Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 23.3.2016

Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia vuonna 2015

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 301 petajoulea (PJ) eli 361 terawattituntia (TWh) vuonna 2015, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Sähkön kulutus oli 82,5 TWh, eli noin prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden ennätyslämmin sää vähensi lämmitysenergian tarvetta edellisvuoteen verrattuna. Energialähteistä hiilen kulutus putosi 18 prosenttia ja maakaasun 16 prosenttia. Energiantuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt laskivat 6 prosenttia.

Energian kokonaiskulutus, loppukäyttö ja hiilidioksidipäästöt 1990–2015*

Energian kokonaiskulutus, loppukäyttö ja hiilidioksidipäästöt 1990–2015*
Yksittäisistä energianlähteistä viime vuonna eniten laski hiilen (sisältää kivihiilen lisäksi koksin sekä masuuni- ja koksikaasut) kulutus, 18 prosenttia, mihin vaikutti myös kahden hiililauhdelaitoksen siirtyminen pitkäaikaiseen säilöntään kannattavuusongelmien takia. Kulutus väheni myös maakaasun osalta, 16 prosenttia, turpeella 11 prosenttia ja puupolttoaineilla 2 prosenttia. Öljyn kulutus pysyi viime vuoden lukemissa. Merkittävimmät energian lähteet olivat puupolttoaineet 26 prosentin osuudella ja öljyt 24 prosentilla.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 7 prosentilla edellisvuodesta ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 37 prosenttia. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyi 2 prosenttia ja osuus nousi jo lähelle fossiilisten osuutta, 35 prosenttiin. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020, mikä osuus saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Energian loppukäyttö pieneni prosentilla. Teollisuuden osuus energian loppukäytöstä oli ennakkotiedon mukaan 45 prosenttia, joka on sama kuin vuotta aikaisemmin. Rakennusten lämmityksen osuus oli neljäsosa, mikä pieneni 5 prosenttia edellisvuodesta. Liikenteen energian käyttö lisääntyi prosentin ja sen osuus oli 17 prosenttia.

Sähkön kotimainen tuotanto oli 66,2 TWh, joka on prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten sähköä tuotettiin ydinvoimalla, jonka osuus tuotannosta oli 34 prosenttia. Viime vuoden keskimääräistä lämpimämpi sää vaikutti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrän laskuun lähes 7 prosentilla. Yhteistuotannon osuus sähkön tuotannosta oli silti 31 prosentilla toiseksi suurin. Sähkön matala hinta Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vaikutti erityisesti lauhdevoimaan, jonka tuotanto väheni 31 prosenttia ja osuus supistui 7 prosenttiin. Parantuneen vesitilanteen ansiosta vesivoimalla tuotetun sähkön osuus kasvoi 25 prosenttiin. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi 111 prosenttia ja sen osuus sähkön tuotannosta oli lähes 4 prosenttia

Sähkön nettotuonti Suomeen vuonna 2015 oli 16,3 TWh, joka on 9 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2014. Nettotuonnin osuus Suomessa kulutetusta sähköstä oli 20 prosenttia. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista, yhteensä 17,4 TWh. Sähkön tuonti Venäjältä lisääntyi 16 prosenttia ollen 3,9 TWh. Lähes kaikki sähkön vienti suuntautui Viroon, jonne sitä vietiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä 5,0 TWh. Kesäkuussa sähköä vietiin Venäjälle ensimmäisen kerran kaupallisin perustein.

Viime vuonna Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 7,8 miljardin euron arvosta, joka oli 36 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli noin 60 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 3,7 miljardin euron arvosta, joka oli 40 prosenttia vähemmän vuotta aiempaan verrattuna. Viennin supistuminen oli merkittävintä öljytuotteissa tuotannon huoltoseisokin vuoksi. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 85 prosenttia.

Kivihiilivarastot olivat joulukuussa noin 25 TWh, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti turvevarastoissa arvioitiin olevan energiaturvetta noin 13 TWh, joka on 36 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt)

Energialähde 2015* Vuosimuutos-%* Osuus % energian
kokonaiskulutuksesta*
Öljy 311 422 0 24
Hiili 1) 103 857 -18 8
Maakaasu 79 779 -16 6
Ydinenergia 2) 243 562 -1 19
Sähkön nettotuonti 3) 58 824 -9 5
Vesivoima 3) 59 722 25 5
Tuulivoima 3) 8 405 111 1
Turve 52 743 -11 4
Puupolttoaineet 333 022 -2 26
Muut 50 059 -5 4
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 1 301 394 -3 100
Ulkomaanliikenne 37 186 23 .
Energiasektorin CO2-päästöt 41 -6 .
1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun.
2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
4) *Ennakollinen tieto

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (505,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 23.3.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 4. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ehk/2015/04/ehk_2015_04_2016-03-23_tie_001_fi.html