1. Asuntokanta 2009
Asuntoja yli 2,7 miljoonaa
Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 2 784 000 asuntoa, joista vailla vakinaisia asukkaita oli 267 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 16 500 asunnolla. Vuodesta 1990 asuntokanta on kasvanut 575 000 asunnolla eli noin 30 000 asunnolla vuosittain. Vailla vakinaisia asukkaita oli 88 000 asuntoa enemmän kuin vuonna 1990. Asuntokannan kasvu on hidastunut edellisestä vuosikymmenestä. Vielä 1980-luvulla asuntokanta kasvoi keskimäärin 37 000 asunnolla vuosittain. Asuntorakentaminen on keskittynyt kaupunkimaisiin kuntiin. Vuosina 1995-2009 valmistuneista asunnoista 77 prosenttia sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa.
Uudet asunnot yleensä kerrostaloissa
Noin puolet suomalaisista asui erillisissä pientaloissa, vaikka asunnoista vain 40 prosenttia (1 126 000) oli erillisissä pientaloissa. Rivitaloasuntoja oli 380 000 eli 14 prosenttia asuntokannasta. Kaikista asunnoista oli kerrostaloissa 44 prosenttia eli 1 221 000 asuntoa, vaikka väestöstä vain kolmasosa asui kerrostaloissa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä perheitä tai asuntokuntia kuin rivi- ja pientaloissa.
Vielä vuonna 1990 oli erillisiä pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja lähes yhtä paljon. Silloin kerrostaloissa oli asuntoja 939 000 ja erillisissä pientaloissa vain 4 000 asuntoa vähemmän. Yhdeksänkymmentäluvulla kerrostaloasuntojen osuus kuitenkin kasvoi. Vuoden 2009 lopussa oli kerrostaloasuntoja 96 000 enemmän kuin asuntoja erillisissä pientaloissa. Rivitalojen määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1970. Vuonna 1970 rivitaloasuntoja oli vain 30 000, vuoden 2009 lopussa jo 380 000.
Asuntojen keskipinta-ala 79 neliömetriä
Vuonna 2009 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,4 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 19 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 55 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Omistusasunnon keskipinta-ala oli 94 m2 ja vuokra-asunnon 54 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli noin 117 000. Toisaalta vain 26 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 408 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 832 000 eli noin 30 prosenttia koko asuntokannasta.
Taulukko 1. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970–2009
Vuosi | Talotyyppi | ||||
Kaikki rakennukset | Erilliset pientalot | Rivi- ja ketjutalo | Asuinkerrostalot | Muut rakennukset | |
1970 | 60,0 | 66,0 | 73,0 | 51,0 | 54,0 |
1980 | 69,3 | 83,6 | 71,7 | 54,8 | 55,5 |
1990 | 74,4 | 95,3 | 70,2 | 55,8 | 59,7 |
2000 | 76,5 | 101,9 | 70,0 | 56,1 | 59,8 |
2009 | 79,4 | 108,0 | 71,1 | 56,5 | 60,9 |
Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marja Hermiö (09) 1734 3211, Arja Tiihonen (09) 1734 3272, Elina Aspblad-Huohvanainen (09) 1734 3232, asuminen@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 12.11.2010
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. Yleiskatsaus 2009,
1. Asuntokanta 2009
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/asas/2009/01/asas_2009_01_2010-11-12_kat_001_fi.html