Etusivu > Tilastot > Eduskuntavaalit > 2011 > 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011

1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamien henkilöiden sekä valittujen taustatietoja eri tilastotietojen mukaan. Äänioikeutettujen tiedot perustuvat 2.3.2011 perustettuun äänioikeusrekisteriin. Henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Henkilötilastojen tilastoaineistoihin, mm. työssäkäyntitilastoon ja perhetilastoon. Äänioikeutetuista tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut.

1.1. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Vaaleissa asetettiin 2 315 ehdokasta, joista miehiä on 1 412 ja naisia 903. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla (33,2 %) ja Suomen Keskustalla (41,2 %). Eduskuntapuolueista Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka jää naisten osuudessa alle keskiarvon (39 %). Eniten naisehdokkaita on Vihreillä (51,8 %) ja Kokoomuksella (44,8 %). Vain Vihreillä on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Äänioikeutetuista naisia on enemmistö eli 51,6 prosenttia.

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011

	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	48,4	51,6
Ehdokkaat	61,0	39,0
Suomen    Keskusta    KESK	58,8	41,2
Kansallinen    Kokoomus    KOK	55,2	44,8
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	56,7	43,3
Vasemmistoliitto    VAS	56,4	43,6
Vihreä    liitto    VIHR	48,2	51,8
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	57,1	42,9
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	55,4	44,6
Perussuomalaiset    PS	66,8	33,2
Muut	71,5	28,5
Valitut	57,5	42,5

Valituista kansanedustajista on naisia 42,5 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin naisia oli ehdokkaina (39 %). Suhteellisesti eniten naiskansanedustajia valittiin SDP:stä, jossa naisten osuus valituista on 64,3 prosenttia. Se on yli 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin puolueella oli naisia ehdokkaina. Myös Kristillisdemokraatit ja RKP saivat suhteellisesti enemmän naiskansanedustajia kuin naisia oli ehdokkaana.

Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Vaalipiiri	Naisten osuus ehdokkaista	Naisten osuus äänioikeutetuista	Naisten osuus valituista
KOKO MAA	39,0	51,6	42,5
Pohjois-Savo	42,4	51,1	22,2
Keski-Suomi	41,8	51,0	60,0
Uusimaa	40,9	51,5	48,6
Helsinki	40,8	54,5	42,9
Varsinais-Suomi	40,3	52,2	47,1
Satakunta	40,2	51,4	33,3
Pohjois-Karjala	38,9	50,5	50,0
Häme	38,6	51,9	42,9
Oulu	38,5	50,0	33,3
Pirkanmaa	36,7	51,6	44,4
Kymi	36,4	51,0	33,3
Etelä-Savo	36,2	51,3	50,0
Vaasa	36,1	50,7	35,3
Lappi	33,3	50,1	42,9
Ahvenanmaa	25,0	51,1	100,0

Naisehdokkaiden osuus on pienin Ahvenanmaan (25,0 %) ja Lapin vaalipiireissä (33,3 %). Naisten osuus ehdokkaista on suurin Pohjois-Savossa (42,4 %). Yli maan keskiarvon naisehdokkaita on myös Keski-Suomen, Uudenmaan, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiireissä.

Kaikissa vaalipiireissä on naisilla enemmistö äänioikeutetuista. Suurin enemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,5 prosenttia on naisia, mutta ehdokkaista naisia on vain 40,8 prosenttia.

Väestörakenteen ja ehdokasrakenteen ero eli naisten aliedustus on suurin Ahvenanmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaista on naisia 25 prosenttia, mutta äänioikeutetuista 51 prosenttia. Myös Lapin vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus on 33,3 prosenttia ja äänioikeutetuista on naisia 50,1 prosenttia. Pienin ero on Pohjois-Savon vaalipiirissä eli 8,7 prosenttiyksikköä.

Kaikista valituista naisia on 42,5 prosenttia. Naisia valittiin enemmän kuin miehiä vain Keski-Suomen vaalipiirissä, jossa valituista 60 prosenttia on naisia. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa miehiä ja naisia valittiin yhtä monta. Vähiten naisia tuli valituksi Pohjois-Savossa (22,2 %) sekä Satakunnan ja Kymen vaalipiireissä (molemmissa 33,3 %). On kuitenkin otettava huomioon, että pienissä vaalipiireissä satunnaisuus voi heilauttaa sukupuoliosuuksia huomattavastikin.

1.2. Ulkomaalaistausta

Ulkomaalaistausta on noin kolmella prosentilla ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaalaistaustaisia on 1,3 prosenttia. Ulkomaalaisiksi on katsottu ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (8,4 %) ja Vihreillä (5,3 %). Vähiten vieraskielisiä on Perussuomalaisten ehdokkaina (0,8 %).

Kuvio 3. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ulkomaalaistausta eduskuntavaaleissa 2011

1.3. Keski-ikä

Miesehdokkaiden keski-ikä on laskenut viime eduskuntavaaleista noin kahdella vuodella. Sen sijaan naisehdokkaat ovat nyt keskimäärin puoli vuotta vanhempia edellisiin vaaleihin verrattuna. Miesehdokkaiden keski-ikä on nyt 46,2 ja naisehdokkaiden 44,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin noin kaksi vuotta nuorempia kuin miehet.

Taulukko 3. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Vaalipiiri	Miehet	Naiset
KOKO MAA	46,2	44,3
Lappi	50,7	45,1
Pohjois-Savo	47,1	46,1
Kymi	47,1	44,7
Pohjois-Karjala	47,1	42,3
Etelä-Savo	47,0	43,5
Pirkanmaa	46,6	45,2
Häme	46,5	44,4
Oulu	46,3	43,0
Satakunta	46,1	43,9
Varsinais-Suomi	45,9	42,6
Uusimaa	45,8	45,3
Ahvenanmaa	45,2	48,5
Helsinki	44,9	43,2
Keski-Suomi	44,3	44,5
Vaasa	44,2	45,2

Kuvio 4. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Äänioikeutettujen miesten keski-ikä on 48,1 ja naisten 50,9 vuotta. Miesehdokkaat ovat pari vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut miehet, mutta naisehdokkaat ovat vajaat seitsemän vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut naiset.

Nuorimmat naisehdokkaat ovat Pohjois-Karjalassa (42,3 vuotta) ja Varsinais-Suomessa (42,6 vuotta). Nuorimmat miesehdokkaat ovat Vaasan (44,2 vuotta), Keski-Suomen (44,3 vuotta) ja Helsingin (44,9 vuotta) vaalipiireissä. Vanhimmat naisehdokkaat ovat Ahvenanmaalla (48,5) vuotta ja Pohjois-Savossa (46,1). Vanhimmat miesehdokkaat ovat Lapissa (50,7). Sukupuolten ikäero on suurin Lapissa eli 5,6 vuotta ja pienin Keski-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa ero on alle vuoden.

Valittujen keski-ikä on 48,0 vuotta, mieskansanedustajien keski-ikä on 50,2 vuotta ja naiskansanedustajien 45,0 vuotta.

Kuvio 5. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 4. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011

	- 29	30 - 39	40 - 49	50 - 59	60+
Äänioikeutetut	18,5	14,7	16,7	17,8	32,3
Ehdokkaat	15,5	19,1	25,3	22,7	17,4
Suomen    Keskusta    KESK	17,6	14,6	27,9	29,6	10,3
Kansallinen    Kokoomus    KOK	11,6	20,3	36,6	22,0	9,5
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	12,6	22,7	26,9	27,3	10,5
Vasemmistoliitto    VAS	15,7	22,9	21,2	28,0	12,3
Vihreä    liitto    VIHR	16,7	30,3	29,8	18,0	5,3
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	9,4	15,7	30,4	26,2	18,3
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	18,1	21,7	32,5	15,7	12,0
Perussuomalaiset    PS	5,9	16,0	26,9	27,3	23,9
Muut	21,7	15,6	16,5	16,7	29,6
Valitut	5,0	19,5	33,0	28,5	14,0

Vihreillä on eniten alle 40-vuotiaita ehdokkaita, miltei puolet. Myös RKP:llä, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä on enemmän alle 40-vuotiaita ehdokkaita kuin alle 40-vuotiaiden osuus äänioikeutetuissa. Vähiten nuoria ehdokkaita on Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla. Kokoomuksella on eniten 40-49-vuotiaita ehdokkaita.

Eniten 50 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Perussuomalaisilla (51,3 %) ja Kristillisdemokraateilla (44,5 %), Perussuomalaisilla heitä on jopa enemmän kuin äänioikeutetuissa (50,1 %). Vihreillä ja RKP:llä 50 vuotta täyttäneitä on ehdokkaista alle 30 %.

Nuorten osuus valituista jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin heidän osuutensa on äänioikeutetuista tai ehdokkaista. Valituista vain viisi prosenttia on alle 30-vuotiaita, kun heidän osuutensa kaikista äänioikeutetuista on 18,5 prosenttia ja ehdokkaista 15,5 prosenttia. Edellisiin vaaleihin verrattuna nuorten osuus kuitenkin kasvoi neljä prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 vaaleissa vain kaksi alle 30-vuotiaita valittiin eduskuntaan eli yksi prosentti. Suurin ikäluokka uudessa eduskunnassa on 40-49-vuotiaat, johon kuuluu kolmasosa kaikista kansanedustajista.

1.4. Työhön osallistuminen

Kaikista äänioikeutetuista vuoden 2009 lopussa oli työllisiä hieman yli puolet eli 53,4 prosenttia, työttömiä 6,7 prosenttia, opiskelijoita 7,2 prosenttia ja eläkeläisiä 28,8 prosenttia. Kolmen suuren puolueen (Keskusta, Kokoomus, SDP) ehdokkaista noin 90 prosenttia oli työllisiä, Perussuomalaisista työllisten osuus on 66,8 prosenttia. Työttömiä ei Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaista ollut juuri kukaan. Sen sijaan Perussuomalaisista 11,3 prosenttia on ollut työttömänä vuoden 2009 lopussa. Kaikista ehdokkaana olevista noin 71 prosenttia oli työllisiä ja noin seitsemän prosenttia työttömiä vuoden 2009 lopussa.

Kuvio 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Opiskelija- ja eläkeläisehdokkaita suurimmilla puolueilla on vain 6 - 9 prosenttia. Eniten opiskelijaehdokkaita on Vihreillä (10,1 %) ja Vasemmistoliitolla (8,5 %). Eläkeläisehdokkaita puolestaan on eniten Perussuomalaisilla (14,7 %) ja Kristillisdemokraateilla (7,9 %).

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011

	Työlliset	Työttömät	Opiskelijat	Eläkeläiset	Muut
Äänioikeutetut	53,4	6,7	7,2	28,8	3,8
Ehdokkaat	71,4	7,3	7,1	10,7	3,6
Suomen    Keskusta    KESK	91,0	1,7	3,9	2,1	1,3
Kansallinen    Kokoomus    KOK	89,7	0,4	4,3	4,7	0,9
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	88,2	3,4	4,6	3,4	0,4
Vihreä    liitto    VIHR	79,8	5,3	10,1	2,2	2,6
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	79,5	6,0	4,8	4,8	4,8
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	78,5	6,3	3,1	7,9	4,2
Vasemmistoliitto    VAS	76,3	8,5	8,5	4,7	2,1
Perussuomalaiset    PS	66,8	11,3	2,5	14,7	4,6
Muut	44,8	12,4	11,8	24,2	6,8
Valitut	93,5	0,5	2,0	3,5	0,5

Valituista lähes kaikki eli 93,5 prosenttia oli työllisiä vuoden 2009 lopussa. Opiskelijoita oli 2,0 ja eläkeläisiä 3,5 prosenttia.

1.5. Perheasema

Kaikista äänioikeutetuista lähes neljännes on lapsiperheen vanhempia eli perheessä on huollettavana vähintään yksi alaikäinen lapsi. Yksinhuoltajia heistä on vajaat kolme prosenttia. Lisäksi noin kuusi prosenttia on vanhempia, joilla asuu kotona vain täysi-ikäisiä lapsia. Lapsettomia, parisuhteessa eläviä on noin 33 %, perheettömiä yksinasuvia vajaat 30 % ja kotona asuvia aikuisia nuoria noin kahdeksan prosenttia äänioikeutetuista.

Kuvio 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ikärakenne on nuorempi kuin äänioikeutettujen. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.

Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton ja RKP:n ehdokkaissa on vähiten (37 - 42 %) lapsiperheen vanhempia, muissa suuremmissa puolueissa heidän osuutensa on 47 - 50 prosenttia. Kotona asuvia nuoria on puolestaan eniten Keskustan (12,9 %) ja RKP:n (10,8 %) ehdokkaina. Perheettömiä, yleensä yksinasuvia, on ehdokkaissa eniten Vihreissä ja Vasemmistoliitossa eli lähes neljännes ehdokkaista.

Taulukko 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011

	Avio/avo- perheen vanhempi	Yksin- huoltaja	Lapseton pari	Perheetön	Kotona asuva nuori
Äänioikeutetut	26,2	4,1	32,7	28,7	8,3
Ehdokkaat	37,8	5,9	24,5	25,8	5,9
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	53,9	4,2	22,5	15,2	4,2
Suomen    Keskusta    KESK	49,4	5,6	17,2	15,0	12,9
Kansallinen    Kokoomus    KOK	48,3	6,5	21,6	18,5	5,2
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	47,0	3,6	16,9	21,7	10,8
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	46,6	6,7	23,1	16,8	6,7
Vihreä    liitto    VIHR	44,3	8,8	17,5	24,6	4,8
Vasemmistoliitto    VAS	39,4	5,9	28,0	24,2	2,5
Perussuomalaiset    PS	38,7	6,7	30,3	21,8	2,5
Muut	17,3	5,0	29,6	42,1	6,0
Valitut	46,0	8,5	24,5	20,5	0,5

Kaikista äänioikeutetuista 44,3 prosenttia on avioliitossa eläviä ja 14,5 prosenttia asuu avoliitossa. Ehdokkaista 48,5 prosenttia elää avioliitossa ja avoliitossa 13,9 prosenttia.

Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat äänestäjistä eniten, sillä 74,9 prosenttia heistä on avioliitossa. Vähiten avioliitossa eläviä ehdokkaita on Vihreissä (43,0 %) ja Vasemmistoliitossa (47,9 %), mutta avoparien osuus heillä on suurin, noin 19 prosenttia.

Valituista 45,5 prosenttia on lapsiperheen vanhempia eli heillä on kotona huollettavanaan vähintään yksi alaikäinen lapsi. Lisäksi noin yhdeksän prosenttia on vanhempia, joilla asuu kotona vain täysi-ikäisiä lapsia. Perheettömien osuus valituista on viidennes ja lapsettomassa parisuhteessa elää lähes neljännes valituista.

1.6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut lasten lukumäärän mukaan 2011

Vaikka suuri osa äänioikeutetuista ja moni ehdokaskaan ei tällä hetkellä elä lapsiperheen arkea, se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi siitä kokemusta. Äänioikeutetuista vajaalla 35 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia on noin 31 prosenttia. Niillä puolueilla, joilla on enemmän nuoria ehdokkaita, on lapsettomien osuus keskimääräistä suurempi kuten, Vihreiden ja RKP:n ehdokkailla. Lapsettomia ehdokkaita on vähiten Kristillisdemokraateilla, vain noin 20 prosenttia.

Valituista lähes 80 prosentilla on biologisia lapsia. Myös suurperheet ovat valituilla yleisempiä kuin kaikilla äänioikeutetuilla. Valituista 30 prosentilla on vähintään kolme lasta, kun taas äänioikeutetuista vain noin viidennes yltää tähän.

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011

	0	1	2	3	4+
Äänioikeutetut	34,9	15,8	27,8	14,1	7,4
Ehdokkaat	31,2	14,2	25,5	18,5	10,6
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	19,9	9,9	28,3	19,4	22,5
Perussuomalaiset    PS	22,7	13,0	25,6	27,3	11,3
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	23,5	18,9	34,5	16,8	6,3
Kansallinen    Kokoomus    KOK	25,0	9,1	31,9	22,8	11,2
Suomen    Keskusta    KESK	27,9	9,9	27,0	20,6	14,6
Vasemmistoliitto      VAS	28,8	15,3	26,7	18,2	11,0
Vihreä    liitto    VIHR	34,6	14,9	21,5	18,4	10,5
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	36,1	8,4	26,5	21,7	7,2
Muut	43,1	17,6	19,2	13,1	7,1
Valitut	22,0	14,0	34,0	18,5	11,5

1.7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan 2011

Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Lähes kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Kaikista äänioikeutetuista perusasteen koulutuksen varassa on 30,8 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 11,9 prosenttia. Suurten puolueiden ehdokkaista vielä pienempi osa on vain perusasteen koulutuksen saaneita: Keskustalla, RKP:llä ja Kokoomuksella noin 5, Vihreillä ja SDP:llä hiukan yli 6 ja Kristillisdemokraateilla vajaa 7 prosenttia. Perussuomalaisten ehdokkaista noin 14 prosentilla ja Vasemmiston ehdokkaista noin kymmenellä prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Korkean asteen koulutus on yli puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain noin 29 %:lla. Korkeimmin koulutettuja ovat Kokoomuksen ehdokkaat, joista yli 74 prosentilla on korkean asteen tutkinto. Vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ehdokkaita on Vasemmistoliitossa (39,3 %) ja Perussuomalaisissa (43,6 %).

Kuvio 9. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

	Perus- aste	Keski- aste	Alin korkea- aste	Al. korkea- koulu- aste	Yl. korkea- kouluaste, tutkija- koulutus
Äänioikeutetut	30,8	40,7	11,3	8,8	8,4
Ehdokkaat	11,9	37,6	11,1	11,9	27,5
Suomen    Keskusta    KESK	4,7	27,9	15,5	14,2	37,8
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	4,8	32,5	13,3	13,3	36,1
Kansallinen    Kokoomus    KOK	5,2	20,7	13,8	12,9	47,4
Vihreä    liitto    VIHR	6,1	25,0	5,7	13,2	50,0
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	6,3	41,2	9,7	15,1	27,7
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	6,8	29,8	15,7	13,1	34,6
Vasemmistoliitto    VAS	10,2	50,4	7,6	13,1	18,6
Perussuomalaiset    PS	13,9	42,4	13,4	10,5	19,7
Muut	23,6	47,0	9,6	8,5	11,3
Valitut	2,5	25,0	14,0	10,0	48,5

Kansanedustajiksi valitaan korkeasti koulutettuja henkilöitä. Valituista yli 70 prosentilla on suoritettuna korkean asteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista korkean asteen tutkinto on puolella ja äänioikeutetuista vajaalla 30 prosentilla. Pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevia kansanedustajia on enää vain 2,5 prosenttia valituista. Ehdokkaina vain perusasteen koulutuksen suorittaneita oli 11,9 prosenttia ja kaikissa äänioikeutetuissa yli 30 prosenttia.

1.8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Tuloiltaan ehdokkaat poikkeavat voimakkaimmin äänestäjäkunnasta. Ehdokkaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani on 32 042, kaikkien äänioikeutettujen 21 561 ja vuoden 2009 työllisten 29 897 euroa. Siten kaikkiin äänioikeutettuihin verrattuna ehdokkaiden tulot ovat 1,5-kertaiset. Työssäkäyviin äänioikeutettuihin verrattuna ehdokkaiden tulot ovat noin seitsemän prosenttia suuremmat. Vuoden 2007 ehdokkaiden mediaanitulot olivat 30 116 euroa, joka oli 63 prosenttia äänioikeutettujen tuloja suurempi.

Suurin ero äänioikeutettuihin on Kokoomuksen ehdokkailla, joiden tulot ovat noin 2,5-kertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Myös Keskustan, SDP:n ja RKP:n ehdokkaiden tulot ovat vähintään kaksinkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Eduskuntapuolueista Vasemmisto ja Perussuomalaiset ovat lähimpänä äänestäjäkuntaa, mutta heidänkin tulonsa ovat noin 50 prosenttia äänioikeutettujen tuloja korkeammat. Vain pienten puolueiden ehdokkailla tulot jäävät alle äänestäjäkunnan tason.

Kuvio 10. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007

Taulukko 9. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007

	2011	2007
Äänioikeutetut	21 561	18 528
Työlliset	29 897	26 105
Ehdokkaat	32 042	30 116
Kansallinen    Kokoomus    KOK	54 569	46 895
Suomen    Keskusta    KESK	48 722	46 561
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	46 225	43 542
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	43 026	43 020
Vihreä    liitto    VIHR	35 118	27 461
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	32 850	30 757
Perussuomalaiset    PS	31 645	19 518
Vasemmistoliitto    VAS	31 480	31 535
Muut	15 646	15 917
Valitut	82 566	74 104

Nyt päättyvällä eduskuntakaudella kaikkien äänioikeutettujen nimellistulot kasvoivat 16,4 prosenttia, työssäkäyvien 14,5 prosenttia ja ehdokkaiden 6,4 prosenttia. Eniten tulot nousivat Perussuomalaisten ehdokkailla, yli 60 prosenttia, joskin edelleen Perussuomalaisten mediaanitulot ovat eduskuntapuolueiden alhaisimpia. Vihreillä tulot nousivat 27,1 prosenttia ja Kokoomuksella 16,4 prosenttia. Muilla puolueilla mediaanitulojen muutos on pienempi kuin kaikilla äänioikeutetuilla. Vasemmistoliiton ja pienten puolueiden ehdokkailla mediaanitulot jopa pienenivät edellisvaaleista.

Valittujen mediaanitulot olivat 82 566 euroa vuodessa. Se on noin 3,8-kertainen äänioikeutettujen tuloihin verrattuna ja 2,6-kertainen ehdokkaiden tuloihin verrattuna. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna valittujen mediaanitulot kasvoivat 11,4 prosenttia.

Kuvio 11. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 ¹

¹ Ahvenanmaa jätetty pois vähäisten havaintojen vuoksi

Taulukko 10. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 ¹⁾

Vaalipiiri	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	Valitut
KOKO MAA	21 561	32 042	82 566
Satakunta	19 950	36 997	77 768
Kymi	20 669	36 167	71 459
Häme	20 958	35 166	77 197
Vaasa	20 148	34 902	83 170
Helsinki	24 547	33 641	85 492
Uusimaa	26 270	32 635	96 786
Pohjois-Savo	19 042	32 091	80 840
Oulu	19 858	31 694	79 421
Etelä-Savo	18 547	30 564	92 902
Pirkanmaa	20 892	30 504	76 833
Keski-Suomi	19 268	30 360	83 925
Lappi	19 127	28 542	60 174
Pohjois-Karjala	17 520	26 527	107 349
Varsinais-Suomi	21 524	23 215	83 775

1) Ahvenanmaa jätetty pois vähäisten havaintojen vuoksi.

Äänioikeutettujen tulotaso on korkein Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä, ehdokkailla parhaat tulot ovat Satakunnan, Kymen ja Hämeen vaalipiirissä. Lähimpänä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden tulot ovat toisiaan Varsinais-Suomessa, jossa ehdokkaiden mediaanitulot olivat vain 1 700 euroa korkeammat kuin äänioikeutettujen. Suurin ero on Satakunnassa, jossa se on noin 17 000 euroa. Varsinais-Suomea, Helsinkiä, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Lappia lukuun ottamatta ehdokkaiden mediaanitulot ovat vähintään 50 prosenttia korkeammat kuin alueen äänestäjäkunnalla. Pienituloisimmat äänestäjät ovat Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa äänestäjien mediaanitulot jäävät alle 19 000 euron. Pienituloisimmat ehdokkaat ovat Varsinais-Suomen vaalipiirissä, jossa heidän tulonsa ovat 23 000 euroa.

Suurituloisimmat kansanedustajat valittiin Pohjois-Karjalasta. Siellä valittujen mediaanitulo on 107 349 euroa, joka on yli kuusinkertainen verrattuna alueen äänioikeutettujen tuloihin ja nelinkertainen alueen ehdokkaiden tuloihin. Pienituloisimmat edustajat valittiin sen sijaan Lapin vaalipiiristä, jossa valittujen mediaanitulot olivat hieman yli 60 000 euroa.

1.9. Tuloluokat eduskuntavaaleissa 2011

Seuraavassa on verrattu ehdokkaiden jakautumista tulokvintiileihin, jotka on muodostettu äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen perusteella. Tulokvintiileihin jako tarkoittaa sitä, että tuloluokat on määritelty siten, että kuhunkin tuloluokkaan tulee saman verran henkilöitä eli 20 % äänioikeutetuista. Verrokkina on tarkasteltu myös vuoden 2009 työllisiä samoissa tuloluokissa.

Äänioikeutetuista alin viidennes ansaitsi vuonna 2009 alle 9 708 euroa ja ylin viidennes yli 36 333 euroa. Työllisistä alimpaan viidennekseen kuuluu seitsemän ja ehdokkaista 16 prosenttia. Vastaavasti ylimpään tuloviidennekseen kuuluu työllisistä kolmannes ja ehdokkaista lähes 43 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaista ylimpään tuloluokkaan kuuluu 75 prosenttia ehdokkaista ja Keskustan ja SDP:n ehdokkaistakin lähes kaksi kolmasosaa. Eniten pienituloisia on eduskuntapuolueista RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa. Heidän pienituloisuuttaan selittänee ehdokkaiden keskimääräistä nuorempi ikärakenne sekä muita suurempi opiskelijatausta.

Pienten puolueiden tulorakenne muistuttaa selvästi enemmän äänestäjäkunnan keskimääräistä tulorakennetta kuin suurten puolueiden. Pienten puolueiden ehdokkaista jopa lähes kolmannes kuuluu alimpaan tuloluokkaan ja ylimpään tuloluokkaan vain 14 prosenttia puolueiden ehdokkaista.

Valituista lähes 90 prosenttia kuuluu ylimpään tuloviidennekseen. Ehdokkaista tähän luokkaan kuului 42,6 prosenttia ja kaikista vuoden 2009 työllisistä 32,6 prosenttia. Alimmassa viidenneksessä eli alle 9 708 euroa ansaitsevia oli vain 2,5 prosenttia valituista.

Kuvio 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen (euron) mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 11. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011

	-9 707	-17 016	-25 995	-36 333	36 333+
Äänioikeutetut	20,0	20,0	20,0	20,0	20,0
Työlliset 2009	7,0	9,5	20,6	30,3	32,6
Ehdokkaat	16,0	12,6	12,4	16,4	42,6
Ruotsalainen    kansanpuolue    RKP	16,9	4,8	8,4	15,7	54,2
Vihreä    liitto    VIHR	15,8	8,3	15,8	12,7	47,4
Vasemmistoliitto    VAS	14,0	13,6	8,5	23,7	40,3
Suomen    Kristillisdemokraatit    KD	11,0	11,0	15,2	18,3	44,5
Perussuomalaiset    PS	10,1	16,0	13,4	23,9	36,6
Suomen    Keskusta    KESK	6,4	6,9	7,7	14,2	64,8
Suomen    Sosialidemokraattinen    Puolue    SDP	5,9	3,8	8,0	18,5	63,9
Kansallinen    Kokoomus    KOK	5,2	6,0	6,0	7,8	75,0
Muut	31,6	21,9	17,5	14,9	14,2
Valitut	2,5	1,5	2,5	5,0	88,5

Lähde: Eduskuntavaalit 2011, vahvistettu tulos. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Moisio (09) 1734 3239, Jaana Asikainen (09) 1734 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 29.4.2011