Laatuseloste: Avoimet työpaikat
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
Avoimet työpaikat -tilasto antaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä ja muutoksesta työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilastointia varten otokseen poimituilta toimipaikoilta kysytään avointen työpaikkojen lukumäärää tietyltä viiteajankohdalta. Viiteajankohta on kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden ensimmäinen kalenteripäivä (1.3., 1.6., 1.9., 1.12.). Viiteajankohdan pysyessä vuodesta toiseen samana luodaan joka vuosineljänneksellä tilannekatsaus työnkysynnästä työnantajilta saatuihin vastauksiin perustuen.
Avoin työpaikka on joko kokonaan uusi työpaikka tai jo olemassa oleva työpaikka, jolla ei ole hoitajaa. Määritelmän avoin työpaikka on täytettävä kolmen kuukauden kuluessa, paikan on oltava haettavissa toimipaikan ulkopuolisille henkilöille ja työnantajan on pitänyt toimia aktiivisesti avoimen paikan täyttämiseksi. Aktiivisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi avoimen työpaikan ilmoittaminen työn-välitykseen, muiden ilmoituskanavien tai erilaisten kontaktiverkostojen käyttö. Avoimiin työpaikkoihin lasketaan myös ne lähitulevaisuudessa vapautuvat työpaikat, jotka työnantaja on ilmoittanut avoimiksi.
Avoimeksi työpaikaksi ei lasketa työpaikkaa, johon haetaan palkatonta harjoittelijaa, ulkopuolista alihankkijaa tai urakoitsijaa. Avoimeksi työpaikaksi ei myöskään huomioida sellaista työpaikkaa, joka täytetään palkalliselta tai palkattomalta vapaalta palaavalla työntekijällä. Myöskään lyhytaikaisten alle kuukauden kestävien sijaisuuksien ei katsota kuuluvan avoimiin työpaikkoihin.
Tiedonkeruussa on mukana 2 500 eri toimipaikkaa joka vuosineljänneksellä. Tiedonkeruun pohjalta muodostetaan kuva koko Suomen avoimista työpaikoista. Toimipaikoista kerätään tietoa henkilöstömäärästä, omistusmuodosta, avointen työpaikkojen määrästä ja niiden laadullisista ominaisuuksista eli osa-aikaisuudesta, määräaikaisuudesta ja vaikeasti täytettävyydestä. Lisäksi selvitetään, kuinka moni avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa ja kuinka moni näistä vailla hoitajaa olevista työpaikoista täytetään vasta myöhemmin.
Aloite tutkimuksen tekemiseen tuli Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasian osastolta sekä Euroopan keskuspankista. Lähtökohta tutkimukselle oli tarve jäsenmaiden väliselle luotettavalle, säännölliselle, ajantasaiselle ja vertailukelpoiselle tiedolle avointen työpaikkojen lukumäärästä sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista. Tilaston laadinta on säädelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (N:o 453/2008).
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluvat Suomessa sijaitsevat yksityisen ja julkisen sektorin toimipaikat, joilla on palkattua henkilöstöä vähintään yhden henkilötyövuoden verran. Toimipaikaksi määritellään yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Toimialoista edustettuina ovat muut paitsi kotitalouksien toiminta työnantajina, kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä maanpuolustus.
Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen ylläpitämää Yritys- ja toimipaikkarekisteriä, joka sisältää yli 150 000 aktiiviseksi ilmoitettua toimipaikkaa, joissa henkilötyövuosina mitattu palkansaajien lukumäärä on vähintään yksi.
Ennen vuotta 2013 tutkimuksen otanta toteutettiin siten, että otoskehikosta poimittiin neljännesotokset, joista kukin koostui lähes 2 500 toimipaikasta. Otantamenetelmänä oli ositettu satunnaisotanta, jossa ositteina käytettiin toimipaikan henkilöstömäärään perustuvaa kokoluokkaa (1-4, 5-10, 11-99, väh. 100) ja toimipaikan sijaintia (15 ely-aluetta). Ositekoot kiintiöintiin Bankierin allokointimenetelmän avulla. Kiintiöinnissä hyödynnettiin ositteittain laskettuja liikevaihdon hajontatietoa sekä henkilöstömäärää. Suurimman kokoluokan toimipaikat olivat jatkuvia tutkimuskohteita, jotka jaettiin tasaisesti eri vuosineljänneksille. Muiden kokoluokkien toimipaikat osallistuivat tutkimukseen korkeintaan neljänä peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä.
Vuodesta 2013 lähtien otoskehikosta poimitaan vuosiotos systemaattisella satunnaisotannalla ositteittain. Ositteina käytetään toimipaikan henkilöstömäärään perustuvaa kokoluokkaa (1-4, 5-9, 10-49, väh. 50) sekä toimipaikan toimialaryhmää (A, B-E, F, G-I, J, K-L, M-N, O-Q, R-S). Vuosiotokseen poimitaan otoskehikosta 10 000 toimipaikkaa siten, että ne jakautuvat kokoluokkiin kiinteillä suhteilla (2 000, 3 000, 3 000, 2 000) ja ne vastaavat kussakin kokoluokassa otoskehikon toimialaositteiden jakaumaa. Otoskehikko on lajiteltu osoitteittain toimipaikan sijainnin mukaisesti, joten vuosiotos on alueellisesti itsepainottuva. Vuosiotos jaetaan neljännesotoksiin satunnaisluvun perusteella. Puolet neljännesotoksen toimipaikoista vaihdetaan uusiin joka vuosi. Yksittäinen toimipaikka on tutkimuksessa mukana kokoluokasta riippumatta korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuotena aina samalla vuosineljänneksellä.
Tutkimuksen perusjoukko pysyy tehdyistä muutoksista huolimatta samana, mutta otoskohteiden vaihtuvuutta on nopeutettu ja otannassa huomioidaan toimipaikan kokoluokan ja sijainnin lisäksi myös sen toimiala, joka on keskeisin tiedonkäyttäjien tarvitsema tieto.
Tiedonkeruu toteutetaan Tilastokeskuksen Tiedonhankinta-yksikköön kuuluvan CATI-keskuksen toimesta. Vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen tiedonantajilla on ollut mahdollisuus vastata tutkimukseen myös verkkolomakkeella. Vuonna 2012 verkkolomakkeen kautta tehtiin 39 prosenttia kaikista haastatteluista. Vuoden 2012 tiedonkeruiden nettovastausaste oli 92 prosenttia.
Toimipaikasta pyritään löytämään tiedonantajaksi henkilö, joka tietää parhaiten kyseisen paikan rekrytoinneista. Henkilöstömäärältään pienemmissä toimipaikoissa tiedonantaja on useimmiten yrittäjä tai johtaja. Suuremmissa toimipaikoissa joudutaan yleensä ottamaan yhteyttä henkilöstöhallintoon. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa keskimäärin 5-10 minuuttia, mutta hajonta on suuri toimiala- ja kokoluokkaeroista johtuen. Avoimet työpaikat -tilaston tiedonkeruun yhteydessä kerätään tiedot myös työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimapalvelut-tutkimukseen, jota käytetään työvoimahallinnon toiminnan kehittämiseen ja toimipaikkojen rekrytointiongelmien kartoittamiseen.
Tiedonkeruussa saadut tiedot korotetaan ositteittain vastaamaan kehikon toimipaikkojen määrää. Näin muodostetut estimaatit kuvaavat koko Suomen avointen työpaikkojen lukumäärää kunakin viiteajankohtana. Koko maan tilannetta kuvaavien estimaattien lisäksi laaditaan tuloksia myös toimipaikan kokoluokka-, omistusmuoto-, suuralue- ja toimialatasoilla.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Otostutkimuksen luonteesta johtuen estimaatit sisältävät aina otosasetelmaan liittyvää otantavirhettä. Tämän satunnaisvaihtelun suuruutta arvioidaan estimaattien keskivirheiden avulla. Keskivirheestä lasketaan estimaatille luottamusväli, joka tietyllä todennäköisyydellä sisältää estimoitavan parametrin todellisen arvon. Otostutkimukseen saattaa myös liittyä otosasetelmasta riippumatonta harhaa, joka johtuu esimerkiksi vastauskadosta tai otoskehikon yli- tai alipeitosta.
Vastausaineiston editointi- ja validointivaiheissa havaintoarvot tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan osin ohjelmallisesti mutta myös manuaalisesti, jotta tuloksista saataisiin mahdollisimman laadukkaita. Tällä tavalla varmistetaan saatujen vastausten keskinäinen loogisuus ja yhteensopivuus. Selvästi poikkeavien arvojen vaikutusta tuloksiin rajoitetaan pienentämällä kyseiselle vastaukselle määritettyä korotuskerrointa.
Tilaston tulokset eivät ole kausitasoitettuja. Avointen työpaikkojen lukumäärässä on havaittavissa viiteajankohdasta johtuvaa merkittävää vaihtelua, mistä johtuen peräkkäisten vuosineljännesten lukumääriä vertaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä työvoiman kysynnän trendistä eikä sen mahdollisista muutoksista. Avointen työpaikkojen trendin kuvaamiseksi on syytä verrata ainoastaan peräkkäisten vuosien vastaavien neljännesten estimaatteja toisiinsa.
Taulukko 1. Esimerkki neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Avoimet työpaikat 2013, 1. neljännes
Estimaatti | Keskivirhe | 95 %:n luottamusvälin pituus | Suhteellinen keskivirhe (%) | ||
Avoimet työpaikat | Yhteensä | 45 300 | 5 100 | ± 10 100 | 11,3 |
Omistusmuoto | Yksityinen yritys | 33 500 | 4 400 | ± 8 700 | 13,2 |
Kunta tai kuntayhtymä | 6 200 | 1 200 | ± 2 400 | 19,3 | |
Valtio | 700 | 200 | ± 400 | 31,1 | |
Järjestö, yhdistys tai säätiö | 3 300 | 2 300 | ± 4 500 | 68,5 | |
Jokin muu | 1 600 | 500 | ± 1 000 | 30,5 | |
Henkilöstömäärä | 1–4 | 9 000 | 2 900 | ± 5 800 | 32,6 |
5–9 | 6 600 | 1 100 | ± 2 100 | 16,2 | |
10–49 | 13 400 | 1 800 | ± 3 500 | 13,2 | |
50 tai enemmän | 16 200 | 3 700 | ± 7 200 | 22,6 | |
Suuralue (2012) | Helsinki-Uusimaa | 14 800 | 2 000 | ± 4 000 | 13,6 |
Etelä-Suomi | 9 000 | 2 600 | ± 5 100 | 28,7 | |
Länsi-Suomi | 13 100 | 3 700 | ± 7 200 | 28,2 | |
Pohjois- ja Itä-Suomi | 7 700 | 1 600 | ± 3 100 | 20,7 | |
Toimiala (TOL 2008) | A | 1 000 | 700 | ± 1 400 | 73,2 |
B–E | 6 900 | 3 100 | ± 6 100 | 44,9 | |
F | 2 000 | 800 | ± 1 600 | 40,2 | |
G–I | 11 800 | 2 000 | ± 3 900 | 16,7 | |
J | 2 200 | 600 | ± 1 300 | 29,3 | |
K, L | 1 100 | 500 | ± 900 | 40,6 | |
M, N | 8 800 | 2 000 | ± 4 000 | 22,8 | |
O–Q | 9 600 | 2 600 | ± 5 000 | 26,5 | |
R–S | 1 800 | 600 | ± 1 200 | 34,6 |
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Avoimet työpaikat -tilaston tulokset julkaistaan neljännesvuosittain noin 45 päivän kuluttua neljänneksen päättymisestä. Ennakkotietoja ei laadita, vaan julkaistavat tiedot ovat lopullisia.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskusta käsittelemään saadut vastaukset luottamuksellisina. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.
Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen tietosuojaohjeessa määritellyn suojausluokan mukaan eikä tutkimusaineistoa luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004).
Tietopalvelu tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi ja puh. (09) 1734 3763.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Neljännesvuosittainen Avointen työpaikkojen tutkimusta on tehty vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Tilasto on vertailukelpoinen alkaen vuodesta 2003.
Vuonna 2006 tiedonantajille annettiin mahdollisuus vastata tutkimukseen puhelinhaastattelun rinnalla myös web-lomakkeella. Tehdyn menetelmävertailututkimuksen perusteella tilaston aikasarjat ovat vertailukelpoisia tiedonkeruu-uudistuksesta huolimatta.
Vuodesta 2009 alkaen, Eurostatin suosituksesta, avointen työpaikkojen keskimääräinen vuosiestimaatti on laskettu neljännesvuosiestimaattien keskiarvona. Statfin-tietokannan vuosikeskiarvot noudattavat tätä laskentatapaa. Ennen vuotta 2009 Avointen työpaikkojen tilaston vuosiestimaateille on laskettu uudestaan painot yhdistetyn aineistoon perusteella. Tuolloin ero neljännesvuosiestimaattien keskiarvoon on ollut 1-5 prosenttia.
Avoimet työpaikat -tilaston otosasetelmaa muutettiin tilastovuodelle 2013 siten, että otoskohteet ja ositteet vastaavat paremmin tiedonkäyttäjien tietotarvetta. Toteutetuilla uudistuksilla on merkittävä vaikutus tuloksiin, eikä niitä voi verrata aikaisemmin julkaistuihin tietoihin. Uuteen asetelmaan perustuvia Avoimet työpaikat -tilaston tietoja julkaistaan vuoden 2013 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Aikaisemmin tuotettuja aikasarjoja ei enää päivitetä.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastokeskuksen otostutkimuksen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee rekisteritietoa avointen työpaikkojen määrästä ammattiryhmittäin ja ely-alueittain. Menetelmä-, määritelmä- ja tuotantoeroista johtuen ministeriön ja Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia. Keskeinen tilastojen välinen ero on siinä, että ministeriön laatimaan Työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet julkispalveluna tarjottuun työvälitykseen. Tilastokeskuksen tiedot puolestaan perustuvat otostutkimukseen ja kattavat osittain paitsi työvälitykseen ilmoitettuja mutta myös ilmoittamatta jätettyjä avoimia työpaikkoja.
Avoimet työpaikat -tilasto ei sisällä kaikkia avoinna olleita työpaikkoja otoskehikon perustana käytetyn Yritys- ja toimipaikkarekisterin rakenteesta ja tiedonkeruumenetelmästä johtuen. Avoimet työpaikat -tilasto ei huomioi kotitaloustyönantajien eikä kansainvälisten organisaatioiden tai toimielinten avoimia työpaikkoja. Lisäksi toimipaikan palkansaajien lukumäärälle asetettu yhden henkilötyövuoden kriteeri ja lyhytaikaisten sijaisuuksien jättäminen pois toimipaikan avoimista työpaikoista johtavat siihen, että osa avoimista työpaikoista voi olla ilmoitettu työnvälitykseen, mutta jää Avoimet työpaikat -tilaston ulkopuolelle.
Avoimet työpaikat -tilasto ei pyri korvaamaan Työnvälitystilastoa. Näitä kahta erilaista tietolähdettä on tarkasteltava toisiaan täydentävinä työn kysynnän mittareina.
Lähde: Avoimet työpaikat 2013, 1. neljännes. Tilastokeskus
Lisätietoja: Antti Halmetoja 09 1734 3763, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 29.8.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Avoimet työpaikat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2251. 1. vuosineljännes 2013,
Laatuseloste: Avoimet työpaikat
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/atp/2013/01/atp_2013_01_2013-08-29_laa_001_fi.html