelee lääkärin ammatissa, joka on huomattavasti korkeammin palkattu kuin luokan muut ammattiryhmät. Ammattiluokan suomalaistaustaiset palkansaajat jakautuvat lääkäreiden ammattiryhmän lisäksi enemmän myös muihin ammattiryhmiin, kuten osastonhoitajiin.

Yksittäisissä ammattiryhmissä ulkomaalaistaustaisten ansiot jäävät tässä ammattiluokassa pääsääntöisesti alhaisemmiksi kuin suomalaistaustaisilla. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset lääkärit ansaitsevat tunnilta 3,1 prosenttia vähemmän kuin suomalaistaustaiset kollegansa (kuvio 3).

Sairaanhoitajien ammattiluokassa ulkomaalaistaustaisten tuntipalkka on 4,3 prosenttia korkeampi kuin suomalaistaustaisten. Ero selittyy naissairaanhoitajien tilanteella, sillä ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten miessairaanhoitajien välillä ei ole juurikaan eroa (-0,2 %). Ulkomaalaistaustaisten miessairaanhoitajien tuntipalkka oli kuitenkin suurempi kuin naisten (+4,9 %). Suomalaistaustaisilla sukupuolten välinen ero oli tätäkin suurempi: +9,5 %.

Lähihoitajilla ja lastenhoitajilla ulkomaalaistaustaisten palkansaajien ansiot olivat puolestaan matalammat kuin suomalaistaustaisilla. Sekä lastenhoitajien ja koulunkäyntiavustajien että lähihoitajien, muiden terveydenhuollon työntekijöiden ja kodinhoitajien ammattiluokissa ulkomaalaistaustaisten tuntipalkka jäi 4,5 prosenttia pienemmäksi kuin suomalaistaustaisten.

Lastenhoitajien ja koulunkäyntiavustajien ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset naiset ansaitsivat 3,8 prosenttia enemmän tunnilta kuin ulkomaalaistaustaiset miehet. Vaikka miesten ansiot ovat usein naisten ansioita suuremmat, tässä ammattiluokassa päinvastainen asetelma on tyypillinen: naiset ansaitsivat enemmän myös suomalaistaustaisten keskuudessa (+5,0 %). Sen sijaan lähihoitajien, muiden terveydenhuollon työntekijöiden ja kodinhoitajien ammattiluokassa naisten tuntipalkka jäi miesten tuntipalkkaa pienemmäksi sekä ulkomaalaistaustaisten (-3,0 %) että suomalaistaustaisten keskuudessa (-1,1 %).

Tuleeko korkeakoulutettujen ulkomaalaistaustaisten osaaminen käyttöön?

Korkeakoulutettu väestö on erityisen kiinnostava talouden tuottavuuden näkökulmasta. Vaikka ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden määrä työmarkkinoilla on viime vuosina kasvanut, mitä ilmeisimmin kaikki korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset eivät päädy asiantuntija- tai erityisasiantuntija-ammatteihin.

Monissa ammateissa on selvää, että esimerkiksi kielitaito voi olla esteenä oman koulutuksen mukaisessa ammatissa toimimiseen. Ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei myöskään aina saa käännettyä suomalaisiin koulutusvaatimuksiin, joita esimerkiksi terveydenhuollossa vaaditaan. Voisiko korkeasti koulutettu ulkomaalaistaustainen kuitenkin toimia muissakin kuin oman koulutuksensa mukaisissa vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa kielitaito ei ole niin olennainen osa työnkuvaa?

Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista 22 prosenttia sijoittui palkkatasollaan alimpaan neljännekseen vuonna 2022. Suomalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla osuus oli vain 7 prosenttia. Tämä kielii siitä, että korkeakoulutettujen ulkomaalaistaustaisten osaamista jää käyttämättä korkeammin palkatuissa asiantuntijatöissä.

Ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen osuutta alimmassa palkkaneljänneksessä todennäköisesti jopa aliarvioidaan tilastoissa hieman, sillä ulkomaalaistaustaiselta väestöltä puuttuu paljon tutkintotietoja tutkintorekisteristä. Tätä artikkelia varten palkkatietoihin yhdistettiin vuonna 2023 ulkomaalaistaustaiselle väestölle tehdyn erilliskeruun tiedot, joista erityisesti korkeakoulutetulle ulkomaalaistaustaiselle väestölle saatiin lisätietoja koulutuksesta. Täydennyksen jälkeenkin puuttuvia tietoja on kuitenkin paljon.

Korkeakoulutetut ulkomaalaistaustaiset sijoittuvat työmarkkinoilla suomalaistaustaisia useammin matalampien palkkojen ammattiryhmiin. Korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen ansaitsi mediaaneilla mitattuna 12,2 prosenttia vähemmän tunnissa vuonna 2022 kuin korkeakoulutettu suomalaistaustainen palkansaaja.

Korkeasti koulutettujen välillä palkkaeroissa on eroja koulutusasteen ja sukupuolen mukaan. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on hieman pienempi palkkaero suomalaistaustaisiin naisiin nähden (11,8 %) kuin miehillä (13,7 %).

Naisilla alemman korkeakouluasteen suorittaneilla on kaikkein pienin palkkaero, 5,6 prosenttia, vastaavan tason koulutuksen suorittaneeseen suomalaistaustaiseen naiseen nähden. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä taas palkkaero suomalaistaustaisiin miehiin verrattuna ei juurikaan vaihtele koulutusasteittain: se on noin 18-19 prosenttia kaikilla asteilla. Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakouluasteen suorittaneilla ulkomaalaistaustaisilla naisilla palkkaero suomalaistaustaiseen naiseen verrattuna on sekin 18-19 prosenttia (kuvio 4).

Korkeasti koulutettujen joukossa palkkaeroissa on vaihtelua myös koulutusalan ja sukupuolen mukaan. Kuviossa 5 on tarkasteltu korkeakoulutettujen ulkomaalaistaustaisten palkansaajien tuntipalkan mediaania suhteessa suomalaistaustaisiin sukupuolen ja koulutusalan mukaan.

Suurimmat palkkaerot tällä mittarilla ovat yleisesti kasvatusalojen, yhteiskunnallisten alojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alojen tutkinnon suorittaneilla ulkomaalaistaustaisilla verrattuna saman alan tutkinnon suorittaneisiin suomalaistaustaisiin. Miehillä lisäksi palvelualan tutkinnon suorittaneet korkeakoulutetut erottuvat suurella palkkaerolla suomalaistaustaisiin vastaavan tutkinnon suorittaneisiin (kuvio 5).

Alakohtaiset erot kertovat todennäköisesti siitä, että ulkomaalaistaustaisten on helpompi työllistyä oman alan töihin tiettyjen alojen tutkinnolla, kuten tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen tai terveys- ja hyvinvointialojen tutkinnolla. Tämä heijastuu muita koulutusaloja matalampina palkkaeroina suomalaistaustaisiin verrattuna. Muilla aloilla ulkomaalaistaustaisten on ehkä tyypillisempää työllistyä koulutustaan vastaamattomiin ja alemman vaatimustason töihin.

Kuvio 6 kertoo ammattiryhmien mediaanipalkoista ja ulkomaalaistaustaisten osuudesta korkeakoulutettujen palkansaajien joukossa. Pistekuvio havainnollistaa, miten ammattiryhmissä, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on suuri, ammattien mediaanipalkat ovat usein pienempiä kuin palkat niissä ammattiryhmissä, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on pieni (kuvio 6).

Palkkarakennetilaston vuoden 2022 tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisia korkeakoulutettuja työskentelee suomalaistaustaisia enemmän esimerkiksi palvelu- ja myyntityöntekijöinä sekä ammattiryhmässä muut työntekijät.

Ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu työskentelee Suomessa esimerkiksi toimistosiivoojana vain harvoin (3,9 % ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista), mutta osuus on silti 28-kertainen suomalaistaustaisiin verrattuna. Rahdinkäsittelijänä, varastotyöntekijänä ja linja-auton tai raitiovaunun kuljettajina ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu on 8 kertaa todennäköisemmin kuin korkeakoulutettu suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista on kuitenkin näissäkin ammattiryhmissä hyvin pieni osa, 2,1 prosenttia.

Korkeasti koulutetut ulkomaalaistaustaiset tekevät suomalaistaustaisia enemmän töitä ammateissa, joissa korkeakoulutusta ei tarvita ja palkkatasokin on matalampi. Potentiaalia melko varmasti hukataan, kun korkeakoulutettua ulkomaalaistaustaista väestöä ei saada koulutusta vastaaviin tehtäviin samalla tavalla kuin suomalaistaustaisia.

Palkkojen perusteella tässä on kuitenkin tapahtunut muutosta 2010-luvulla: korkeakoulutettujen suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten palkkaero on kaventunut noin 18 prosentista vuonna 2012 noin 12 prosenttiin vuonna 2022 (kuvio 7).

Huomionarvoista on, että palkkaeron kaventuminen on tapahtunut lähinnä miesten joukossa. Korkeakoulutetun ulkomaalaistaustaisen miehen palkkaero suomalaistaustaiseen mieheen nähden on kaventunut yli yhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 2012 vuoteen 2022, kun naisilla vastaavaa kaventumista on vain reilun yhden prosenttiyksikön verran.

Ainakin yksi taustatekijä keskimääräiseen miesten palkkaeron muutokseen on IT-alan viime vuosien nousu ulkomaalaistaustaisten työllistäjänä. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten miespuolisten sovellusarkkitehtien ja sovellussuunnittelijoiden yhteenlaskettu lukumäärä on palkkarakennetilaston tietojen perusteella noin 12-kertaistunut samaan aikaan, kun suomalaistaustaisten määrä on 4-kertaistunut. Näiden ammattiryhmien ansiotaso on keskimääräistä korkeampi, joten suhteellinen muutos ammattiryhmien työntekijämäärissä vaikuttaa miesten palkkaeroja kaventavasti.

Palkkaerot suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten korkeakoulutettujen välillä johtuvatkin pitkälti sijoittumisesta eri ammattiryhmiin. Kun tarkastellaan korkeakoulutettuja, jotka työskentelevät erityisasiantuntijoina tai asiantuntijoina, palkkaeroa ei ole tai se ennemminkin kääntyy ulkomaalaistaustaisten hyväksi.

Pienenevätkö palkkaerot tulevaisuudessa?

Tässä artikkelissa on tarkasteltu sitä ulkomaalaistaustaisten joukkoa, joka on työllistynyt palkansaajiksi suomalaisille työmarkkinoille. Ulkomaalaistaustaisilla voi olla suuria vaikeuksia alun alkaen työllistyä Suomessa. Ulkomaalaistaustaisena työllistytään myös suomalaistaustaisia useammin koulutusta vastaamattomaan työhön.

Tilastot kuitenkin kertovat, että kun ulkomaalaistaustainen työllistyy palkansaajaksi asiantuntija- tai erityisasiantuntija-ammatteihin, palkkataso on nyt keskimäärin vastaava tai parempi kuin suomalaistaustaisilla asiantuntijoilla tai erityisasiantuntijoilla.

Vaikuttaa siltä, että asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammateissa on viime vuosina tapahtunut tai tapahtumassa sellaista rakenteellista muutosta, joka näkyy ulkomaalaistaustaisten suhteellisesti parantuneina palkkoina suomalaistaustaisiin nähden. Samalla on muistettava, että ulkomaalaistaustaisten työllistymisessä ja sijoittumisessa työmarkkinoilla on haasteita, joita taklaamalla voisimme saada tämän kasvavan väestönosan osaamisen nykyistä tehokkaammin käyttöön.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen työelämä ja palkat -ryhmässä.

Lähteitä

Baumgartner, Tarja 2023. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Baumgartner, Tarja 2024. Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Sutela, Hanna 2024. Millaisia töitä ulkomaalaistaustaiset tekevät? IT-ala noussut yhdeksi keskeisistä työllistäjistä. Tieto&trendit, Tilastokeskus.

Taskinen, Pertti 2024. Työttömyys on iskenyt erityisesti ulkomaalaisiin – onko käännettä näköpiirissä? Tieto&trendit, Tilastokeskus.