Kotitalouksien asuinolot
Vakava asumisdeprivaatio on Suomessa hyvin harvinaista. Vuosina 2011–2018 noin prosentti kotitalouksista asui ahtaasti ja asunnossa oli jokin seuraavista puutteista: kosteushaitta, sisä-wc:n ja peseytymistilan puuttuminen ja riittämätön päivänvalo.
Kotitalouksia, joilla esiintyi jokin asunnon puute ahdas asunto mukaan lukien, oli 16,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2018. Osuus vaihteli noin 17–19 prosentin välillä vuosina 2011–2018.
Asuintilan riittämättömyys oli yleisin asunnon puute. Ahtaasti asuvia oli kaikista kotitalouksista noin 9 prosenttia vuonna 2018. Kotitalous asuu ahtaasti, kun sillä on käytössään vähemmän asuinhuoneita kuin se rakenteensa perusteella tarvitsisi. Määritelmää noudatetaan EU:n tilastoviraston Eurostatin vertailevassa tilastoinnissa , jossa tilastoyksikkönä on kotitalouden sijaan henkilö. Eurostatin tietojen mukaan Suomessa asui ahtaasti 7,3 prosenttia henkilöistä, suhteellisesti vähemmän kuin EU:n maissa keskimäärin (EU-28: 15,5 %) vuonna 2018.
Toisaalta väljästi asuvien kotitalouksien osuus oli suuri. Kotitalouksia, joilla oli rakenteensa perusteella määrittyvään tarpeeseen verrattuna käytössään enemmän kuin 1 huone, oli 42,9 prosenttia, ja enemmän kuin 2 huonetta, oli 23,7 prosenttia kotitalouksista vuonna 2018.
Muut asunnon puutteet olivat harvinaisia. Niitä esiintyi 1-4 prosentilla kotitalouksista vuonna 2018.
Asunnon puutteiden ohella asuinoloja kuvataan asuinalueen ongelmilla. Niitä esiintyi kaikkiaan 23,8 prosentilla kotitalouksista vuonna 2018. 2010-luvun alkupuolella asuinalueen ongelmia ilmoitti hieman useampi, noin neljännes kotitalouksista. Yleisin ongelmista oli ulkoa tai naapurustosta kuuluva melu, jota esiintyi 14,6 prosentilla kotitalouksista vuonna 2018. Muita ongelmia olivat ilmansaasteet ja asuinalueen ilkivalta tai rikollisuus. Ilmansaasteita esiintyi 9,5 prosentilla ja ilkivaltaa tai rikollisuutta 7,3 prosentilla kotitalouksista.
Tiedot asunnon puutteista ja asuinalueen ongelmista perustuvat kotitalouksilta haastattelemalla kerättyihin tietoihin.
Kotitalouksien välillä oli eroja ahtaasti asumisessa muun muassa kotitalouden elinvaiheen mukaan (kuvio 13). Ahtaasti asuminen oli keskimääräistä yleisempää yhden henkilön kotitalouksista etenkin alle 35-vuotiailla, samoin 35–64-vuotiailla, ja yhden huoltajan lapsiperheissä. Sitä vastoin väljästi asuvia, joilla oli käytössään vähintään kaksi huonetta enemmän kuin on kotitalousrakenteen perusteella tarpeen, oli suhteellisesti eniten vähintään 35–64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden parien kotitalouksissa. Niistä noin puolet asui näin väljästi vuonna 2018. Kahden huoltajan lapsiperheistä 6,4 prosenttia asui ahtaasti ja 25,7 prosenttia väljästi vuonna 2018.
Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla on puutteellinen asunto ja asuinalueella ongelmia, elinvaiheen mukaan 2018, % kotitalouksista.
Asuinalueen ongelmat olivat kotitalouden elinvaiheen mukaan yleisiä samoilla ryhmillä kuin ahtaasti asuminen.
Asunnon hallintaperusteen mukaan asunnon puutteita ja samoin asuinalueen ongelmia esiintyi noin kolmanneksella kotitalouksista, joilla asunnon hallintasuhteena oli vuokra-asunto. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista selvästi harvemmalla, noin 8,4 prosentilla oli jokin asunnon puute, ja 18,4 prosentilla asuinalueen ongelma vuonna 2018.
Asunnon puutteet ja niistä etenkin ahtaasti asuminen olivat yleisimpiä kaupunkimaisissa kunnissa, joissa vuokra-asuntoja on suhteellisesti eniten. Kaupunkimaisissa kunnissa jokin asunnon puute oli 17,6 prosentilla ja ahdas asunto 10,0 prosentilla kotitalouksista vuonna 2018. Taajaan asutuissa kunnissa asunnon puutteita oli 12,9 prosentilla ja maaseutumaisissa kunnissa 15,0 prosentilla kotitalouksista vuonna 2018. Molempien kuntaryhmien alueilla ahtaasti asuvia oli 6,4 prosenttia kotitalouksista. Asuinalueen ongelmat olivat asunnon hallintasuhteesta riippumatta sitä yleisempiä, mitä kaupunkimaisempi kunta oli. Kun kaupunkimaisissa kunnissa asuinalueen ongelmia oli 27,4 prosentilla, oli niitä maaseutumaisissa kunnissa 12,1 prosentilla kotitalouksista vuonna 2018.
Lähde: Elinolotilasto 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408, Marie Reijo 029 551 2547
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 05.05.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Elinolotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8854. 02 2019,
Kotitalouksien asuinolot
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/eot/2019/02/eot_2019_02_2020-05-05_kat_003_fi.html