Etusivu > Tilastot > Asunnot ja asuinolot > 2008 > Asuinolot Suomessa vuonna 2008

Asuinolot Suomessa vuonna 2008

Asuntoja oli yli 2,7 miljoonaa

Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli 2 768 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi lähes 36 000 asunnolla. Vuodesta 1990 asuntokanta on kasvanut 558 000 asunnolla eli noin 31 000 asunnolla vuosittain. Asuntokannan kasvu on hidastunut edellisestä vuosikymmenestä. Vielä 1980-luvulla asuntokanta kasvoi keskimäärin 37 000 asunnolla vuosittain. Asuntorakentaminen on keskittynyt kaupunkimaisiin kuntiin. Vuosina 1995-2008 valmistuneista asunnoista 77 prosenttia sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa. Vailla vakinaisia asukkaita oli 269 000 asuntoa. Tällaisten asuntojen määrä nousi edellisestä vuodesta 13 000 asunnolla. Vailla vakinaisia asukkaita oli 90 000 asuntoa enemmän kuin vuonna 1990.

Uudet asunnot yleensä kerrostaloissa

Noin puolet suomalaisista asui erillisissä pientaloissa, vaikka asunnoista vain 40 prosenttia (1 112 000) oli erillisissä pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli 382 000 eli 14 prosenttia asuntokannasta. Kaikista asunnoista oli kerrostaloissa lähes puolet (44%) eli 1 219 000 asuntoa, vaikka väestöstä vain kolmasosa asui kerrostaloissa. Vielä vuonna 1990 oli erillisiä pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja lähes yhtä paljon. Silloin kerrostaloissa oli asuntoja 939 000 ja erillisissä pientaloissa vain 4 000 asuntoa vähemmän. Yhdeksänkymmentäluvulla kerrostaloasuntojen osuus kuitenkin kasvoi. Vuoden 2008 lopussa oli kerrostaloasuntoja 106 000 enemmän kuin asuntoja erillisissä pientaloissa. Rivitalojen määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1970. Vuonna 1970 rivitaloasuntoja oli vain 30 000, vuoden 2008 lopussa jo 382 000.

Asuntojen keskipinta-ala 79 neliömetriä

Vuonna 2008 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,1 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 19 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 55 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Omistusasunnon keskipinta-ala oli 94 m2 ja vuokra-asunnon 54 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli noin 117 000. Toisaalta vain 26 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 405 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 830 000 eli noin 30 prosenttia koko asuntokannasta.

Asuntokunnan keskikoko 2,09 henkilöä

Vuonna 2008 asuntokuntia oli 2 499 000, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 1 015 000 eli 41 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli 2,09 henkilöä. Vielä vuonna 1970 keskikoko oli kolme henkilöä. Asuntokuntien koossa oli alueellista vaihtelua. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 2,03 henkilöä kun taas maaseutumaisissa kunnissa 2,23 henkilöä. Asuntokuntarakenne on erilainen maalla ja kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän (43 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (36 %). Asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa noin 81 neliömetriä ja henkilöä kohti pinta-alaa oli 39 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 58 neliömetriä, kahden henkilön asuntokunnalla 43 neliötä, mutta kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 21 neliömetriä asukasta kohti.

Omistusasunnoissa asuttiin väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun mittarina käytetään henkilöä kohti laskettua huoneistoalaa. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli keskimäärin 41 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 32 neliömetriä asukasta kohti.

Vuokra-asunnoista väljimmin asuttiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niissä asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä. Erot muihin vuokra-asuntoihin eivät olleet suuria. Aravavuokra-asunnoissa pinta-alaa henkeä kohti oli 32 neliötä ja korkotukivuokra-asunnoissa 30 neliömetriä. Asumisoikeusasunnoissa asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 31 neliömetriä.

Pinta-ala/henkilö (m2) asuntokunnan koon mukaan vuosina 1990-2008

Vuosi	Asuntokunnan koko
	Kaikki asuntokunnat	1 henkilö	2 henkilöä	3 henkilöä	4 henkilöä	5 henkilöä'	6 henkilöä.	7+ henkilöä
1990	31,4	51,8	37,0	29,4	25,0	21,7	19,0	14,8
1995	33,4	54,0	39,2	30,4	25,3	21,9	19,0	15,0
2000	35,3	55,6	40,8	31,4	26,0	22,5	19,4	15,4
2005	37,5	57,0	42,4	32,3	27,3	23,7	20,4	16,3
2008	38,6	58,0	43,3	32,9	28,0	23,3	20,9	16,7

Neljäsosa suomalaisista asui ahtaasti

Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2008 lopussa 228 000 ja ahtaasti asui yhteensä 947 000 henkilöä. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Yksin asuvaa henkilöä ei siis katsota ahtaasti asuvaksi. Ahtaasti asuvia asuntokuntia olikin 15 prosenttia muista kuin yksin asuvista asuntokunnista ja henkilöistä lähes joka neljäs asui ahtaassa asunnossa. Edellisestä vuodesta ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä väheni 2 300 asuntokunnalla ja ahtaasti asuvien henkilöiden määrä 11 000 henkilöllä.

Neljännes väestöstä asui vuokralla

Vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 31 prosenttia, mutta vuokralla asuvia oli 1,3 miljoonaa henkilöä eli neljäsosa väestöstä. Tämä selittyy sillä, että vuokra-asunnoissa asuu pienempiä asuntokuntia kuin omistusasunnoissa. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli 31.12.2008 noin 824 000. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 278 000 asunnolla vuodesta 1990. Asumisoikeusasuntoja oli vuoden 2008 lopussa yli 32 000. Näistä 43 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960 — 2008

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 70 prosenttia, 30-44-vuotiaiden asuntokunnista lähes kolmannes ja 45 vuotta täyttäneistä vuokralaisasuntokuntia oli enää 22 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli 45-74-vuotias. 43 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan, kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asunto-osakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumistapa.

Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa asui 24 000 65 vuotta täyttänyttä henkilöä

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 21 000, joista 3 300 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja 109 000 ja asukkaita yhteensä 148 000. Näistä 24 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 342 000 asunnosta oli 12 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui lähes puoli miljoonaa suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 72 000.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja Hermiö (09) 1734 3211, Arja Tiihonen (09) 1734 3272, Elina Aspblad-Huohvanainen (09) 1734 3232

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 15.12.2009