Etusivu > Tilastot > Asunnot ja asuinolot > 2020 > yleiskatsaus > 1. Asuntokanta 2020

1. Asuntokanta 2020

Asuntoja 3 miljoonaa

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli noin 3 124 000 asuntoa, joista vailla vakinaisia asukkaita oli noin 358 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 49 000 asunnolla. Vuodesta 1990 asuntokanta on kasvanut 931 000 asunnolla eli keskimäärin 31 000 asunnolla vuosittain. Vailla vakinaisia asukkaita oli 201 000 asuntoa enemmän kuin vuonna 1990. Asuntokannan kasvu on hidastunut edellisistä vuosikymmenistä. Eniten asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980- luvuilla. Asuntorakentaminen on keskittynyt kaupunkimaisiin kuntiin. Vuosina 1995–2020 valmistuneista asunnoista 80 prosenttia sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa.

Kerrostaloasuntoja 47 prosenttia kaikista asunnoista

Vielä vuonna 1990 erillisiä pientaloasuntoja ja kerrostaloasuntoja oli lähes yhtä paljon. Silloin kerrostaloissa oli asuntoja 939 000 ja erillisissä pientaloissa vain 4 000 asuntoa vähemmän. Yhdeksänkymmentäluvulla kerrostaloasuntojen osuus kuitenkin kasvoi. Vuoden 2020 lopussa kerrostaloasuntoja oli 47 prosenttia kaikista asunnoista eli noin 1 468 000, mikä on 289 000 enemmän kuin asuntoja omakoti- ja paritaloissa. Rivitalojen määrä on yli kymmenkertaistunut vuodesta 1970. Vuonna 1970 rivitaloasuntoja oli vain 30 000, vuoden 2020 lopussa jo 420 000.

Hissittömiä asuinkerrostaloja suhteellisen paljon

Vuodesta 2005 alkaen uusiin vähintään kolmekerroksisiin asuinkerrostaloihin on rakennettava hissi. Vuosina 1995–2004 hissi oli pakollinen vähintään nelikerroksisissa asuinkerrostaloissa. Vuonna 2020 yli kolmekerroksisia kerrostaloja oli noin 26 500, joista 2 200 oli hissittömiä rakennuksia. Yli kolmekerroksisissa hissittömissä kerrostaloissa oli asuntoja noin 64 000 ja asukkaita yhteensä 85 000. Heistä 14 000 oli 65 vuotta täyttäneitä. Tasan kolmekerroksisissa taloissa hissi oli vielä harvinaisempi. Kolmekerroksisissa rakennuksissa olevista 355 000 asunnosta oli 24 prosenttia talossa, jossa oli hissi. Hissittömissä kolmekerroksisissa taloissa asui 362 000 suomalaista, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 76 000.

Vuonna 2020 valmistui 35 800 uutta asuntoa

Vuonna 2020 omakoti- ja paritaloasuntoja valmistui 6 300, rivitaloasuntoja 2 900 ja kerrostaloasuntoja 26 300. Pääkaupunkiseudulle valmistui noin 13 100 uutta asuntoa, joista kerrostaloasuntoja oli 11 300. Pääkaupunkiseudun uusista kerrostaloasunnoista 65 prosenttia oli vuokra-asuntoina vuoden 2020 lopussa.

Kuvio 1. Vuonna 2020 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan, lkm

Uusissa, vuonna 2020 valmistuneissa kerrostaloissa oli noin 15 200 vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa. Näistä noin 4 400 oli valtion tukemia korkotukivuokra-asuntoja.

Asuntojen keskipinta-alassa suuria eroja

Vuonna 2020 asunnon keskimääräinen huoneistoala oli 79,4 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on kasvanut vuodesta 1970 noin 20 neliömetrillä. Yksiöiden keskipinta-ala oli 34 m2, kaksioiden 54 m2, kolmen huoneen ja keittiön asunnossa puolestaan 79 m2. Asuntojen keskikoon kasvusta huolimatta alle 30 neliön kokoisia asuntoja oli 145 000. Toisaalta vain 27 prosenttia asunnoista oli pinta-alaltaan sata neliömetriä tai enemmän. Yhden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistoja oli 481 000 eli 15 prosenttia asuntokannasta. Yleisin huoneistotyyppi oli kaksio. Kaikkiaan kaksioita (kahden huoneen ja keittiön tai keittokomeron huoneistot) oli 938 000 eli 30 prosenttia koko asuntokannasta.

Taulukko 1. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970–2020

Vuosi	Talotyyppi
	Kaikki rakennukset	Erilliset pientalot	Rivi- ja ketjutalot	Asuinkerrostalot	Muut rakennukset
1970	60,0	66,0	73,0	51,0	54,0
1980	69,3	83,6	71,7	54,8	55,5
1990	74,4	95,3	70,2	55,8	59,7
2000	76,5	101,9	70,0	56,1	59,8
2010	79,5	108,4	71,2	56,5	60,7
2015	80,0	111,0	71,3	56,4	60,9
2019	79,3	112,3	71,4	55,6	60,3
2020 1)	79,4	112,8	71,3	55,5	61,8

1) Talotyyppi muodostettu rakennusluokitus 2018 pohjalta.

Omistusasunnon keskipinta-ala oli 97 m2, omistusasunnoista suurin osa on pientaloissa. Sen sijaan vuokra-asunnoista suurin osa on kerrostaloasuntoja, joiden keskipinta-ala oli 52 m2. Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty pääsääntöisesti vain vakinaisesti asutuille asunnoille. Vailla vakinaisia asukkaita oleville asunnoille hallintaperuste on määritelty silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokratalossa tai muussa vuokratalossa tai kun asunto on tilapäisesti asuttu. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2020 lopulla yli miljoona, joista vakinaisesti asuttuja oli 953 000. Asuttujen vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 212 600 asunnolla vuodesta 2000.

Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yhä enemmän

Vuonna 2020 valmistui kaikkiaan 35 700 uutta asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 51 prosenttia. Uusia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli valmistuneista asunnoista noin 13 100, ja valtion korkotukemia vuokra-asuntoja 4 900. Tällä vuosikymmenellä valmistuneissa rakennuksissa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yli kolme kertaa enemmän kuin korkotuettuja asuntoja. Näistä vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on pääkaupunkiseudulla 32 prosenttia ja korkotuetuista 45 vuokra-asunnoista prosenttia.

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Ronkainen 029 551 3425, Anu Rämö 029 551 3450, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 14.10.2021