Etusivu > Tilastot > Innovaatiotoiminta > 2016 > Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2016

Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2016

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tilasto sisältää tietoja tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän innovaatiotoiminnan yleisyydestä yrityksissä ja ko. innovaatiotoiminnan luonteesta (kuten innovaatioyhteistyö) sekä tietoja mm. markkinointi- ja organisaatioinnovaatioiden käyttöönoton yleisyydestä. Innovaatiotoiminnan laajuutta ja luonnetta kuvataan muun muassa yritysten suuruusluokan ja toimialan mukaan. Tiedot on kerätty jäljempänä kuvattavien toimialojen vähintään kymmenen henkilöä työllistäviltä yrityksiltä.

Innovaatiotutkimus 2016 on osa Eurostatin koordinoimaa EU:n jäsenmaiden yhteishanketta Community Innovation Survey (CIS 2016).

Tietoja käyttävät muun muassa tutkijat ja viranomaiset niin innovaatiotoiminnan laajuuden ja luonteen analysoinnissa kuin innovaatiopolitiikan taustamateriaalina. Tietoja käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

1.2 Keskeiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tiedonantajat sekä tietojen kerääjä

Innovaatiotutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat innovaatio ja innovaatiotoiminta. Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu). Innovaatioita ovat myös yrityksen käyttöönottamat uudet tai olennaisesti parannetut prosessit, kuten tuotantomenetelmät, logistiikkajärjestelmät ja jakelumenetelmät. Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja eli innovaatioita. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiksi yrityksiksi on laskettu innovaatioita tehneiden yritysten lisäksi ne, joilla on ollut innovaatioiden kehittämiseen tähtääviä, joko edelleen tarkastelujakson jälkeen jatkuneita tai jo tarkastelujaksolla keskeytyneitä projekteja.

Innovaatiotutkimuksen innovaatiokäsite on laajennettu kattamaan tuote- ja prosessi-innovaatioiden lisäksi myös markkinointi- ja organisaatioinnovaatiot. Niillä tarkoitetaan yrityksen käyttöönottamia uusia markkinointi- ja organisatorisia menetelmiä, joita yritys ei ole aiemmin käyttänyt tai jotka olennaisesti eroavat yrityksen aiemmin käyttämistä menetelmistä. Organisaatioinnovaatio on uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä (ml. tiedonhallinta), työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. Markkinointi-innovaatio taas edellyttää olennaisia muutoksia tuotteen muotoilussa (design) tai pakkauksessa, tuotesijoittelussa, myynninedistämisessä tai hinnoittelussa.

Tilastossa tarkastellaan tuote- ja prosessi-innovaatioihin liittyvän innovaatiotoiminnan harjoittamisen lisäksi näin ollen myös laajan määritelmän mukaista innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten osuutta. Tähän lasketaan mukaan yritykset, jotka ovat tarkasteluajanjakson aikana eli viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana tuoneet markkinoille tuoteinnovaation tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä prosessi-innovaation tai joilla on ollut näihin tähtäävää toimintaa tai jotka ovat ottaneet käyttöönsä organisaatio- tai markkinointi-innovaation tai -innovaatioita.

Keskeiset käsitteet perustuvat OECD:n ja Eurostatin määritelmiin.

Toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus TOL 2008 (Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).

Innovaatiotutkimuksen kohteena on aina kolmen vuoden ajanjakso; tutkimuksen kvalitatiiviset tiedot kerätään kattaen koko kolmen vuoden periodi, mutta tutkimuksen kvantitatiiviset tiedot (kuten tuoteinnovaatioiden liikevaihto-osuus) kysytään ainoastaan periodin viimeisimmältä vuodelta eli tutkimuksen tilastovuodelta. Nyt tutkimuksen kohteena oli yritysten innovaatiotoiminta vuosina 2014–2016.

Tilastoyksikkö on yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa.

Tietojen kerääjä on Tilastokeskus.

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuotanto perustuu tilastolakiin (280/2004). Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EY) ja EU:n komission asetus (N:o 995/2012)).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilön yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus TOL 2008):
- Kaivostoiminta ja louhinta (B 05–09)
- Teollisuus (C 10–33)
- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D 35)
- Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E 36–39)
- Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa (46)
- Kuljetus ja varastointi (H 49–53)
- Kustannustoiminta (58)
- Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59)
- Radio- ja televisiotoiminta (60)
- Televiestintä (61)
- Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62)
- Tietopalvelutoiminta (63)
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K 64–66)
- Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71)
- Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (72)
- Mainostoiminta ja markkinatutkimus (73)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki otantakehikon vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin ositettu yksinkertainen satunnaisotanta, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka ja toimiala.

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrät ja vastausprosentit henkilöstön suuruusluokan mukaan

Toimiala	Henkilöstön suuruusluokka	Kehikko	Kysely	Peitto-%	Ylipeitto	Vastanneet	Vastaus-%
Kaikki toimialat	10-49	6723	2241	33,3	73	1376	63,5
	50-249	1553	925	59,6	23	687	76,2
	250-	350	350	100,0	1	305	87,1
	Yhteensä	8626	3516	40,8	97	2368	69,3
Teollisuus	10-49	2792	974	34,9	32	602	63,9
	50-249	813	495	61,0	10	376	77,5
	250-	194	194	100,0	1	171	88,1
	Yhteensä	3799	1664	43,8	43	1149	70,9
Palvelut	10-49	3931	1267	32,2	41	774	63,1
	50-249	740	429	58,0	13	311	74,8
	250-	156	156	100,0	0	134	85,9
	Yhteensä	4827	1852	38,4	54	1219	67,8

Kyselyn perusjoukko, yritysten määrät ja vastausprosentit toimialan mukaan

Toimiala	Kehikko	Kysely	Peitto-%	Ylipeitto	Vastanneet	Vastaus-%
05–09 Kaivostoiminta ja louhinta	74	42	56,8	0	26	61,9
10–12 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus	365	157	43,0	3	93	60,4
13 Tekstiilien valmistus	44	23	52,3	1	17	77,3
14 Vaatteiden valmistus	39	22	56,4	0	14	63,6
15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus	17	13	76,5	1	7	58,3
16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus	245	96	39,2	2	69	73,4
17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus	73	45	61,6	0	36	81,8
18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen	121	52	43,0	1	31	60,8
19–21 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus	122	74	60,7	0	58	78,4
22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus	176	76	43,2	0	59	77,6
23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus	138	63	45,7	1	44	71,0
24 Metallien jalostus	52	34	65,4	1	27	81,8
25 Metallituotteiden valmistus (pl, koneet ja laitteet)	758	266	35,1	11	161	63,1
26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus	140	67	47,9	2	53	81,5
27 Sähkölaitteiden valmistus	149	66	44,3	2	48	75,0
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus	428	181	42,3	8	135	78,0
29 Moottoriajoneuvojen, perä- ja puoliperävaunujen valmistus	72	37	51,4	1	25	69,4
30 Muiden kulkuneuvojen valmistus	59	34	57,6	0	26	76,5
31 Huonekalujen valmistus	120	50	41,7	0	27	54,0
32 Muu valmistus	68	31	45,6	0	22	71,0
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus	206	82	39,8	0	56	68,3
35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta	161	68	42,2	3	61	93,8
36 Veden otto, puhdistus ja jakelu	48	25	52,1	0	20	80,0
37–39 Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto	124	60	48,4	5	34	61,8
46 Tukkukauppa (pl, moottoriajoneuvot ja -pyörät)	1253	439	35,0	12	293	68,6
49–52 Kuljetus ja varastointi	1317	488	37,1	10	292	61,1
53 Posti- ja kuriiritoiminta	56	30	53,6	3	21	77,8
58 Kustannustoiminta	149	69	46,3	2	47	70,1
59 Ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen	61	29	47,5	0	19	65,5
60 Radio- ja televisiotoiminta	15	12	80,0	0	6	50,0
61 Televiestintä	65	34	52,3	1	25	75,8
62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta	608	225	37,0	13	142	67,0
63 Tietopalvelutoiminta	63	31	49,2	3	19	67,9
64 Rahoituspalvelut	242	98	40,5	2	83	86,5
65 Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta	54	36	66,7	2	29	85,3
66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta	106	48	45,3	1	32	68,1
71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi	588	214	36,4	4	149	71,0
72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen	68	32	47,1	1	23	74,2
73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus	182	67	36,8	0	39	58,2
Kaikki toimialat	8262	3516	40,8	97	2368	69,3

Tutkimuksen tiedot kerättiin Eurostatin kehittämän mallin mukaan laaditulla lomakkeella. Kysely sisältää myös joitakin kansalliseen tietotarpeeseen perustuvia kysymyksiä, kuten kysymykset big datan ja julkisen sektorin avoimen datan sekä digitalisaation merkityksestä yrityksille ja näiden liiketoiminnalle sekä kysymyksiä yritysten ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä.

Pääasiallisin tietojen toimitustapa oli sähköinen lomake, jonka lisäksi yritysten oli mahdollista antaa vastauksensa myös paperilomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli kokonaisuudessaan 69,3.

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Kyselyn tiedot korotettiin otososion osalta perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella. Konsernien sekä yritysten, joiden osuus toimialan vastanneiden liikevaihdosta oli yli puolet, kerroin sai arvon yksi.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on mahdollista määritellä vain yleisellä tasolla. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa. Mahdollisen mittausvirheen laajuudesta ei kuitenkaan voida antaa tarkkaa arviota.

Innovaatiomenojen määrittely ja mittaaminen on erityisen haasteellista. Ne joudutaan usein ilmoittamaan arvionvaraiseen harkintaan perustuen, koska niitä ei sellaisenaan välttämättä seurata yritysten seurantajärjestelmissä – etenkään muiden kuin t&k-erien osalta. Mittausvirhettä saattaa sisältyä erityisesti myös ensimmäistä kertaa kysyttäviin kysymyksiin, joita tässä kyselyssä olivat EU-kysymys lainsäädännön ja sääntelyn vaikutuksesta innovaatiotoimintaan ja kansalliset kysymykset yritysten ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä..

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tutkimuksen tulokset valmistuivat EU-regulaation määräajassa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tutkimuksen tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla http://tilastokeskus.fi/til/inn/index.html . Lisäksi Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailuja.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tutkimuksen tiedot eivät kaikilta osin ole sellaisenaan suoraan vertailukelpoisia kaikkien aiempien innovaatiotutkimusten tulosten kanssa. Aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset. Tutkimuksen sisältö vaihtuu osittain joka kierroksella.

Kyselyssä oli seuraavia muutoksia aiempiin kyselyihin verrattuna:
- uusi taustakysymys yritysten strategioista,
- tietolähteissä tutkimuslaitosten jaottelu julkisiin ja yksityisiin tutkimuslaitoksiin,
- em. jaottelu myös yhteistyökysymyksessä,
- innovaatiotoimintaa haitanneiden tekijöiden kysyminen koskien kaikkia innovaatiotoiminnan tyyppejä ja muotoja eikä pelkästään koskien tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovaatiotoimintaa,
- uusi kysymys lainsäädännön ja sääntelyn vaikutuksista innovaatiotoimintaan sekä
- uusia kansallisia kysymyksiä yritysten ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Käytetyt määritelmät ja rajaukset kuvataan tilastotietojen ohessa ja näillä internetsivuilla.

Lähde: Innovaatiotoiminta 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

---

Päivitetty 12.4.2018