Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Palkatun henkilöstön määrä väheni koko teollisuudessa vajaan prosentin

Palkatun henkilöstön määrä koko teollisuudessa (C, D, E) oli yli 414 000 henkilöä vuonna 2005 vähentyen 0,7 prosenttia vuodesta 2004. Palkatun henkilöstön määrä väheni lähes 3 000 henkilöllä edellisvuodesta. Mineraalien kaivussa (C) palkatun henkilöstön määrä kasvoi runsaat 6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Tehdasteollisuudessa (D) palkatun henkilöstön määrä oli yli 395 000 henkilöä. Henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta vajaan prosentin eli liki 3 000 henkilöllä. Eniten henkilöstön määrä supistui metsäteollisuudessa, vajaat 6 prosenttia, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, yli 5 prosenttia sekä kemianteollisuudessa, lähes 4 prosenttia. Henkilöstön määrän kasvua oli sen sijaan metallien jalostuksessa, yli 6 prosenttia, kone- ja metallituoteteollisuudessa, vajaat 3 prosenttia sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa reilun prosentin.

Sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (E) työvoiman määrä väheni lähes prosentin. Alalla työskenteli noin 15 000 henkilöä vuonna 2005.

Palkatun henkilöstön määrä koko teollisuudessa vuosina 2004 ja 2005 lkm (1000 henkilöä)

Palkattuun henkilöstöön luetaan kaikki henkilöt, jotka työskentelevät toimipaikassa tai toimipaikan lukuun. Se jaotellaan palkattuihin toimihenkilöihin ja työntekijöihin pl. itsenäiset yrittäjät. Henkilöiden lukumäärät ilmoitetaan tilikauden keskimääräisinä lukuina.

Teollisuustuotannon jalostusarvo kasvoi 3 prosenttia

Teollisuustuotannon (C, D, E) jalostusarvo kasvoi 3 prosenttia yltäen 33,2 miljardiin euroon vuonna 2005. Mineraalien kaivussa jalostusarvo supistui vajaat 2 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotannon jalostusarvo kasvoi runsaat 3 prosenttia yltäen 29,9 miljardiin euroon.

Tehdasteollisuuden jalostusarvo kasvoi eniten kone- ja metallituoteteollisuudessa, metallien jalostuksessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Tuotannon jalostusarvo lisääntyi myös elintarviketeollisuudessa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa. Tuotannon jalostusarvo laski eniten metsäteollisuudessa. Myös kemianteollisuudessa jalostusarvo supistui vuotta aiemmasta.

Sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa jalostusarvo väheni hieman edellisvuodesta.

Jalostusarvon muutos teollisuuden päätoimialoilla vuodesta 2004 vuoteen 2005 sekä vuodesta 2003 vuoteen 2004, prosenttia

Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyy myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia.

Investoinnit vähenivät koko teollisuudessa yli prosentin edellisvuodesta

Käyttöomaisuuden investoinnit vähenivät koko teollisuudessa yli prosentin ja tehdasteollisuudessa yli 2 prosenttia vuonna 2005. Mineraalien kaivussa investoinnit sen sijaan lisääntyivät reippaasti, yli 28 prosenttia. Koko teollisuuden yhteenlasketut investoinnit käyttöomaisuuteen olivat noin 4,1 miljardia euroa, josta tehdasteollisuuden osuus oli 2,9 miljardia euroa.

Tehdasteollisuudessa investoinnit supistuivat huomattavasti metallien jalostuksessa, vajaat 70 prosenttia. Muilla tehdasteollisuuden päätoimialoilla investoinnit käyttöomaisuuteen sen sijaan kasvoivat. Voimakkaimmin investoinnit lisääntyivät tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, lähes 24 prosenttia, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, lähes 19 prosenttia, kemianteollisuudessa vajaat 19 prosenttia sekä elintarviketeollisuudessa runsaat 16 prosenttia.

Sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa investoinnit käyttöomaisuuteen pysyivät lähes edellisvuoden tasolla.

Investoinnit yhteensä koko teollisuudessa vuosina 2004 ja 2005 (milj. euroa)

Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista on vähennetty käyttöomaisuuden myynnit. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvat koneet, kalusto ja kuljetusvälineet, rakennukset ja rakennelmat, maa- ja vesialueet sekä muu aineellinen käyttöomaisuus. Muuhun aineelliseen käyttöomaisuuteen sisältyvät sora-, malmi-, turve- yms. luonnonvarat ja aineelliset oikeudet. Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät myös rakennusten ja rakennelmien ennakkomaksujen lisäykset, joista on vähennetty ennakkomaksujen vähennykset. Ennakkomaksuja koneisiin ja laitteisiin ei sen sijaan sisällytetä käyttöomaisuuden investointeihin.

Itä-Uusimaa oli teollistunein maakunta vuonna 2005

Teollistunein maakunta vuonna 2005 oli Itä-Uusimaa, jossa jalostusarvon kertymä asukasta kohti oli 13 981 euroa. Pirkanmaalla jalostusarvoa kertyi asukasta kohti 8 324 euroa ja Satakunnassa 8 000 euroa. Vähiten jalostusarvoa asukasta kohti kertyi Ahvenanmaan maakunnassa, 2 462 euroa. Koko maan keskiarvo teollisuuden jalostusarvon kertymässä asukasta kohti oli 6 337 euroa vuonna 2005.

Maakunnan jalostusarvo jaettuna maakunnan asukasluvulla koko teollisuudessa vuonna 2005 (euroa)

Teollisuuden tuottavuus seutukunnittain

Porvoon seutukunta tuottavuusvertailun kärjessä vuonna 2005

Kuviossa näkyy työn tuottavuus koko teollisuudessa (jalostusarvo/henkilöstö yhteensä) seutukunnittain (20 tuottavinta) vuonna 2005. Tuottavuuden tasoa seutukunnassa selittää eniten toimiala. Tuottavuusvertailun kärjessä oli Porvoon seutukunta (144 415 euroa), jonka jalostusarvosta suurin osa syntyy kemianteollisuudesta. Loviisan seutukunnassa suurin osa jalostusarvosta muodostuu sähköhuollosta ja Salon seutukunnassa toimialalla 30-33 eli elektroniikkatuotteiden valmistuksesta. Metallien jalostus on tärkein toimiala Raahen seutukunnassa. Oulun seutukunnassa jalostusarvoa muodostuu elektroniikka- ja sähköteollisuudesta sekä metsäteollisuudesta. Metsäteollisuus ja sähköhuolto ovat taas tärkeimmät toimialat Imatran seutukunnassa. Koko maan jalostusarvo työntekijää kohden oli 78 872 euroa vuonna 2005, kun se vuotta aiemmin oli 76 023 euroa.

Tuottavuus koko teollisuudessa seutukunnittain TOP 20 vuonna 2005 (1 000 euroa)

Henkilöstö yhteensä = palkattu henkilöstö + yrittäjät

Työn tuottavuus vuonna 2005

Jalostusarvo / tehdyt työtunnit

Työn tuottavuutta mitattiin jakamalla jalostusarvo tehtyjen työtuntien määrällä. Suurinta työn tuottavuus oli sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, 121 euroa. Tehdasteollisuudessa jalostusarvo tehtyä työtuntia kohden oli 47 euroa vuonna 2005. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa jalostusarvo tehtyä työtuntia kohden oli 71 euroa. Kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa työn tuottavuus pysyi vuoden 2004 tasolla. Jalostusarvo jaettuna tehtyjen työtuntien määrällä oli keskimääräistä pienempää elintarviketeollisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä huonekalujen valmistuksessa.

Jalostusarvo jaettuna tehtyjen työtuntien määrällä koko teollisuudessa vuonna 2005 (euroa / työtunti)

Jalostusarvo / henkilöstö

Työn tuottavuutta mitattiin jakamalla jalostusarvo palkatun henkilöstön lukumäärällä. Työn tuottavuus oli vuonna 2005 keskimääräistä selvästi suurempaa sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, 196 203 euroa. Edellisvuoteen verrattuna työn tuottavuus kasvoi alalla 0,5 prosenttia. Tehdasteollisuudessa jalostusarvo palkattua henkilöä kohden oli 75 744 euroa, nousua vuodesta 2004 oli yli 4 prosenttia.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa jalostusarvo palkattua henkilöä kohden oli 117 037 euroa, lisäystä edellisvuodesta oli runsaat 4 prosenttia. Metsäteollisuudessa työn tuottavuus (75 253) väheni 4,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Jalostusarvo jaettuna palkatun henkilöstön lukumäärällä oli keskimääräistä pienempää elintarviketeollisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa, tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä huonekalujen valmistuksessa.

Jalostusarvo jaettuna palkatun henkilöstön lukumäärällä koko teollisuudessa vuonna 2005 (1000 euroa/henkilö)

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli tehdasteollisuudessa 57 prosenttia vuonna 2005. Suurimmat henkilöstökulujen osuudet jalostusarvosta olivat työvoimavaltaisilla aloilla kuten huonekalujen valmistuksessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa.

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli keskimääräistä vähäisempää pääomaintensiivisillä toimialoilla kuten kemianteollisuudessa, 45 prosenttia. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli 44 prosenttia. Pienintä henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta oli sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa, 24 prosenttia vuonna 2005.

Henkilöstökulujen osuus jalostusarvosta koko teollisuudessa vuonna 2005, prosenttia

Työvoimavaltaisilla toimialoilla tarkoitetaan toimialoja, joilla kiinteää pääomaa on vähän suhteessa työvoimakuluihin. Pääomavaltaisilla toimialoilla tarkoitetaan toimialoja, joilla kiinteää pääomaa on runsaasti suhteessa työvoimakuluihin.

Tuottavuus suuruusluokittain

Tehdasteollisuuden suurten, vähintään 750 henkilöä työllistävien toimipaikkojen tuottavuus oli edelleen omaa luokkaansa vuonna 2005. Näiden toimipaikkojen henkilöä kohden laskettu jalostusarvo oli 134 229 euroa, kun se minitoimipaikoissa, eli alle 20 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa oli 62 834 euroa. Suurten toimipaikkojen tuottavuus lisääntyi lähes 2 prosenttia, kun henkilöstön määrä supistui vajaat 2 prosenttia. Minitoimipaikkojen henkilöä kohden laskettu jalostusarvo kasvoi vajaat 4 prosenttia ja henkilöstön määrä väheni 0,4 prosenttia.

500-749 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus kohosi reippaasti, lähes 18 prosenttia, kun henkilöstön määrä kasvoi runsaat 3 prosenttia.100-249 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus kasvoi 8,5 prosenttia ja henkilöstön määrä väheni lähes 2 prosenttia. 250-499 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa tuottavuus sen sijaan väheni yli 5 prosenttia, kun henkilöstön määrä supistui 3 prosenttia.

Tehdasteollisuuden toimipaikkojen tuottavuus suuruusluokittain vuosina 2004 ja 2005 (1 000 euroa / henkilö)

Kuviossa tuottavuus = jalostusarvo / palkattu henkilöstö
Suuret toimipaikat = vähintään 750 henkilöä työllistävät
Minitoimipaikat = alle 20 henkilöä työllistävät


Päivitetty 6.2.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden alue- ja toimialatilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4747. 2005, Palkatun henkilöstön määrä väheni koko teollisuudessa vajaan prosentin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atoi/2005/atoi_2005_2007-01-30_kat_002.html