Etusivu > Tilastot > Energiankulutus > 2004 > Energian kokonaiskulutus edellisvuotisella tasolla

Energian kokonaiskulutus edellisvuotisella tasolla

Suomen energian kokonaiskulutus vuonna 2004 laski puoli prosenttia eli pysyi lähes edellisvuotisella tasolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Energian kokonaiskulutus oli viime vuonna kaikkiaan 1 480 petajoulea (PJ), mikä vastaa 35 miljoonaa öljytonnia (Mtoe).

Energian loppukäyttö kasvoi energian kokonaiskulutuksesta poiketen viime vuonna noin kaksi prosenttia. Energian loppukäyttö eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Sähkön kulutus kasvoi niin ikään lähes kaksi prosenttia, ja ylsi lähes 87 terawattituntiin (TWh).

Keskimääräistä sateisempi vuosi täytti vähäsateisten vuosien tyhjentämiä vesivarastoja Suomessa ja vesivoimalla tuotettu sähkön määrä kohosikin voimakkaasti, 56 prosenttia, edelliseen vuoteen verrattuna. Samalla väheni polttoaineperäinen lauhdevoiman tuotanto, mikä näkyi fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutuksen vähenemisenä. Sähkön nettotuonti sen sijaan pysyi edellisvuoden tasolla. Sähköä tuotiin Venäjältä ja sitä vietiin Ruotsiin lähes sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vuotta 2004 leimasi myös edellisvuotta lämpimämpi sää, mikä johti lämmitysenergian tarpeen ja kaukolämmön tuotannon vähenemiseen.

Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö 1970-2004*

Kiinteähintainen bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,7 prosenttia. Kasvua tapahtui sekä teollisuudessa että palvelusektorilla. Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi viisi prosenttia ja palvelusektori 3,5 prosenttia. Tuotannon kasvua vastaavasti myös teollisuuden ja liikenteen energiankulutus kasvoivat. Energiaintensiteetti eli energian kokonaiskulutuksen suhde bruttokansantuotteeseen kääntyi laskuun ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella. Myös sähköintensiteetti jatkoi pari vuotta jatkunutta laskuaan.

Energia- ja sähköintensiteetti 1975-2004*

Uusiutuvan energian osuus kasvussa

Uusiutuvan energian käyttö kasvoi vuonna 2004 kaikkiaan noin kymmenen prosenttia. Uusiutuvista energialähteistä kasvoi eniten vesivoiman tuotanto. Myös puupolttoaineiden käyttö energialähteenä kasvoi edellisvuosien tapaan, kaikkiaan viisi prosenttia. Puupolttoaineisiin lasketaan mukaan puunjalostusteollisuuden jäteliemet, teollisuuden puutähdepolttoaineet, kierrätyspuu sekä puun pienkäyttö. Näistä erityisesti puunjalostusteollisuuden jäteliemien ja teollisuuden puutähdepolttoaineiden käyttö kasvoi. Puunjalostusteollisuuden jäteliemien käyttöä lisäsi vuonna 2004 metsäteollisuuden tuotannon kuuden prosentin kasvu. Hieman keskimääräistä lämpimämmän vuoden arvioidaan puolestaan vähentäneen puun käyttöä rakennusten lämmityksessä.

Myös tuulivoiman tuotanto kasvoi ripeästi, 31 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, vaikkakin sen osuus energian kokonaiskulutuksesta on vielä hyvin pieni. Uusiutuvista energialähteistä saatava energia kattoi neljänneksen Suomen kokonaisenergian kulutuksesta vuonna 2004.

Fossiiliset ja uusiutuvat energialähteet 1970-2004*

Fossiilisia polttoaineita käytettiin noin neljä ja turvetta noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Fossiilista polttoaineista eniten väheni hiilen kulutus, noin 11 prosenttia. Hiileen lasketaan mukaan kivihiilen lisäksi koksi sekä masuuni- ja koksikaasu. Näistä kivihiilen kulutus väheni eniten, lähes 13 prosenttia. Myös maakaasun käyttö laski kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttöä vähensivät maltillisena pysynyt sähkön hinta, joka pienensi merkittävästi polttoaineiden käyttöä lauhdesähkön tuotannossa sekä vuoden keskimääräistä hieman lämpimämpi sää.

Öljytuotteita käytettiin lähes yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Öljyistä eniten väheni kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö. Kevyen polttoöljyn kysyntään vaikuttavista tekijöistä tärkein on lämmitystarve. Lämpimämmän sään johdosta kevyen polttoöljyn käyttö väheni reilut neljä prosenttia. Hintataso oli viime vuonna totuttua korkeampi, minkä takia kuluttajien varastot olivat edellistä vuotta merkittävästi pienemmät. Kevyen polttoöljyn käyttö supistui myös maataloudessa sateisen syksyn ja korkean hinnan takia. Raskaan polttoöljyn käyttö väheni noin kaksi prosenttia.

Liikenteessä öljytuotteita puolestaan käytettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Bensiinin myynti kasvoi vajaat kaksi prosenttia ja dieselöljyn myynti runsaalla neljällä prosentilla.

Energialähteet 2004*

Energialähteiden kulutus 2003-2004*

Vesivoima kasvoi huomattavasti

Sähköntuotanto Suomessa lisääntyi viime vuonna kaksi prosenttia sähkön nettotuonnin pysyessä lähes ennallaan.

Vesivoiman määrä kasvoi lähes ennätysvuosien 1992 ja 1998 tasolle. Kasvuprosentti oli huima, sillä edellisvuodesta lisäystä tuli 56 prosenttia. Keskimääräistä sateisemman vuoden vesivoimalla saatiin hieman korvatuksi edellisvuoden ennätyksellisen suurta lauhdetuotantoa. Lauhdesähkön tuotanto väheni 17 prosenttia.

Kaukolämpölaitosten yhteistuotantosähkö pieneni kolme prosenttia edellisvuodesta lämpimämmän vuoden vähentäessä lämmitystarvetta. Teollisuuden voimalaitosten yhteistuotantosähkö puolestaan kasvoi kolme prosenttia. Ydinvoiman tuotanto pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Sähkön tuotantoon käytettiin polttoaineita kaikkiaan edellisvuotta vähemmän, vaikka tuotanto kokonaisuudessaan kasvoi.

Pohjoismaiset vesivarastot olivat edelleen keskimääräistä pienemmät, vaikka hetkittäin normaalitilanteeseen ylsivätkin. Sähkön vienti muihin pohjoismaihin jatkui runsaana vuoden 2004 aikana ja sähköntuontikapasiteetti Venäjältä Suomeen oli edellisvuoden tapaan lähes täydessä käytössä.

Sähkön hankinta 2003-2004*

Hiilidioksidipäästöt vähenivät viisi prosenttia

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt vähenivät noin viisi prosenttia edellisvuodesta ollen 67 miljoonaa tonnia vuonna 2004. Päästöjen väheneminen aiheutui kivihiilen, turpeen ja maakaasun polton pienenemisestä. Korvaava sähkö tuotettiin pääosin vesivoimalla.

Kioton pöytäkirjassa Suomi on sitoutunut pitämään kasvihuonekaasupäästönsä vuosina 2008 - 2012 vuoden 1990 tasolla osana EU:n yhteistä päästövelvoitetta. Kioton pöytäkirjan mukaan seurattavista kasvihuonekaasupäästöistä noin kolme neljäsosaa muodostuu fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä. Vuonna 2004 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta syntyneet hiilidioksidipäästöt ylittivät reilusti vuoden 1990 päästömäärän.

Verrattaessa viime vuosien korkeita päästöjä Kioton pöytäkirjan perusvuoteen 1990 suurimmat päästömäärien kasvun syyt ovat huomattavasti kasvaneen energian kulutuksen lisäksi romahtaneen sähkön nettotuonnin korvaaminen lauhdetuotannolla sekä yhteistuotannon kasvu. Vertailuvuonna 1990 sähkön nettotuonti oli poikkeuksellisen suuri ja lämmöntarve melko alhainen lämpimän vuoden takia.

Hiilidioksidipäästöt olisivat kuitenkin vielä suuremmat, ellei sähköntuotannon rakenne olisi muuttunut 1990-luvun aikana hiilidioksidipäästöttömämpään suuntaan muun muassa ydinvoimalaitosten tehonkorotusten sekä maakaasun ja puun käytön kasvun seurauksena.

Päästökehitys 1990-2004

Energian loppukäyttö kasvoi teollisuudessa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian loppukäyttö kasvoi vajaat kaksi prosenttia vuonna 2004 ja oli yhteensä 1 129 petajoulea. Energian loppukäyttö mittaa energialopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosesseissa käytettävien polttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä.

Teollisuus on suurin energiankäyttäjä Suomessa. Teollisuuden osuus Suomen energian loppukäytöstä on puolet. Rakennusten lämmitykseen kuluu 21 ja liikenteeseen 16 prosenttia.

Teollisuuden energiankäyttö kasvoi vuonna 2004 noin neljä prosenttia. Kasvu selittyy teollisuuden lisääntyneellä tuotannolla. Rakennusten lämmitysenergian tarve laski kun taas liikenteen energiankäyttö lisääntyi.

Energian loppukäyttö 2003-2004*

Sähkön käytön kasvu jatkuu maltillisena

Suomessa käytettiin sähköä Adato Energian ennakkotietojen mukaan 86,8 terawattituntia vuonna 2004 eli lähes kaksi prosenttia edellistä vuotta enemmän. Teollisuustuotannon kasvu näkyy myös sähkön kulutuksessa; teollisuuden sähkön kulutus kasvoi lähes neljä prosenttia. Sähkön kulutus metsäteollisuudessa kasvoi viisi prosenttia. Kemianteollisuuden sähkön kulutus kasvoi neljä ja metalliteollisuuden kaksi prosenttia. Koti- ja maatalouksien sekä palvelualojen sähkön kulutus pysyi edellisvuoden tasolla.

Sähköenergian hinnat kuluttajille olivat vuoden 2005 helmikuussa edellisvuotista edullisemmat. Pohjoismaisen sähköpörssin spot-hinnat laskivat viime vuonna keskimäärin 15-23 prosenttia. Eniten hinnat laskivat Tanskassa ja Ruotsissa. Pohjoismaissa käydyn elspot-kaupan volyymi sen sijaan kasvoi yli 40 prosenttia edellisvuotisesta.

---

Päivitetty 15.3.2005