Etusivu > Tilastot > Aluevaalit > 2022 > 04 > Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi aluevaaleissa 2022

Julkaistu: 16.2.2022

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi aluevaaleissa 2022

Aluevaaleissa valittiin 1 379 aluevaltuutettua 10 584 ehdokkaasta. Kokoomus oli aluevaalien suurin puolue 21,6 prosentin ääniosuudella ja eniten paikkoja aluevaltuustoista sai Keskusta, 297 paikkaa (21,5 %). Kokoomus sai 289 paikkaa (21,0 %) ja SDP 277 paikkaa (20,1 %).

Miesten ja naisten osuus valituista puolueen ja iän mukaan aluevaaleissa 2022, %

Aluevaltuustoihin valituista enemmistö (53,3 %) oli naisia. Naisten osuus oli suurin Vihreän liiton valituista (83,3 %) ja pienin Perussuomalaisten valituista (33,5 %). Ehdokkaista naisia oli 45,4 prosenttia.

Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 50,3 vuotta, miesehdokkaiden 51,5 ja naisehdokkaiden 48,7 vuotta. Ehdokkaista 2 996 oli 60 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista oli 24 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 366. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat olivat KD:lla, 60 vuotta täyttäneiden osuus oli 37,5 prosenttia ja keski-ikä 53 vuotta. Eduskuntapuolueista nuorimmat ehdokkaat olivat Vihreällä liitolla, joista 34,2 prosenttia oli alle 40-vuotiaita ja keski-ikä 45,1 vuotta.

Aluevaltuustoihin valittujen keski-ikä oli 51,1 vuotta, miesten 53,6 vuotta ja naisten 49,0 vuotta. Nuorimpia olivat Vihreiden aluevaltuutetut, keski-ikä 40,0 vuotta ja vanhimpia Kristillisdemokraattien valitut, keski-ikä 56,5 vuotta. Alle 30-vuotiaita valittiin 66 (4,8 %) ja 60 vuotta täyttäneitä 416 (30,2 %).

Ehdokkaiksi oli asettunut 3 miestä ja 2,4 naista tuhatta äänioikeutettua miestä/naista kohden. Kuntavaaleissa naisten ehdokkuus on ollut kaikissa ikäluokissa miehiä alemmalla tasolla. Vuoden 2022 aluevaaleissa lähes kaikissa ikäluokissa aina 50-vuotiaisiin saakka naisten osuus ehdokkaista oli suurempi kuin miesten.

Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Suhteellisesti eniten naisehdokkaita oli Kanta-Hämeessä (50,2 %). Selkeästi muita alueita vähemmän naisehdokkaita oli Kainuussa ja Päijät-Hämeessä, alle 40 prosenttia ehdokkaista.

Yhteensä 13 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin valittiin naisenemmistö. Naisten osuus valituista oli suurin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (68,4 %) ja pienin Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (44,1 %).

Naisten osuus ehdokkaista ja valituista hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, %

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista 80 prosenttia oli ehdokkaana myös 2021 kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita oli Perussuomalaisilla, joista lähes 95 prosenttia oli ehdolla myös kuntavaaleissa. Vähiten myös kuntavaaleissa olleita ehdokkaita oli Liike Nyt -puolueella hieman yli 50 prosenttia. Suurin osa ehdokkaista oli 2021 kuntavaaleissa saman puolueen ehdokkaana kuin nyt.

Valituiksi tulleista noin 84 prosenttia oli ehdokkaana myös vuoden 2021 kuntavaaleissa. Suhteellisesti eniten aluevaltuustoihin valittiin kuntavaaleissa ehdokkaana olleita Perussuomalaisista (96,8 %) ja vähiten RKP:stä (71,1 %).

Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia, oli ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Äänioikeutetuista vieraskielisiä oli hieman yli kuusi prosenttia, ehdokkaista 2,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli Vihreällä liitolla (4,0 %) ja Kristillisdemokraateilla (3,4 %). Eduskuntapuolueiden ulkopuolisessa ryhmässä vieraskielisten osuus ehdokkaista oli keskiarvoa suurempi (3,8 %). Vieraskielisten ehdokkaiden osuus oli pienin Perussuomalaisilla (1,2 %) ja Liike Nyt -puolueella (1,2 %).

Valituiksi tulleista vieraskielisiä oli 15, eli hieman yli yksi prosentti.

Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) aluevaaleissa 2022, %

Ehdokkaissa oli 27 eri maan kansalaisia. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia oli hieman yli neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia oli ehdokkaana 66 henkilöä. Suomen kansalaisia, joilla oli myös jonkin toisen maan kansalaisuus, oli ehdokkaana 163 (1,5 %). Kaikista äänioikeutetuista kaksoiskansalaisia oli 2,1 prosenttia.

Ehdokkaista yli 93 prosentilla oli jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut hieman yli 76 prosenttia. Tämä selittyy osittain äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Eduskuntapuolueista korkein koulutustaso oli Vihreän liiton ehdokkailla, joista lähes 68 prosentilla oli korkeakouluasteen tutkinto. Kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon oli suorittanut 47 prosenttia, äänioikeutetuista 23 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat olivat keskimääräistä korkeammin koulutettuja, RKP:n ehdokkaista 63,7 ja Kokoomuksen 60,0 prosentilla oli korkeakouluasteen tutkinto.

Valituista 97 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Korkeimmin koulutettuja olivat Vihreän liiton valitut. Heistä korkeakouluasteen tutkinto oli noin 83 prosentilla.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2022, %

	Vain perusaste	Toinen aste	Alin korkea- aste	Alempi korkea- koulu- aste	Ylempi korkea- kouluaste, tutkija- koulutus
Äänioikeutetut	23,8	44,2	9,5	12,2	10,3
Ehdokkaat	6,6	34,7	11,7	18,7	28,3
SDP	5,8	38,5	12,9	18,6	24,2
PS	11,1	51,1	10,9	14,9	12,0
KOK	4,6	22,3	13,0	18,4	41,6
KESK	4,6	28,2	16,1	18,6	32,5
VIHR	4,8	23,1	4,6	22,7	44,8
VAS	7,5	43,5	8,4	20,5	20,0
RKP	3,9	19,0	13,4	23,5	40,2
KD	6,7	31,1	13,5	18,1	30,7
LIIKE	9,0	42,6	11,0	21,7	15,7
Muut	9,8	47,1	11,1	15,8	16,2
Valitut	3,0	19,4	11,7	18,9	46,9
Miehet	1,5	14,0	12,4	22,4	49,7
Naiset	4,8	25,6	10,9	14,9	43,8

Ehdokkaista työllisiä oli vuoden 2020 lopussa 70 prosenttia ja työttöminä noin seitsemän prosenttia. Äänioikeutetuista työllisiä oli noin puolet ja työttöminä 7,6 prosenttia. Ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän (noin 17 %). Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli noin kolmannes. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan aluevaaleissa 2022, %

Kaikista 18–64 -vuotiaista ehdokkaista työllisiä on 80,4 prosenttia. Työllisyysaste on äänioikeutettujen 18–64 -vuotiaiden kohdalla 11,6 prosenttiyksikköä alempi. Pienin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työllisyysasteissa on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 6,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Suurin ero on Pohjois-Savossa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 83,4 prosenttia ja äänioikeutettujen 67,6 prosenttia.

Valituista oli työelämässä vielä suurempi osa kuin ehdokkaista. Kaikista valituista oli työllisiä noin 81 prosenttia, 18–64 -vuotiaista työllisten osuus oli 92,1 prosenttia. Eläkeläisiä valituista oli noin 13 prosenttia.

Ehdokkaissa oli enemmän yrittäjiä (ml. maa- ja metsätalousyrittäjät) kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista oli noin 14 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli 10 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten yrittäjiä oli ehdokkaana Liike Nyt -puolueella (30,2 %) ja toiseksi eniten Keskustalla (20,2 %), joista noin puolet oli maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Aluevaltuustoihin valituiksi tulleista työllisistä yrittäjiä oli 12,3 prosenttia, eniten Liike Nyt -puolueen (36,8 %) ja Keskustan valituista (19,8 %). Toimihenkilöitä valituista tulleista oli 79 prosenttia, eniten Vasemmistoliiton (88,3 %) ja Kristillisdemokraattien valituista (87,5 %). Työntekijöitä valituista oli 3,9 prosenttia, eniten Perussuomalaisissa (9,6 %).

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan aluevaaleissa 2022, %

Toimialoista eniten aluevaltuustoihin valittuja työllisti terveys- ja sosiaalipalvelut, valituiksi tulleista työllisistä toimialalla työskenteli vuoden 2019 lopussa 30,1 prosenttia. Toiseksi suurin toimiala oli julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus, jossa työllisistä valituista työskenteli 24,4 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 17,7 prosenttia ja julkisessa hallinnossa 4,8 prosenttia. Työllisistä valituista 42,3 prosenttia oli kuntasektorin palkansaajia. Valtiosektorilla työskenteli 16,0 prosenttia, yksityisen sektorin palveluksessa 29,4 prosenttia ja yrittäjinä 12,3 prosenttia valituista työllisistä valtuutetuista.

Työllisten äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen toimiala aluevaaleissa 2022

	Äänioikeutetut		Ehdokkaat		Valitut
	lkm	%	lkm	%	lkm	%
A Maa- ja metsätalous, kalastus	62 358	3,1	246	3,2	44	3,8
B-E Teollisuus	305 328	15,0	635	8,2	38	3,3
F Rakentaminen	149 694	7,4	252	3,3	21	1,8
G-H Kauppa ja kuljetus	338 511	16,6	711	9,2	51	4,4
I Majoitus ja ravitsemis- toiminta	73 884	3,6	169	2,2	5	0,4
J Informaatio ja viestintä	73 755	3,6	257	3,3	23	2,0
K-L Rahoitus ja vakuutus, kiinteistö- toiminta	51 149	2,5	168	2,2	16	1,4
M-N Muut liike-elämän palvelut	261 998	12,9	763	9,9	68	5,9
O Julkinen hallinto, maanpuolustus	96 689	4,8	898	11,6	283	24,4
P Koulutus	138 540	6,8	877	11,4	135	11,7
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut	360 425	17,7	1 877	24,3	349	30,1
R-U Muut palvelut	94 210	4,6	750	9,7	109	9,4
Tuntematon	28 913	1,4	114	1,5	16	1,4

Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 30 900 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo oli keskimäärin 39 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot olivat suurimmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella niin äänioikeutetuilla (25 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (34 500 euroa/vuosi). Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä oli Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli yli 10 000 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot olivat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla, alle 8 000 euroa.

Aluevaltuustoihin valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 42 200 euroa. Valituiksi tulleiden miesten tulojen mediaani oli 47 000 euroa ja naisten 39 200 euroa.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat			Valitut
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
Yhteensä	22 300	24 200	20 800	30 900	31 600	30 300	42 200	47 000	39 200
Itä- Uudenmaan	24 600	27 000	22 600	32 700	34 600	30 300	40 000	38 800	40 500
Keski- Uudenmaan	25 500	27 900	23 300	33 400	34 500	32 400	46 500	52 100	42 200
Länsi- Uudenmaan	25 900	28 300	24 100	34 500	35 900	33 100	47 100	55 000	41 900
Vantaan ja Keravan	24 500	26 500	22 900	32 600	34 500	31 700	46 200	55 600	42 100
Varsinais- Suomen	22 100	24 000	20 700	30 100	30 700	29 800	45 900	55 500	36 700
Satakunnan	21 400	23 500	19 900	30 700	30 600	30 900	39 100	44 200	37 000
Kanta- Hämeen	22 400	24 400	20 800	32 300	32 800	32 100	42 800	47 400	39 100
Pirkanmaan	21 900	24 000	20 400	30 800	31 600	30 000	43 000	51 500	38 600
Päijät- Hämeen	21 400	23 400	20 000	30 500	31 400	29 900	41 100	41 300	37 700
Kymen- laakson	21 400	23 700	19 600	30 200	31 600	28 700	36 200	37 300	34 200
Etelä- Karjalan	21 000	23 100	19 400	30 700	31 800	29 500	42 200	51 700	34 200
Etelä- Savon	20 200	21 500	19 300	30 800	30 800	31 000	39 700	40 700	39 200
Pohjois- Savon	21 100	22 600	20 000	31 500	32 500	30 500	48 300	62 900	45 100
Pohjois- Karjalan	19 700	20 800	18 900	28 000	27 900	28 000	40 500	48 600	34 600
Keski- Suomen	21 000	22 900	19 600	29 800	30 400	29 200	46 700	51 000	35 500
Etelä- Pohjanmaan	21 300	22 900	20 100	31 100	31 200	30 600	47 400	52 600	42 700
Pohjanmaan	22 200	24 500	20 400	30 700	32 500	28 300	42 900	48 300	34 500
Keski- Pohjanmaan	21 800	24 100	20 000	29 600	30 300	28 000	39 300	39 500	35 500
Pohjois- Pohjanmaan	22 000	23 800	20 600	30 700	31 300	30 000	45 300	46 300	44 000
Kainuun	20 800	22 200	19 700	29 400	29 900	28 500	36 600	39 400	35 300
Lapin	21 600	23 000	20 500	30 200	30 700	29 500	39 400	41 600	36 900

Valtakunnallinen ehdokasrekisteri on julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä sivuilla ( www.vaalit.fi ).

Lähde: Aluevaalit 2022, ehdokkaat ja valitut, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (543,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä aluevaaleissa 2022, % (16.2.2022)
• Liitetaulukko 2. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen (18-64-v.) työllisyysaste sukupuolen mukaan hyvinvointialueittain aluevaaleissa 2022, % (16.2.2022)
• Liitetaulukko 3. Ehdokkaiden taustatekijöitä puolueittain aluevaaleissa 2022 (16.2.2022)
• Liitetaulukko 4. Valittujen taustatekijöitä puolueittain aluevaaleissa 2022 (16.2.2022)

Kuviot

• Liitekuvio 1. Kuntavaaleissa 2021 valittujen ja uusien valtuutettujen osuus valituista aluevaaleissa 2022, % (16.2.2022)
• Liitekuvio 2. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan aluevaaleissa 2022, % (16.2.2022)

Laatuselosteet

• Aluevaalit, laatuseloste (16.2.2022)

---

Päivitetty 16.02.2022