Etusivu > Tilastot > Asunnot ja asuinolot > 2015 > yleiskatsaus > 2. Asuntokunnat ja asuinolot 2015

2. Asuntokunnat ja asuinolot 2015

Asuntokunnan keskikoko 2,04 henkilöä

Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut jo usean vuosikymmenen ajan ollen 75 prosenttia kaikista asuntokunnista vuoden 2015 lopulla. Kaikkiaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2 634 000, joista yhden henkilön asuntokuntia oli 1 112 000 eli 42 prosenttia. Asuntokunnan keskikoko oli 2,04 henkilöä vuonna 2015, kun se vielä vuonna 1970 oli kolme henkilöä.

Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan 1970–2015, lkm

Asuntokuntien koossa oli alueellista vaihtelua. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 2,00 henkilöä kun taas maaseutumaisissa kunnissa 2,13 henkilöä. Asuntokuntarakenne on erilainen maalla ja kaupungeissa. Kaupungeissa on enemmän (44 %) yksinasuvien asuntokuntia kuin maaseutumaisissa kunnissa (39 %).

Suomalaisista noin puolet asuu pientaloissa

Puolet suomalaisista asui erillisissä pientaloissa, vaikka vakinaisesti asutuista asunnoista vain 40 prosenttia oli erillisissä pientaloissa. Asuttuja rivitaloasuntoja oli 360 000 eli 14 prosenttia asuntokannasta. Vakituisesti asutuista asunnoista oli kerrostaloissa 45 prosenttia, vaikka väestöstä runsas kolmasosa asui kerrostaloissa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä perheitä tai asuntokuntia kuin rivi- ja pientaloissa.

Taulukko 2. Asuntokunnat ja henkilöt talotyypin mukaan 2015

Talotyyppi	Asuntokuntia	%	Henkilöitä	%
Kaikki asuntokunnat	2 634 339	100,0	5 363 637	100
Erillisessä pientalossa (omakoti- tai paritalossa) asuvat	1 052 851	40,0	2 682 165	50,0
Rivitalossa asuvat	361 507	13,7	709 363	13,2
Asuinkerrostalossa asuvat	1 173 686	44,6	1 892 748	35,3
Muu rakennus (liikerakennuksessa ym. asuvat)	46 295	1,8	79 361	1,5

Asuntokunnalla oli käytössään asuinpinta-alaa keskimäärin noin 82 neliömetriä ja henkilöä kohti pinta-alaa oli 40 neliömetriä. Henkilöä kohti laskettu pinta-ala pienenee merkittävästi asuntokunnan koon kasvaessa. Yksin asuvalla oli käytössään keskimäärin 60 neliömetriä, kahden henkilön asuntokunnalla 44 neliötä, mutta kuuden henkilön asuntokunnalla oli enää 21 neliömetriä asukasta kohti.

Taulukko 3. Pinta-ala henkilöä kohden (m2) asuntokunnan koon mukaan vuosina 1985–2015

Vuosi	Asuntokunnan koko
	Kaikki asuntokunnat	1 henkilö	2 henkilöä	3 henkilöä	4 henkilöä	5 henkilöä	6 henkilöä	7+ henkilöä
1985	28,9	48,6	34,3	27,6	24,1	21,2	18,7	15,2
1990	31,4	51,8	37,0	29,4	25,0	21,7	19,0	14,8
1995	33,4	54,0	39,2	30,4	25,3	21,9	19,0	15,0
2000	35,3	55,6	40,8	31,4	26,0	22,5	19,4	15,4
2005	37,5	57,0	42,4	32,3	27,3	23,7	20,4	16,3
2010	39,1	58,6	43,6	33,0	28,2	24,4	21,0	16,9
2015	40,1	59,8	44,3	33,4	28,3	24,6	21,0	16,9

Vajaa viidesosa suomalaisista asui ahtaasti

Ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2015 lopussa 228 000 ja ahtaasti asui yhteensä 940 000 henkilöä. Ahtaasti asuva on asuntokunta, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Yksin asuvaa henkilöä ei tällöin katsota ahtaasti asuvaksi. Koko asuntoväestöstä vajaa viidennes asui ahtaassa asunnossa. Aikaisemmin ahtaasti asuvien määrä väheni vuosittain, mutta vuodesta 2013 määrä kääntyi kasvuun. Vuonna 2015 ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä lisääntyi noin tuhannella ja henkilöiden määrä lisääntyi noin 3 000 henkilöllä.

Omistusasunnoissa asuttiin väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun mittarina käytetään henkilöä kohti laskettua huoneistoalaa. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli keskimäärin 43 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 32 neliömetriä asukasta kohti.

Vuokra-asunnoista väljimmin asuttiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Niissä asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä. Erot muihin vuokra-asuntoihin eivät olleet suuria. Arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa pinta-alaa henkeä kohti oli 31 neliömetriä. Asumisoikeusasunnoissa asuinpinta-alaa asukasta kohti oli 33 neliömetriä.

Vuokra-asunnoissa pääosin 1–2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 86 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 70 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 6 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 18 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2015 lopulla kaikkiaan noin 838 000, joista 329 000 oli arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli 509 000.

Kuvio 3. Asuntokuntarakenne vuokra-asunnoissa, osuus (%) vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista asuntokunnan koon mukaan 2015

Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2015 lopulla 2 634 000. Runsaasta miljoonasta vakinaisesti asutusta kerrostaloasunnosta yli puolet oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin 117 000 vuokra-asuntoa, mikä on noin kolmannes asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli 33 000 vuokra-asuntoa.

Neljännes väestöstä asui vuokralla

Vuoden 2015 lopulla vakinaisesti asutuista asunnoista vuokra-asuntojen osuus oli 32 prosenttia. Vuokralla asuvia oli 1,4 miljoonaa henkilöä eli neljäsosa väestöstä. Vuokra-asunnoissa asuu keskimäärin pienempiä asuntokuntia tai perheitä kuin omistusasunnoissa. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2015 lopulla kaikkiaan noin 838 000, joista 39 prosenttia oli valtion tukemien arava- ja korkotukirajoitusten piirissä. Edellisvuodesta arava- ja korkotukirajoitusten piirissä olevien vuokra-asuntojen osuus kaikista vakinaisesti asutuista vuokra-asunnoista pieneni. Aravarajoituksista vapautuneet asunnot kasvattivat muuta vuokra-asuntokantaa. Myös asuntorahastojen ja muiden valtakunnalisten vuokrataloyhtiöiden asuntotuotanto lisäsi vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa. Vakinaisesti asuttuja asumisoikeusasuntoja oli vuoden 2015 lopussa 40 000. Näistä 45 prosenttia sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 4. Asunnot hallintaperusteen mukaan 1960–2015

Vuokra-asuminen on etenkin nuorten asuntokuntien asumismuoto. Asuntokunnan vanhimman henkilön iän kasvaessa vähenee vuokralla asuvien asuntokuntien osuus. Asuntokunnista, joiden vanhin henkilö on alle 30-vuotias, vuokralla asui 76 prosenttia, 30-44-vuotiaiden asuntokunnista kolmannes ja 45 vuotta täyttäneistä vuokralaisasuntokuntia oli enää 22 prosenttia. Talon omisti todennäköisimmin asuntokunta, jonka vanhin henkilö oli 45-74-vuotias. 43 prosenttia tämän ikäluokan asuntokunnista asui omistamassaan talossa. Sen sijaan kun asuntokunnan vanhin oli iäkkäämpi, oli oman talon omistaminen jo harvinaisempaa. Iäkkäämpänä asunto-osakkeen omistaminen oli kaikkein yleisin asumistapa.

Ensiasunnon ostajia 20 500 vuonna 2015

Vuonna 2015 asuntoväestöön kuului 20 500 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 14 000 henkilöllä (40 prosenttia) verrattuna vuoteen 2006. Ensiasunnon ostajalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on ostanut osakemuotoisen asunnon ja vapautettu varainsiirtoverosta ensiasunnon ostajana. Kiinteistömuotoisen ensiasunnon ostaneet eivät ole mukana tilastossa.

Osakemuotoisen ensiasunnon ostajat keskittyvät kaupunkeihin. Suurin osa, 62 prosenttia, ensiasunnon ostajista asui ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. 19 prosenttia ensiasunnon ostajista asui Helsingissä.

Kuvio 5. Ensiasunnon ostajat asuinkunnan mukaan 2006–2015, henkilöitä

Vuonna 2015 osakemuotoisen ensiasunnon ostaneiden keski-ikä oli 28 vuotta. Kaikista ensiasunnon ostajista asui ostamassaan asunnossa 16 000 henkilöä vuoden lopussa. Henkilöt jakautuivat 13 000:een asuntokuntaan, joista 4 900 oli yhden hengen asuntokuntia.

Varainsiirtoverosta vapautetaan 18 - 39 -vuotiaat, jotka eivät ennestään omista asuntoa ja jotka ostavat asunnon omaan käyttöönsä. Ensiasuntoon on muutettava kuuden kuukauden sisällä ostohetkestä, mistä johtuen kaikki ensiasunnon ostajat eivät asu tilaston viiteajankohtana ostamassaan asunnossa. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit.

Vanhempiensa luona asui pääkaupunkiseudulla asuvista 20–29 -vuotiaista 15 prosenttia vuonna 2015. Osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2005. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista 20–29 -vuotiaista 17 prosenttia asui vanhempiensa luona vuonna 2015. Osuus on vähentynyt 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2005, mutta se on edelleen korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla.

Hissittömiä asuinkerrostaloja suhteellisen paljon

Yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 24 000, joista 3 200 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja 104 000 ja asukkaita yhteensä 142 000. Heistä 24 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Tasan kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 349 000 asunnosta oli 16 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 416 000 suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 80 000.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Juho Keva 029 551 3601, Marja Hermiö 029 551 3211, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 13.10.2016