6. Innovaatiotoiminta terveys- ja sosiaalipalveluissa 2008–2010
Terveys- ja sosiaalipalvelualojen yritykset harjoittivat tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa vuosina 2008–2010 yhtä yleisesti kuin muidenkin toimialojen yritykset keskimäärin. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus oli 44 prosenttia. Muiden toimialojen lailla, konserneihin kuuluvat yritykset ilmoittivat myös terveys- ja sosiaalipalveluissa innovaatiotoimintaa yleisemmin kuin alan itsenäiset yritykset.
Kaikkiaan 28 prosenttia yrityksistä toi tuoteinnovaatioita markkinoille vuosina 2008–2010. Valtaosa innovoineista ilmoitti ainoastaan palveluinnovaatioista. Yrityksen omalla innovoinnilla oli keskeinen rooli kehitystyössä.
Vajaa puolet terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla tuotteita innovoineista oli tuonut markkinoille omien markkinoidensa kannalta uusia tuotteita. Vuosina 2008–2010 markkinoille tuoduista innovaatioista saatu liikevaihto edusti noin kymmentä prosenttia terveys- ja sosiaalipalveluiden kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta vuonna 2010.
Prosessi-innovaatioita käyttöönottaneiden osuus oli 31 prosenttia kaikista yrityksistä. Yleisimmin yritykset ilmoittivat prosessien tukitoimintoihin liittyvistä innovaatioista.
Tuotteita ja prosesseja kehittäneistä terveys- ja sosiaalialan yrityksistä 82 prosenttia oli harjoittanut tai tilannut tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden alat ilmoittivat esimerkiksi osaamisen hankintaa ja innovaatiotoimintaan liittyvää koulutusta yleisemmin kuin muut toimialat keskimäärin. Koulutukseen liittyvistä toimista esimerkiksi ilmoitti kaikkiaan 69 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista, kun muilla toimialoilla vastaava osuus oli 35 prosenttia.
Innovaatiotoiminnan menoja vuodelle 2010 yritykset ilmoittivat kaikkiaan 80 miljoonaa euroa. Terveyspalveluiden osuus tästä oli noin 90 prosenttia. Menot kattavat sekä yritysten oman että niiden tilaaman tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, osaamisen hankintaan liittyvät menot sekä innovaatiotoimintaan liittyvät kone- ja laitehankinnat, jotka edustivat yli puolta yhteenlasketuista menoista.
Innovaatiotoiminnan menot terveys- ja sosiaalipalveluissa 2010, miljoonaa euroa
Julkista rahoitustukea innovaatiotoimintaansa sai vuosina 2008–2010 kaikkiaan 17 prosenttia tuotteita ja prosesseja kehittäneistä terveys- ja sosiaalialan yrityksistä. Paikallis- tai alueviranomaisilta tukea saaneiden osuus oli 10 prosenttia, ja yhtälailla, 10 prosenttia sai tukea valtiolta. EU:lta tukea saaneiden osuus oli kolme prosenttia.
Muiden toimialojen lailla terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla tärkein innovaatiotoiminnan tietolähde on oma yritys tai oma konserni. Yli 80 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista arvioi oman yrityksen ja oman konsernin tietolähteenä merkitykseltään joko suureksi tai kohtalaiseksi. Vähiten merkittäviksi tietolähteiksi tutkimuksessa nimettiin yliopistot ja julkiset ja yksityiset voittoa tavoittelemattomat tutkimuslaitokset.
Oman konsernin yritykset ovat merkittävä yhteistyötaho konserneihin kuuluville yrityksille. Muutoin, tärkeinä kumppaneina myös terveys- ja sosiaalipalveluiden yrityksille ovat asiakkaat ja laitetoimittajat. Julkinen sektori muodostaa tärkeän viitekehikon ja on monelle merkittävä yhteistyökumppani.
Tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvää innovaatiotoimintaa harjoittaneille yrityksille suuria haasteita asettavat oman rahoituksen puuttuminen ja innovaatiotoiminnan korkeat kustannukset. Näin arvioi merkittävä osa terveys- ja sosiaalipalveluiden yrityksistä. Myös pätevän henkilökunnan puuttuminen sekä erityisesti innovatiivisten tuotteiden kysynnän epävarmuus haittaavat innovaatiotoimintaa. Keskeinen syy olla innovoimatta vuosina 2008–2010 oli se, että uusille innovaatioille ei ollut tarvetta johtuen yrityksen aiemmista innovaatioista.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla markkinointi- ja organisaatioinnovaatioita ilmoittaneiden osuus oli vuosina 2008–2010 korkeampi kuin muilla toimialoilla keskimäärin, kaikkiaan 48 prosenttia yrityksistä. Organisaatioinnovaatioita käyttöönottaneiden osuus oli 40 prosenttia ja markkinointiin uudistuksia tehneiden osuus oli 29 prosenttia kaikista yrityksistä. Laajan määritelmän mukaista innovaatiotoimintaa harjoitti terveys- ja sosiaalipalveluissa kaikkiaan 57 prosenttia tutkituista yrityksistä.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden innovatiiviset yritykset käyttivät vuosina 2008–2010 luovuuden lisäämiseen tähtääviä menettelyjä enemmän kuin muiden toimialojen innovatiiviset yritykset keskimäärin. Menettelyjen myös koettiin toimineen onnistuneesti. Kaksi kuudesta esimerkiksi oli kouluttanut henkilöstöä luovuuden lisäämiseksi, ja valtaosa koki tämän onnistuneena menettelynä. Kuten muillakin toimialoilla, ei-innovatiiviset yritykset sovelsivat ideointia tukevia menettelyjä huomattavasti vähemmän kuin innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset.
Innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset ilmoittivat varsin yleisesti käyttäjien ja käyttäjätiedon integroinnista kehittämistyöhönsä; terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla toimivat yritykset hyödynsivät asiakaspalautejärjestelmiä muita aloja aktiivisemmin, muutoin käyttäjälähtöisyyden mukaan ottaminen näytti samansuuntaiselta kuin muillakin aloilla keskimäärin.
Lähde: Innovaatiotoiminta 2010, Tilastokeskus
Lisätietoja: Mervi Niemi 09 1734 3263, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 7.6.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Innovaatiotoiminta [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-4380. 2010,
6. Innovaatiotoiminta terveys- ja sosiaalipalveluissa 2008–2010
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/inn/2010/inn_2010_2012-06-07_kat_006_fi.html