Etusivu > Tilastot > Elinolotilasto > 2017 > 890 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2017

Julkaistu: 24.5.2019

890 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2017

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 890 000 suomalaista eli 16,4 prosenttia koko kotitalousväestöstä vuonna 2017, ilmenee Tilastokeskuksen uudesta elinolotilastosta. Suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on pienituloisia, joita oli 12,1 prosenttia väestöstä. Pienituloisuuden jälkeen tavallisinta on vajaatyöllisyys, joka koskee 7,6 prosenttia väestöstä. Harvinaisinta on vakava aineellinen puute, joka koskee 2,6 prosenttia koko kotitalousväestöstä.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevat riskin ulottuvuuksien mukaan vuonna 2017

Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen (ks. käsitteet ). Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi näistä riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia. Pienituloisia oli 654 000, vajaatyöllisiä 410 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 143 000 vuonna 2017.

Suurin joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Heitä on noin 413 000 henkilöä eli 7,6 prosenttia koko väestöstä ja hieman alle puolet kaikista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olleista. Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä, mikä koskettaa noin 188 000 henkilöä eli 3,5 prosenttia väestöstä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä, ja se koskee noin 146 000 henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. – Lisää tietoa köyhyys- tai syrjäytymisriskistä tämän julkaisun katsauksesta 1 sekä tietokantataulukoista .

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Sen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien henkilöiden määrää EU:ssa 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2008, jolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 116 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2016 riskissä oli 113 miljoonaa ihmistä 28 EU-maassa.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskin taso on Suomessa selvästi matalampi kuin Euroopassa keskimäärin. 28 EU-jäsenmaassa noin 22,4 prosenttia väestöstä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2016, kun Suomessa osuus oli samana vuonna 15,7. Suomen osuus oli EU:n kolmanneksi matalin. Suomessa väestön köyhyys- tai syrjäytymisriski kohdentuu pienituloisuuden myötä erityisesti nuoriin aikuisiin sekä yli 75-vuotiaisiin, joiden köyhyys- tai syrjäytymisriski onkin EU:n keskitasolla. Erityisesti lasten, työikäisten sekä nuorempien eläkeläisten riski on selvästi EU:n keskitasoa matalampi. – Kansainvälisiä vertailuja on lisää tämän julkaisun katsauksessa 2.

Yksinäisyys vaivaa eniten iäkkäitä ja yhden aikuisen talouksissa asuvia

4,0 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä eli noin 179 000 henkilöä koki vuonna 2018 olevansa koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäinen. Koko ajan, suurimman osan ajasta tai joskus yksinäiseksi itsensä koki 21,2 prosenttia eli 950 000 suomalaista. Yksinäisimpiä olivat 75 vuotta täyttäneet, joista 7,3 prosenttia oli koko ajan tai suurimman osan ajasta yksinäinen, ja vähintään joskus yksinäisiä oli noin 28,7 prosenttia. Yksinasujat kokivat itsensä useimmin yksinäiseksi, ja lisäksi yhden huoltajan talouksissa yksinäisyyden kokeminen oli yleisempää kuin keskimäärin.

Elinolotilaston pohjana olevassa tulo- ja elinolotutkimuksessa kysyttiin vuonna 2018 16 vuotta täyttäneiltä, miten usein viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana he olivat tunteneet itsensä yksinäiseksi. Vastausvaihtoehdot olivat koko ajan, suurimman osan ajasta, joskus, harvoin ja ei koskaan. — Yksinäisyydestä tarkemmin katsauksessa 3 ja tietokantataulukoissa .

Yksinäisyyden tunne neljän viikon aikana iän mukaan vuonna 2018

Elinolotilastosta lisäksi tietoa muun muassa terveydestä, koetusta hyvinvoinnista ja asuinoloista

Tilastokeskus on perustanut uuden elinolotilaston vuodesta 2019 alkaen. Tilasto kattaa vuosittaisiin haastatteluihin perustuvalla tulo- ja elinolotutkimuksella kerättäviä tietoja kotitalouksien ja niiden jäsenten elinolosuhteista, esimerkiksi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olemisesta, koetusta toimeentulosta, terveydestä ja koetusta hyvinvoinnista sekä asuinoloista. Tietoja on kerätty vuodesta 2003 alkaen Eurostatin koordinoimaan eurooppalaiseen tulo- ja elinolotutkimukseen (EU-SILC), ja tähän asti tiedot ovat olleet saatavilla vain Eurostatin kautta. Nyt julkaistavassa tilastossa käytetään hyödyksi lisäksi kansallisia tietoja, kuten sosioekonomisen aseman ja kotitalouksien elinvaiheen luokituksia. Tulo- ja elinolotutkimuksesta tuotetaan elinolotilaston lisäksi vuosittain tehtävän tulonjakotilaston otospohjaiset tiedot sekä määrävuosin tehtävän kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot.

Elinolotilaston tietosisältöä ja tietokantataulukoissa jaeltavia tietoja on tarkoitus kehittää ja täydentää tulevina vuosina muun muassa määräajoin tehtävien lisäkyselyiden tiedoilla. Tilaston pohjana olevat mikroaineistot ovat saatavissa tutkimuskäyttöön käyttölupaa vastaan sekä Tilastokeskuksen että Eurostatin kautta, ja lisäksi taulukointeja voidaan tehdä pyynnöstä erillisinä toimeksiantoina.

Lähde: Elinolotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (432,3 kt)

Katsaukset

• 113 miljoonaa EU-kansalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Suomen osuus Euroopan kolmanneksi matalin (24.5.2019)
• Köyhyys- tai syrjäytymisriski on suurin nuorilla aikuisilla ja yli 74-vuotiailla (24.5.2019)
• Nuoret ja 65 - 74-vuotiaat elämäänsä tyytyväisimpiä, yksinäisyys yleisintä iäkkäiden ja yhden aikuisen talouksissa (24.5.2019)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Laatuselosteet

• Laatuseloste: elinolotilasto (24.5.2019)

---

Päivitetty 24.05.2019