Julkaistu: 11.12.2015
Arvonlisäys kasvoi parhaiten Lapissa ja Uudellamaalla vuonna 2013
Alueellinen arvonlisäys kasvoi käyvin hinnoin mitattuna vielä vuonna 2013 koko maassa ja 12 maakunnassa. Näistä parhaiten pärjäsivät Lappi, Uusimaa ja Pohjois-Karjala. Lapissa käypähintainen kasvu oli hyvä, yli neljä prosenttia, Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa vajaat kolme prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusiin tietoihin vuosilta 2000-2013.
Maakuntien arvonlisäyksen käypähintainen muutos vuonna 2013, %
Lapin kasvu johtui etenkin kahdesta toimialasta, metallien jalostuksesta ja energiatuotannosta. Uudenmaan kasvu taas nojasi pääosin sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen sekä jossain määrin kemian teollisuuteen. Pohjois-Karjalassa taas oli useita kasvutoimialoja. Heikoiten vuonna 2013 arvonlisäys kehittyi Kainuussa ja Päijät-Hämeessä.
Työllisyyskehityksen kuva oli alueilla huomattavasti tuotannon kehitystä harmaampi. Vain Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla työllisyys kasvoi yli yhden prosentin. Pohjois-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa työllisten määrä kasvoi hivenen. Muissa maakunnissa työllisyys laski. Absoluuttisesti työllisten määrä laski eniten Keski-Suomessa.
Aluetalouden kehityksen tarkasteluun voidaan ottaa mukaan myös väkiluvun muutos ja eliminoida laskennassa hintojen muutos. Silloin selvästi parhaiten kasvoi Lappi, jonka asukaskohtainen bruttokansantuote kasvoi kiintein hinnoin yli kolme prosenttia. Lähinnä oli Ahvenanmaa, jossa kasvua oli vajaa prosentti. Uudellamaalla tilanne säilyi ennallaan ja Pohjois-Karjalassa oli lievää kasvua. Muilla alueilla asukaskohtainen bruttokansantuote laski vuonna 2013. Suurinta lasku oli Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa verrattain hyvin
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden kasvoivat nimellisesti eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, yli 5 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä. Myös Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien tulokehitys oli koko Suomea parempaa. Sen sijaan suurempien, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien kasvu oli koko maan heikointa.
Asukaslukuun suhteutettujen käytettävissä olevien tulojen muutos maakunnittain vuonna 2013, %
Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun kotitalouksien saamista palkoista ja muista palkansaajakorvauksista, omaisuus- ja muista tuloista sekä sosiaalietuuksista vähennetään maksetut tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksetut tulonsiirrot. Manner-Suomen maakunnissa asuvan kulutukseen ja säästämiseen jäävät tulot olivat enimmillään uusimaalaisilla, noin 23 000 euroa asukasta kohti. Tulojen kasvukärkeä pitävän Etelä-Pohjanmaan käytettävissä olevat tulot olivat sen sijaan 18 900 euroa asukasta kohden, mikä oli keskimääräistä suomalaista 1 500 euroa vähemmän. Ahvenanmaa piti yli 4 prosentin kasvullaan edelleen paikkansa Suomen maakuntien huipulla, kun tulot kasvoivat 23 800 euroon asukasta kohden.
Liitetaulukossa 2 on esitetty asukaslukuun suhteutettujen käytettävissä olevien tulojen muutos maakunnittain vuonna 2013.
Lähde: Aluetilinpito 2013, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aku Alanen 029 551 3320, Olli Pirinen 029 551 3365, Eljas Tuomaala 029 551 2723, aluetilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Aluetilinpito (11.12.2015)
Päivitetty 11.12.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Aluetilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-3393. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/altp/2013/altp_2013_2015-12-11_tie_001_fi.html