Etusivu > Tilastot > Tietotekniikan käyttö yrityksissä > 2010 > 3. Internet yrityksissä

3. Internet yrityksissä

3.1 Internet-yhteydet

Lähes kaikki vähintään kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ilmoittavat käyttävänsä myös Internetiä keväällä 2010. Toimialoittain tarkasteltuna ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialat jäävät tietokoneen käytössä 1–2 prosenttiyksikköä alle 100 prosentin.

Yritykset ovat siirtyneet varsin laajalti laajakaistayhteyksien käyttöön ¹⁾ . Keväällä 2010 jo 96 prosentilla yrityksistä oli käytössään laajakaistainen yhteys kun huomioidaan sekä kiinteät että mobiilit yhteydet (Liitekuvio 8). Kiinteän verkon laajakaistayhteys oli 93 prosentilla yrityksistä. Modeemi tai ISDN oli vielä käytössä viidenneksellä yrityksistä.

Myös laajakaistatekniikoihin perustuvat yhteydet yleistyvät yrityskoon kasvaessa, mutta erot eivät ole enää suuria. Kun pienimmässä tutkitussa kokoluokassa laajakaista oli käytössä 94 prosentilla yrityksistä, oli se käytössä 99 prosentilla vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä. Myös toimialoittain erot ovat varsin pieniä. Toimialoittain tarkasteltuna useimmin on siirrytty laajakaistayhteyksiin informaation ja viestinnän toimialalla, jossa laajakaistayhteys on käytössä 99 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 9). Harvimmin laajakaistayhteydet oli käytössä hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla, mutta sielläkin jo 93 prosentilla yrityksistä oli laajakaistayhteys.

Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet nopeasti. Vuodesta 2002 on niiden yritysten määrä, joilla on laajakaistayhteys lisääntynyt 46 prosenttiyksiköllä (Liitekuvio 14). Pienimmissä tarkastellussa yritysten kokoluokassa on samassa ajassa laajakaistan omaavat yritykset lisääntynyt 58 prosenttiyksiköllä.

Kaikista yrityksistä 40 prosentilla oli laajakaista, jonka nopeus on vähintään 10 Mbit/s (Liitekuvio 15). Yritysten koon mukaan tarkasteltuna vähintään 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä näin nopeita yhteyksiä oli jo 73 prosentilla, ja pienimmissä 10–19 henkilöä työllistävissä yrityksissä 31 prosentilla. Laajakaistan omaavista yrityksistä vähintään 100 Mbit/s yhteyksiäkin oli jo 11 prosentilla yrityksistä ja suurimmassa kokoluokassa jo 29 prosentilla (Liitekuvio 16). Hitaampi alle 2 Mbit/s yhteys nopeimpana yhteytenä oli vielä 10 prosentilla näistä yrityksistä.

Langaton laajakaistainen yhteys Internetiin oli käytössä 68 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 12). Kun huomioidaan ainoastaan kannettavalla tietokoneella käytettävä yhteys, oli mobiili laajakaistainen yhteys Internetiin käytössä 58 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 10). Ainoastaan matkapuhelimella käytettävä laajakaistainen yhteys huomioiden oli sellainen 56 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 11).

Mikä tahansa mobiili yhteys Internetiin, laajakaistainen tai hitaampi yhteys, oli käytössä 70 prosentilla yrityksistä (Liitekuvio 13)

3.2 Internetin käyttö

Internetiä käyttävistä vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 35 prosentissa koko henkilöstö käytti työssään tietokonetta, jossa oli Internet-yhteys (Liitekuvio 20). Vähintään puolet henkilöstöstä käytti tällaista tietokonetta 56 prosentissa yrityksistä ja vähintään neljännes 71 prosentissa yrityksistä.

Kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä 64 prosenttia käytti työssään sellaista tietokonetta, jossa on Internet-yhteys (Liitekuvio 21). Toimialoittain tarkasteltuna useimmin henkilökunta käyttää työssään tällaista tietokonetta informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla, joissa sellainen oli käytössä 97 prosentilla henkilökunnasta. Harvimmin henkilöstö käyttää tällaista tietokonetta rakentamisen toimialalla, jossa 38 prosenttia työntekijöistä käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys.

Suuruusluokittain tarkasteltuna suurimpien vähintään 100 henkilöä työllistävien yritysten työntekijöistä 67 prosenttia käyttää työssään tietokonetta, jossa on Internet-yhteys, ja pienemmissä kokoluokissa sellaista työssään käyttävien työntekijöiden osuus vaihtelee varsin vähän, 58 ja 62 prosentin välillä.

3.3 Internetin käyttö viranomaisyhteyksissä

Internetin käyttö viranomaisyhteyksissä on hyvin tavallista suomalaisissa yrityksissä. Internetiä tiedon hankintaan viranomaisilta edellisenä vuonna käytti 90 prosenttia ja lomakkeiden palauttamiseen viranomaisille 87 prosenttia Internetiä käyttävistä yrityksistä.

Toimialoittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan viranomaisilta vaihtelee majoitus- ja ravitsemistoiminnan 79 prosentista informaation ja viestinnän 96 prosenttiin (Liitekuvio 18) ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen rakentamisen majoitus- ja ravitsemistoiminnan 81 prosentista teollisuuden, tukkukaupan, vähittäiskaupan sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan 89 prosenttiin (Liitekuvio 19). Suuruusluokittain tarkasteltuna Internetin käyttö tiedon hankintaan viranomaisilta vaihtelee pienimpien yritysten 88 prosentista suurimpien 97 prosenttiin ja Internetin käyttö lomakkeiden palauttamiseen pienimpien yritysten 82 prosentista suurimman kokoluokan 93 prosenttiin.

3.4 Kotisivut

Omat kotisivut oli keväällä 2010 käytössä 87 prosentilla kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä (Liitekuvio 22). Kotisivujen yleisyys lisääntyy selvästi yrityksen koon kasvaessa. Suurimmissa kokoluokissa kotisivut oli käytössä 98 prosentilla yrityksistä, mutta pienimmässä vain 81 prosentilla.

Toimialoittain tarkasteltuna kotisivut olivat useimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla jossa 99 prosentilla yrityksistä oli kotisivut. Seuraavaksi eniten kotisivuja oli ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, tukkukaupan ja teollisuuden yrityksissä, joissa yli 90 prosentilla yrityksistä oli kotisivut. Harvimmin kotisivut olivat käytössä kuljetuksen ja varastoinnin (71%) sekä rakentamisen (76%) toimialoilla.

Vuodesta 1999 kotisivut ovat lisääntyneet vähintään kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 37 prosenttiyksiköllä (Liitekuvio 23). Suuruusluokittain tarkasteltuna on kasvua edelleen ollut useimmissa kokoluokissa (Liitekuvio 24).

Kotisivuja käytettiin hyvin yleisesti tuotteiden markkinointiin. 87 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä, jolla oli kotisivut, käytti niitä tähän tarkoitukseen (Liitekuvio 25). Tuoteluettelot tai hinnastot olivat kotisivuilla 38 prosentilla yrityksistä. Internet-myyntiä harjoitti noin 17 prosenttia näistä yrityksistä ja 16 prosenttia tarjosi tietoa yksityisyyden suojasta kotisivuilla. Myös rekrytointia harjoitettiin yleisesti, 45 prosenttia yrityksistä ilmoitti avoimista työpaikoista tai tarjosi hakemuksen jättömahdollisuuden kotisivuillaan.

3.5 Intranet ja extranet

Intranetillä tarkoitetaan yrityksen henkilöstön käyttöön rajattua ja suojattua Internet-teknologiaa hyödyntävää verkkopalvelua. Extranetillä puolestaan tarkoitetaan yrityksen ja asiakkaan tai yhteistyökumppanin välistä Internet-teknologiaa hyödyntävää suljettua verkkopalvelua.

Intranetiä käyttää lähes puolet kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä (Liitekuvio 26), extranetiä puolestaan noin kolmannes yrityksistä (Liitekuvio 27). Molempien tekniikoiden käyttö on voimakkaasti riippuvainen yrityksen koosta. Kun suurimmista vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä 88 prosenttia käyttää intranetiä ja 56 prosenttia extranetiä, niin pienimmässä tarkastellussa yritysten kokoluokassa intranetiä käyttää noin kolmannes yrityksistä ja extranetiä 28 prosenttia yrityksistä. Intranetin käyttö on tavallisinta informaation ja viestinnän toimialalla, jossa intranet oli 87 prosentilla yrityksistä. Harvimmin intranet oli käytössä rakentamisen ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla, 23–25 prosentilla. Extranetin käyttö oli tavallisinta vähittäiskaupan (57 %) sekä informaation ja viestinnän (55 %) toimialoilla.

1) Laajakaistalla tarkoitetaan tässä kaikkia yhteyksiä jotka ovat nopeudeltaan vähintään 256 kbit/s. Modeemi ja ISDN eivät ole laajakaistaisia yhteyksiä, mutta esim. ADSL on.

Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen (09) 1734 3206, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 25.11.2010