Etusivu > Tilastot > Elinolotilasto > 2019 > 02 > Köyhyys- tai syrjäytymisriski Euroopassa

Köyhyys- tai syrjäytymisriski Euroopassa

110 miljoonaa Euroopan unionin maiden kansalaista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla vuonna 2017. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus väestöstä oli vertailumaista suurin Pohjois-Makedoniassa (41,1 %), Serbiassa (34,3 %) (ei EU-maita) ja Bulgariassa (32,8 %). Yli 30 prosentin osuudet yltävät myös Romaniassa (32,5 %) ja Kreikassa (31,8 %). Pienimmät asteet ovat Tsekissä ja Islannissa, 12,2 prosenttia. Vuonna 2017, jota viimeisimmät kattavat kansainväliset vertailutiedot koskevat, Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli noin 894 000 henkilöä, mikä oli 16,5 prosenttia koko väestöstä. Suomen osuus oli EU-maiden neljänneksi pienin ja kaikista vertailussa mukana olevista maista kuudenneksi pienin. (Kuvio 1.) — Tuoreempia kansallisia tietoja köyhyys- tai syrjäytymisriskistä eri väestöryhmissä on julkaistu elinolotilaston aiemmassa julkaisussa ja tietokantataulukoissa.

Kuvio 1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus kotitalousväestöstä vuonna 2017, %

Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläväksi määrittyvät henkilöt, jotka kuuluvat pienituloiseen kotitalouteen, kotitalouteen, jonka työpanos on vuoden aikana vähäinen tai joiden kotitalous kärsii vakavaa aineellista puutetta (ks. tilaston käsitteet ja määritelmät ). Vähintään yhdellä kolmesta mittarista huono-osaiseksi määrittyvä henkilö katsotaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläväksi. Köyhyys- tai syrjäytymisuhkaa mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Strategian tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä vähentää köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien määrää 20 miljoonalla vuoteen 2008 verrattuna, jolloin uhan alla eläviä oli yhteensä 116 miljoonaa.

Mitä suurempi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä on, sitä suurempi osa väestöstä on riskissä usealla ulottuvuudella yhtä aikaa. Kaiken kaikkiaan 6,2 prosenttia EU-alueen väestöstä oli riskissä useammalla kuin yhdellä ulottuvuudella yhtä aikaa. Suomessa osuus oli 5,2 prosenttia. Tavallisin riskin yhdistelmä on sekä EU:ssa keskimäärin että Suomessa yhtäaikainen pienituloisuus ja jäsenyys vajaatyöllisessä taloudessa. Koko EU-alueen väestöstä 2,7 prosenttia ja Suomessa 3,4 prosenttia oli samanaikaisesti pienituloisen ja vajaatyöllisen kotitalouden jäsen.

Kaikkein huono-osaisimpien eli kaikilla kolmella mittarilla riskissä olevien osuus väestöstä oli suurin Pohjois-Makedoniassa (6,6 %), Serbiassa (4,1 %), Bulgariassa (3,2 %) ja Kreikassa (3,1 %). (Kuvio 2.) Suomalaisista vain 0,5 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä kaikilla kolmella mittarilla yhtä aikaa vuonna 2017 (0,7 prosenttia vuonna 2017).

Kuvio 2. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus kotitalousväestöstä riskin syvyyden mukaan vuonna 2017, %

Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Lasten moniulotteinen köyhyys- tai syrjäytymisriski oli koko EU-alueella 8,1 prosenttia eli hieman yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Suomessa moniulotteisessa riskissä oli lapsista 5,6 prosenttia. Yhtä aikaa pienituloisen ja vajaatyöllisen talouden jäsenenä oli koko EU-alueella 3,7 prosenttia ja Suomessa 3,9 prosenttia lapsista. Kaikilla kolmella ulottuvuudella riskissä oli EU:ssa 1,7 prosenttia ja Suomessa 0,8 prosenttia lapsista. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien lasten osuus riskin syvyyden mukaan vuonna 2017, %

Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Suuren köyhyys- tai syrjäytymisriskin maissa iso osa riskissä olevista on riskissä muilla mittareilla kuin suhteellisella pienituloisuudella. Pienemmän riskin maissa puolestaan suurin osa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävistä on pienituloisia. Esimerkiksi Makedoniassa 46 prosenttia ja Kreikassa 41 prosenttia köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista kokee aineellista puutetta ja/tai elää vajaatyöllisessä taloudessa, mutta ei ole pienituloisia. (Kuvio 4.) Ruotsissa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävistä vain vajaat 9 prosenttia ei ollut pienituloisia, Suomessa vajaat 27 prosenttia.

Kuvio 4. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien jakautuminen pienituloisiin ja muihin riskissä oleviin vuonna 2017, %

Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Vuonna 2017 pienituloisia oli EU:n alueella 17,1 prosenttia väestöstä. Suhteellisesti eniten pienituloisia oli EU-maista Romaniassa, Latviassa, Liettuassa ja Bulgariassa, vähiten Tsekissä ja Suomessa. (Kuvio 4.) Lasten pienituloisuusaste on suurin Romaniassa (32 %) ja pienin Islannissa (10,4 %). Suomessa lasten pienituloisuusaste oli 11,1 prosenttia. (Kuvio 5.) Eläkeikään ehtineiden pienituloisuusaste on korkein Virossa (46,3 %), Latviassa (45,7 %) ja Liettuassa (37,7 %). Matalin eläkeläisten pienituloisuusaste on EU-maista Slovakiassa (6,4 %) ja Ranskassa (8,3 %).

Kuvio 5. Lasten ja 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste vuonna 2017, %. Maat on järjestetty lasten pienituloisuusasteen mukaan.

Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Työssäkäyvistä pienituloisia on koko EU:ssa 9,4 prosenttia. Suomessa työssäkäyvien pienituloisuus on EU:n vähäisintä, 3,1 prosenttia. Suurin työssäkäyvien pienituloisuusaste on Romaniassa, 15 prosenttia, sekä Luxemburgissa, 13,5 prosenttia. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Työssäkäyvien pienituloisuusasteet vuonna 2017, %

Lähde: EU-SILC, Eurostat. Suomen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen elinolotilaston aineistoon. Islannin tiedot viittaavat vuoteen 2015.

Lähde: Elinolotilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 05.05.2020