Julkaistu: 9.5.2018
Aikuiskoulutuspäivien määrä laskenut
Henkilön saamien aikuiskoulutuspäivien määrä on laskenut hieman viimeisen viiden vuoden aikana. Myös työnantajan tukeman henkilöstökoulutuksen määrä väheni. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimus 2017 tiedoista.
Aikuiskoulutuspäivien määrä henkeä kohden vuosina 1990, 1995, 2000, 2006, 2012 ja 2017 (18–64-vuotias väestö)
Aikuiskoulutuspäivät ovat vähentyneet koko vuosituhannen ajan. Vielä vuosituhannen alussa koulutuspäivien määrä oli 13 päivää henkeä kohden. Tämän jälkeen pudotusta on ollut 1-2 koulutuspäivää jokaisen tutkimuskerran välillä. Tutkimuksia on tehty vuodesta 1990 alkaen noin viiden vuoden välein.
Kun 18–64-vuotias suomalainen oli vuonna 2012 keskimäärin vajaat yhdeksän päivää aikuiskoulutuksessa, niin vuonna 2017 koulutuspäivien määrä oli pudonnut noin puoli päivää, eli reiluun kahdeksaan päivään. Lasku johtuu aikuiskoulutukseen osallistumisasteen laskusta. Viisi vuotta sitten osallistumisaste (52 %) oli neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2017 (48 %). Sen sijaan aikuiskoulutukseen kyseisenä vuonna osallistunut 18–64-vuotias suomalainen oli koulutuksessa molempina tutkimusvuosina keskimäärin yhtä kauan, eli noin 17 koulutuspäivän verran.
Naiset olivat miehiä enemmän aikuiskoulutuksessa vuonna 2017. Kun naiset olivat koulutuksessa keskimäärin 10 päivää, oli miesten keskimääräinen koulutuspäivien määrä kolme päivää alhaisempi, eli seitsemän päivää. Iän mukaan tarkasteltuna eniten aikuiskoulutuksessa olivat 18–44-vuotiaat, keskimäärin 11–12 päivää. Heitä vanhemmilla, 45–64-vuotiailla, koulutuspäivien määrä oli huomattavasti alhaisempi, 3–5 päivää.
Myös henkilöstökoulutuksen määrässä hienoista laskua
Suomalainen 18–64-vuotias palkansaaja oli keskimäärin reilut neljä päivää osittain tai kokonaan työnantajan tukemassa henkilöstökoulutuksessa vuonna 2017. Koulutuspäivien määrä on laskenut hieman vuodesta 2012. Tällöin koulutusta saatiin keskimäärin viisi päivää vuodessa.
Miehet ja naiset saivat henkilöstökoulutusta keskimäärin yhtä paljon. Molemmilla sukupuolilla koulutuspäivien määrä oli reilut neljä vuonna 2017. Henkilön sosioekonominen asema vaikuttaa saatujen koulutuspäivien määrään enemmän kuin sukupuoli. Ylempien toimihenkilöiden sosioekonomiseen luokkaan kuuluva 18–64-vuotias palkansaaja sai työnantajan tukemaa koulutusta keskimäärin yli kaksinkertaisen määrän verrattuna työntekijöiden sosioekonomiseen asemaan kuuluvaan palkansaajaan.
Henkilöstökoulutuspäivien määrä palkansaajaa kohden sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2017 (18–64-vuotiaat palkansaajat)
Keskimääräistä enemmän henkilöstökoulutusta saivat 18–35-vuotiaat, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, valtiosektorilla työskentelevät sekä kaupunkimaisissa kunnissa asuvat.
Muussa kuin työhön tai ammattiin liittyvässä aikuiskoulutuksesssa opiskeltiin keskimäärin päivän verran
Vuonna 2017 opiskelivat 18–64-vuotiaat suomalaiset keskimäärin reilun päivän yleissivistys- tai harrastustavoitteisesti. Tämä on selvästi vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vuonna 2012 koulutuspäivien määrä henkeä kohden oli vajaat kolme päivää.
Naiset opiskelivat yleissivistys- tai harrastustavoitteisesti selvästi miehiä enemmän. Naisten koulutuspäivien odotusarvo oli vajaat kaksi päivää, miesten vajaan päivän. Keskimääräistä enemmän koulutuspäiviä muussa kuin työhön tai ammattiin liittyvässä aikuiskoulutuksessa oli myös 25–44-vuotiailla ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvilla.
Koulutuspäivien määrän tarkastelussa käytetään laskennallista koulutuspäivien odotusarvoa koko perusjoukolle, joka saadaan kertomalla koulutukseen osallistuneiden koulutuspäivien keskiarvo osallistumistodennäköisyydellä.
Lähde: Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017, Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Ruuskanen 029 551 3620, Helena Niemi 029 551 2488, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (281,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
Päivitetty 9.5.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Aikuiskoulutukseen osallistuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=2489-6918. Koulutuksen kesto 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/aku/2017/02/aku_2017_02_2018-05-09_tie_001_fi.html