Etusivu > Tilastot > Ansiotasoindeksi > 2015 > 2. vuosineljännes > Ansiokehitystä voidaan mitata eri indeksien kautta

Ansiokehitystä voidaan mitata eri indeksien kautta

Palkansaajien nimellisansioiden kehitystä on mitattu Suomessa ansiotasoindeksillä vuodesta 1948 alkaen. Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä, ja se sisältää tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat kertaerät.

Ansiotasoindeksin rinnalla lasketaan säännöllisen ansion indeksiä . Säännöllisen ansion indeksissä ei ole mukana tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Muutoin laskentatapa ja aineistot ovat samat kuin ansiotasoindeksissä.

Kerran vuodessa Tilastokeskus julkaisee säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä . Ammatin pääluokalla vakioidussa indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin julkaiseminen on yksi keino tuoda rakenteellisten muutosten vaikutusta esille yleisessä ansiokehityksessä ja alakohtaisissa vertailuissa, kuten työnantajasektoreiden välisissä vertailuissa.

Valtiolla ammattirakenteen muutos ei nostanut keskiansioita viime vuonna

Kuviossa 1 tarkastellaan ansiotasoindeksin, säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitystä vuosina 2010–2014. Tähän tarkasteluun on valittu vuoden viimeinen neljännes. Tarkastelu alkaa vuodesta 2010, koska siitä lähtien ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitystietoja on saatavilla.

Kuvio 1. Ansioiden muutos vuosina 2010–2014 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2010=100, säännöllisen ansion indeksin 2010=100 ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan

Kuviosta käy ilmi, että ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitys on 2010-luvulla ollut kuntasektorilla ja valtiolla hitaampaa kuin ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehitys.

Tämä viittaa siihen, että julkisella sektorilla muutos ammattirakenteessa on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua. Ylemmissä ammattiluokissa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi. Valtiolla esimerkiksi erityisasiantuntijoiden osuus valtion kaikista palkansaajista on kasvanut 2010-luvulla. Tämä on johtanut siihen, että koko valtiosektorin keskimääräinen ansioiden nousu on suurempaa kuin keskimääräiset palkankorotukset, koska erityisasiantuntijoiden ansiotaso on valtion keskimääräistä ansiotasoa korkeampi. Tämä kehitys näkyy kuviossa 1 ja etenkin 2010-luvun alussa. Vuonna 2014 ammatin pääluokalla vakioitu indeksi nousi valtiolla saman verran kuin ansiotasoindeksi ja säännöllisen ansion indeksi, eli edellä mainittu kehitys näyttää pysähtyneen valtiolla.

Yksityisellä sektorilla tilanne on päinvastainen, eli ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitys on ollut nopeampaa kuin ansiotasoindeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehitys (Kuvio 1) vuosina 2010–2014. Yksityisen sektorin kehitystä selittää muun muassa se, että johtajien osuus yksityisen sektorin kaikista palkansaajista on laskenut 2010-luvulla. Johtajien osuuden lasku merkitsee yksityisen sektorin keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista, koska johtajien ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa korkeampi. Toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiluokan osuus kasvoi yksityisellä sektorilla 2010-luvun alussa. Tämä on myös hidastanut keskimääräisten ansioiden nousua yksityisellä sektorilla, koska palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi.

Yksityisen sektorin johtajilla nopein ansiokehitys 2010-luvulla

Kun muutoksia tarkastellaan ammatin pääluokkien mukaan (johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu- ja myyntityöntekijät) käy ilmi, että yksityisellä sektorilla ansiot kehittyivät vuonna 2014 nopeimmin ylemmissä ammattiluokissa (johtajat ja erityisasiantuntijat). Kuviosta 2 nähdään, että johtajilla ansiot nousivat 2,6 prosenttia ja erityisasiantuntijoilla 1,8 prosenttia. Yksityisen sektorin johtajilla on myös ollut nopein ansiokehitys (14,3 prosenttia) vuosina 2010-2014 yhteensä. Tämän tarkastelun ulkopuolelle jää yritysten ylin johto, koska Tilastokeskus ei saa näitä koskevia tietoja työnantajilta.

Kuvio 2. Ansioiden muutos vuosina 2013–2014 ja 2010–2014 yhteensä, työnantajasektoreittain ja ammatin pääluokkien mukaan

Kuntasektorilla ansiokehitys edellä mainituissa ammatin pääluokissa oli melko tasaista viime vuonna ja myös vuosina 2010–2014 yhteensä. Valtiolla taas asiantuntijoilla oli nopein ansiokehitys sekä vuonna 2014 että vuosina 2010–2014 yhteensä. Valtion tarkastelusta on jätetty pois palvelu- ja myyntityöntekijät, koska tämän ammattiluokan osuus on valtiolla pieni. Kuntasektorilla ja yksityisellä sektorilla palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus on kolmanneksi suurin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden jälkeen.

Lähde: Ansiotasoindeksi 2015, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

---

Päivitetty 27.8.2015