3. Internet yrityksissä
3.1 Internet-yhteydet
Kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 98 prosentilla oli Internet-yhteys keväällä 2009. Luku on noussut edellisistä vuodesta 2 prosenttiyksiköllä. Internetin käyttö on sitä tavallisempaa mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (Kuvio 15). Vähintään 20 henkeä työllistävistä yrityksistä kaikilla oli käytössään Internet, mutta pienimmässä kokoluokassa 96 prosentilla. Toimialoittaiset vaihtelut olivat hiukan suurempia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja kuljetus ja varastoinnin toimialoilla 91-93 prosentilla yrityksistä oli käytössään Internet, kun se muilla toimialoilla vaihteli 97-100 prosentin välillä. Internet on jo niin yleisesti käytössä, että sen yleistymistä voi käytännössä enää tapahtua vain pienimmissä kokoluokissa ja tietyillä toimialoilla.
Yritykset ovat siirtyneet jo varsin laajalti laajakaistayhteyksien käyttöön 1) . Keväällä 2009 jo 91 prosentilla yrityksistä oli käytössään laajakaistainen yhteys (Kuvio 16). Modeemi tai ISDN oli vielä käytössä viidenneksellä yrityksistä.
Myös laajakaistatekniikoihin perustuvat yhteydet yleistyvät yrityskoon kasvaessa. Kun pienimmässä tutkitussa kokoluokassa laajakaista oli käytössä 88 prosentilla yrityksistä, oli se käytössä 99 prosentilla vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin on siirrytty laajakaistayhteyksiin informaation ja viestinnän ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla, joissa laajakaistayhteys on käytössä 97-99 prosentilla yrityksistä. (Kuvio 17). Harvimmin laajakaistayhteydet oli käytössä majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja kuljetus ja varastoinnin toimialoilla, mutta näissäkin jo 81-84 prosentilla yrityksistä oli laajakaistayhteys.
Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet nopeasti. Vuodesta 2002 on niiden yritysten määrä, joilla on laajakaistayhteys lisääntynyt 51 prosenttiyksiköllä (Kuvio 4). Pienimmissä tarkastellussa yritysten kokoluokassa on samassa ajassa laajakaistan omaavat yritykset lisääntyneet 60 prosenttiyksiköllä.
Laajakaistan omaavista yrityksistä viidenneksellä oli laajakaista, jonka nopeus on vähintään 10 Mbit/s (Kuvio 19). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli jo 60 prosentilla, ja pienimmissä 5-9 henkilöä työllistävissä yrityksissä 12 prosentilla. Alle 2 Mbit/s laajakaistayhteys nopeimpana yhteytenä oli vielä 17 prosentilla näistä yrityksistä.
3.2 Internetin käyttö
Internetiä käyttävistä vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 36 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys (Kuvio 5). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 57 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 72 prosentissa yrityksistä.
Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 62 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys (Kuvio 23). Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla, joissa sellainen oli käytössä 96-97 prosentilla henkilökunnasta. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen toimialalla, jossa reilu kolmannes työntekijöistä käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys.
Suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 65 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissä kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus vaihtelee varsin vähän, 57 ja 61 prosentin välillä.
3.3 Internetin käyttö viranomaisyhteyksissä
Internetin käyttö viranomaisyhteyksissä on hyvin tavallista suomalaisissa yrityksissä. Internetiä tiedon hankintaan viranomaisilta edellisenä vuonna käytti 85 prosenttia ja lomakkeiden palauttamiseen viranomaisille 76 prosenttia Internetiä käyttävistä yrityksistä.
Toimialoittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan viranomaisilta vaihtelee majoitus- ja ravitsemistoiminnan 73 prosentista informaation ja viestinnän 94 prosenttiin (Kuvio 21) ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin 69 prosentista informaation ja viestinnän 86 prosenttiin (Kuvio 22). Suuruusluokittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan viranomaisilta vaihtelee pienimpien yritysten 81 prosentista suurimpien 96 prosenttiin ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen pienimpien yritysten 68 prosentista suurimman kokoluokan 92 prosenttiin.
3.4 Kotisivut
Omat kotisivut oli keväällä 2009 käytössä 76 prosentilla kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 24). Kotisivujen yleisyys lisääntyy selvästi yrityksen koon kasvaessa. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä 97 prosentilla yrityksistä, mutta pienimmässä vain 69 prosentilla.
Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat useimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla jossa 99 prosentilla yrityksistä oli kotisivut. Seuraavaksi eniten kotisivuja oli ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, tukkukaupan, teollisuuden sekä hallinto- ja tukipalvelujen yrityksissä, joissa 85-90 prosentilla yrityksistä oli kotisivut. Harvimmin kotisivut olivat käytössä kuljetuksen ja varastoinnin (51%) sekä rakentamisen (58%) toimialoilla.
Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 35 prosenttiyksiköllä (Kuvio 6) ja vuodesta 2000 vähintään viisi henkilöä työllistävissä yrityksissä 29 prosenttiyksiköllä (Kuvio 7). Suuruusluokittain tarkasteltuna on kasvua edelleen ollut kaikissa kokoluokissa (Kuvio 8).
Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden markkinointiin. 86 prosenttia vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen (Kuvio 25). Tuoteluettelot tai hinnastot olivat kotisivuilla 37 prosentilla yrityksistä. Internet-myyntiä harjoitti noin 14 prosenttia näistä yrityksistä ja 12 prosenttia tarjosi tietoa yksityisyyden suojasta kotisivuilla. Myös rekrytointia harjoitettiin yleisesti, noin kolmannes yrityksistä ilmoitti avoimista työpaikoista tai tarjosi hakemuksen jättömahdollisuuden kotisivuillaan.
3.5 Intranet ja extranet
Intranetillä tarkoitetaan yrityksen henkilöstön käyttöön rajattua ja suojattua Internet-teknologiaa hyödyntävää verkkopalvelua. Extranetillä puolestaan tarkoitetaan yrityksen ja asiakkaan tai yhteistyökumppanin välistä Internet-teknologiaa hyödyntävää suljettua verkkopalvelua.
Intranetiä käyttää noin kolmannes kaikista vähintään viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä (Kuvio 26), extranetiä puolestaan noin neljännes yrityksistä (Kuvio 27). Molempien tekniikoiden käyttö on voimakkaasti riippuvainen yrityksen koosta. Kun suurimmista vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä 82 prosenttia käyttää intranetiä ja noin puolet extranetiä, niin pienimmässä tarkastellussa yritysten kokoluokassa molempia käyttää noin viidennes yrityksistä. Intranetin käyttö on tavallisinta informaation ja viestinnän toimialalla, jossa intranet oli 74 prosentilla yrityksistä. Harvimmin intranet oli käytössä rakentamisen, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla, 17-19 prosenttia. Extranetin käyttö oli tavallisinta informaation ja viestinnän (52 %) ja vähittäiskaupan (45 %) toimialoilla.
Intranetin yleisyys on lisääntynyt vain vähän viimeisten vuosien aikana ja on ollut lähellä 30 prosentin tasoa. Extranetin yleisyys on lisääntynyt myös vähän edellisestä vuodesta (Kuvio 9).
1) Laajakaistalla tarkoitetaan tässä kaikkia yhteyksiä jotka ovat nopeudeltaan vähintään 256 kbit/s. Modeemi ja ISDN eivät ole laajakaistaisia yhteyksiä, mutta esim. ADSL on.
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 17.12.2009
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2009,
3. Internet yrityksissä
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2009/icte_2009_2009-12-17_kat_003_fi.html